Epoksilattiaa, pintamateriaalien suunnittelua ja raksaväsymystä

Taas pari viikkoa on vierähtänyt, ja edistys on ollut hyvin sekalaista sorttia. Eniten aikaa on nyt vienyt vaatekaappien sekä niiden liukuovien kasaaminen, mutta kirjoitan niistä kun asennukset ovat valmiit, koska tapamme mukaan niihinkin liittyy "tuunaamista". Pintamaalauksia on aloiteltu, ja yläkerran vaatehuoneet, harrastetila sekä kodinhoitohuone ovat pintamaalissa. Harrastetilan maalausten valmiiksi saamisen myötä voitiin siirtyä lattiaepoksin laittoon, joka pääsi isännän Top5-inhokkilistalle työvaiheissa, muun muassa siksi että ainesosien sekoitussuhteen laskeminen ja sekoittaminen oli työlästä ja sotkuista sekä seos pilasi suuren määrän työvälineitä kovetuttuaan.

Ennen epoksin levittämistä piti jakotukkien juurille tehdä korotusvalu myös harrastetilassa. Samalla hoidettiin vielä eteisestäkin puuttunut valu. Valulle tehtiin muotit puusta, reiät tilkittiin uretaanilla ja itse valu sitten tehtiin juotosbetonilla.

Valujen jälkeen isäntä kävi läpi koko harrastetilan lattian rahinalla eli käsihiomakivellä, vaikka betoniliimat lattian pinnasta hiottiin jo yli vuosi sitten valun jälkeen. Hionnassa poistettiin nyt lähinnä maalausvaiheessa lattialle tippuneita maalipisaroita. Helpommalla olisi ehkä päässyt, kun olisi suojannut lattian huolellisemmin maalausvaiheessa. Lattiasta saatiin nyt toki muutenkin sileämpi ja siistimpi. Epoksilattian tekemisestä olen kirjoittanut aikaisemminkin, kun maalämpöpumpun nurkkaus tehtiin joulukuussa (täällä).

Hionnan jälkeen lattia imuroitiin huolellisesti pariin kertaan sekä täytettiin lattian ja seinän yhtymärako polyuretaanimassalla. Sitten voitiinkin levittää lattiaan reilusti ohennettu epoksikerros pohjustukseksi. Pohjustuskerroksen jälkeen varsinainen epoksikerros täytyi levittää 8-48h kuluessa. Mikäli väli olisi venynyt tätä pidemmäksi, olisi pinta pitänyt hioa ennen pintakerroksen levittämistä. Ennen pintakerroksen levittämistä isäntä teippasi laserin avulla seinällenostojen rajat. Kokeilimme tällä kertaa maalarinteipin sijasta Tesan rakennus- ja suojateippiä. Vaikka painelimme teipin huolellisesti kiinni seinään käsin, tuli rajasta silti epäsiisti. Ilmeisesti epoksi on ominaisuuksiltaan sellaista tavaraa, että pystyy syömään tiensä monenlaisten teippien liiman läpi, enkä siis vielä tällä kokemuksella osaa suositella epoksin rajaamiseen sopivaa teippiä.

Hiominen jo pitkällä

Lattia pohjustettu ja pohjustus kuivunut. Nyt seinällenoston rajaamista laserin avulla.

Tämä teippi ei ainakaan tehnyt suoraa rajausjälkeä vaan epoksi pääsi hivuttautumaan väliin. Kuva: K-Rauta.fi

Erityisesti tässä näkyy epätarkka raja, teippi ei ole pitänyt tarpeeksi

Pintakerros levitettiin kaatamalla lattialle epoksimaalia, levittämällä teräslastalla ja lopuksi telaamalla tasaiseksi. Vähän huolestutti, riittääkö jäljellä oleva epoksi lattiaan. Temafloor 150 menekkien mukaan epoksin olisi pitänyt riittää varsin hyvin, mutta kyllä se tiukille meni. Tähän meidän 19m2 harrastetilaan seinällenostoineen meni aika tarkalleen tuo yksi iso (9L?) pönttö + siihen kuulunut kovete ja ohjeiden mukainen määrä ohennetta, aika lailla maksimiinsa aina ohennettu.

Tutut ehkä huomaavat, että isännältä on parranajo jäänyt jo pidemmän aikaa väliin
(ja kasvaneita käsivarsia on rouva ihastellut kotona useampana iltana :D)

Levityksen jälkeen telataan. Pitää muistaa, ettei aja itseään nurkkaan maalia levitellessään

Epoksi oli seuraavana päivänä kävelykuiva. Joku jo tallustanut likaisilla kengillä vesihanalle

Vihdoin siis harrastetila on ikkunalistoja ja sähköasennuksia vaille valmis. Pian pääsemme siirtämään muusta talosta kaikki työkalut ja varastoitavat tavarat sinne pois tieltä ja saadaan tilaa maalauksille ja laatoituksille. Ennen sitä lattian täytyy kuivua täyteen kovuuteensa 7vrk ajan. Tällä välin on asenneltu yläkerrassa vaatekaappeja, ja tässä siitä pientä esimakua ennenkuin pääsen kirjoittamaan koko talon vaatekaappiratkaisuista. Kuten näette, ilmanvaihtoputkien piilottaminen on ollut viimeisimpänä työn alla. Asennamme vaatekaapit nyt jo ennen pintamaalauksia, mikä on ehkä hiukan nurinkurista, mutta syy sille näkyy kaappien yläpuolella. Kaapeille tehdään sokkeli kipsilevystä, ja se halutaan myös maalata.

Pintamateriaalien valinnat ovat nousseet koko ajan enemmän pintaan, sillä ihan kohta päästäisiin maalaamaan lopullisia pintoja koko talossa. Pidimme isännän kanssa yhden yhteisen raksapäivän rautakaupoilla kierrellen, ja saimme tehtyä monenlaisia valintoja pintamateriaaleista. Keräsimme muutamasta laminaatista mallipaloja, valitsimme maalisävyjä, MDF-paneeleita, listoja ja kaakeleita, joista lisää myöhemmin. Aika harmaasävyinen painotus talon sisätiloihin on tulossa.

Mallipalojen keräämisen suhteen oli nähtävissä erilaisia tapoja. Bauhausista sai joko ostaa näytekappaleeksi tarkoitettuja, viivakoodilla varustettuja lastuja suoraan laminaattihyllystä tai jos jonkin mallin lastut olivat loppu, sai kahden euron panttia vastaan lunastaa kokonaisen levyn. K-Rauta Lahdesjärvi yllätti positiivisimmin, sieltä sai ottaa levyjä mukaan ihan ilmaiseksi. Tästä kiitokseksi aiomme kyllä myös palauttaa levyt, jotta eivät mene hukkaan, vaan joku toinenkin rakentaja voi niitä katsella kotonaan. Byggmaxissa oli ratkaistu asia kustannustehokkaasti, ja mukaan sai tuollaisen 10cm levyisen katkaistun palasen laminaattia. Tällainen tapa saattaa vähän haitata myyntiä, sillä yksi heidän paloistaan oli hyvin samanlainen kuin toinen suosikkimme, mutta kallistuime valinnassamme siihen laminaattiin, jonka näimme kokonaisena pitkänä levynä oman kotimme lattialla.

Suosikkejamme olivat oikeanpuolimmainen sekä vasemmanpuolimmainen alempi

Olohuoneeseen maalattu testiksi kolmeen paikkaan Teknoksen NCS S 1500-N (vasemmalla)
sekä Tikkurilan 1944 (oikealla)

Kaikella rakkaudella voisin sanoa, että isännän kanssa miltei kaikkien pintavalintojen tekeminen on ollut tuskaisen vaikeaa! :D Meidän isäntä ei ole ollenkaan sitä miesryhmää, joka sanoisi rouvalle, että "ihan sama, valitse sä". Eheeei, hän enemmänkin tyrmää ehdotukseni toisensa jälkeen eri syihin perustuen, ja tämä rouva on pariin kertaan jo sanonutkin että käy sitten itse keskenäsi valitsemassa sinulle kelpaavat, niin päästään eteenpäin eikä minun tarvitse notkua mukana turhaan! :D No nyt loppua kohden isännän ote on hiukan hellittänyt, kun hän on ehkä itsekin ymmärtänyt että ei ehdi sekä rakentaa että kierrellä rautakaupoilla etsimässä täydellisiä pintamateriaaleja. Voi olla, että meidän molempien valintaähkykin on vähän helpottanut, kun materiaaleja on yksitellen saatu lyötyä lukkoon. Ja isännän puolustukseksi, että en itsekään ole helpoimmasta päästä rautakauppakaveriksi lyhyen shoppailupinnani vuoksi.

Pääsimme vihdoin yhteisymmärrykseen esimerkiksi meidän makuuhuoneen tapetista. Olemme jo pitkään yrittäneet etsiä valmiista tapettimalleista sopivaa kuviota makuuhuoneen katon upotukseen. Koska sopivaa ei ole löytynyt, päätimme teettää tapetin itse valitsemastamme valokuvasta. Internetin valokuvapankeissa on runsaasti kuvia, jotka ovat kokonaisen seinän kokoiseen tapettiin riittävän tarkkoja ja korkealaatuisia. Perusperiaatteena on se, että valokuvassa täytyy olla pikseleitä eli kuvapisteitä yhtä paljon kuin millimetrejä tapettiseinässä. Eli koska me halusimme teettää 262 cm x 205 cm kokoisen tapetin, tarvitsimme kuvan, jossa on vähintään 2620 x 2050 pikseliä.

Adobe Stock -sivustolla oli mahdollisuus ladata 10 korkealaatuista kuvaa ilmaiseksi, kun liittyi kokeilemaan vuoden jäsenyyttä, ensimmäinen kuukausi ilmaiseksi. Tässä kohden on oltava todella tarkkana, sillä mikäli kokeilua ei peruuta kahden viikon sisällä, jää nalkkiin vuoden maksulliseen palveluun, joka maksaa 30€/kk, eikä siitä pääse irti kuin maksamalla 50% jäljellä olevasta sopimuksesta eli vähintään 180€. Netin syövereistä löytyi satoja vihaisia ihmisiä, jotka eivät olleet lukeneet sopimusehtoja tarpeeksi tarkkaan, ja ilmainen kokeilu oli tullut kalliiksi.

Päätimme hyödyntää mahdollisuuden ja latasimme löytämäni liilansävyisen timanttikuvan, jossa pikseleitä oli jopa 5472 x 3648. Tilasin tämän jälkeen valokuvasta tapetin ruotsalaiselta Photowall-yritykseltä, joka oli saanut internetissä paljon positiivisia arvosteluja. Tapetti maksoi 196€ ja tuli parissa päivässä postiin. Nyt en ole vielä ehtinyt hakemaan tapettia, joten tapettitulosteen laatua en vielä osaa kommentoida. Katon tapetoiminen tulee varmaan olemaan mielenkiintoinen kokemus, ellemme satu saamaan siihen ammattilaisapua lähipiiristä.

Samalla kun latasin kuvapankista timanttikuvan, latailin ilmaisen kiintiöni täyteen hyviä kuvia heijastettavaksi olohuoneen ja lastenhuoneen seinille. Vaikka sisäpintojen värimaailma tulee olemaan pääosin harmaa, on tarkoitus lisätä taloon vähän omaa tyyliämme tehosteiden, maalattujen kuvien ja helmiäishohdon kautta. Isäntä sai työpaikaltaan lainaan vanhan piirtoheittimen, joka sopii tähän tarkoitukseen hyvin. Kalvolle tulostetut kuvat pääsivät testiin, ja näyttäisi siltä että tälle rouvalle tulee ilta- tai jopa yöhommia, kun varsinkin olohuoneessa on päiväsaikaan tähän aikaan vuodesta aivan liian valoisaa kuvion tarkkaan hahmotukseen. Näiden toteutuksesta tietysti tarkempi selostus, kunhan pääsemme asiassa eteenpäin. En malta odottaa! :)

Olohuoneeseen tulossa noin 4,5 metriä korkea damask-kuvio. Tässä sitä on iltapuhdetta..

Lastenhuoneeseen tulee maalattu puu, mutta ei ihan noin karu ja pieni :)

Rakentamisen suhteen ollaan aloittamassa jonkinlaista loppukiriä, vaikkei maaliviivaa ihan vielä näy kun märkätilojenkin tekeminen on aloittamatta. Haluan kuitenkin kertoa blogia alkuvaiheista asti seuranneille, että tavoite muuttaa valmiiseen taloon on jo karissut aika tehokkaasti. Nyt mietitään keinoja, miten saataisiin edes muuttolupa keskeneräiseen taloon kesäkuun aikana. Lukijat eivät varmaan ole yllättyneitä, sillä tämä ilmiö tulee ilmi aika monessa raksaprojektissa, ja osa lukijoista on ehkä kokenut sen itsekin.

Syitä meidän muuttokiireeseemme on muutamia. Rakennuslainan lyhennysvapaat ovat loppuneet, emmekä haluaisi samaan aikaan joutua maksamaan sekä vuokraa että lainanlyhennyksiä. Väliaikainen 70m2 vuokra-asunto alkaa näin kahden vuoden raksaprojektin jälkeen tuntumaan ahtaalta, emmekä enää viihdy ollenkaan kerrostalolähiössä. Elämä ilman tiskikonetta uuvuttaa allekirjoittanutta niin paljon, että tähän asuntoon on eksynyt jo kertakäyttöastioitakin viimeisen viikon aikana, kun ei vain enää jaksa noita tiskivuoria tai jokapäiväistä tiskaamista (pyydän nöyrimmin anteeksi maapallolta ja lupaan parantaa tapani heti kun pääsemme muuttamaan). Pyykkikasalle ei ole hyviä tekosyitä muutakuin totaalinen väsymys. Väsymystä on lisännyt tasaiseen tahtiin kasvava mahanseutu, sillä viimeistään kesäkuussa syntyy perheemme uusin tulokas. En edes halua muistella tämän odotusajan alkuvaiheita, kun siinä väsymyksessä ja pahoinvoinnissa perheessä koitettiin rakentaa, käydä töissä ja hoitaa taaperoa. Nyt onneksi työpaineet ovat vähäksi aikaa ohitse ja pystyn olemaan avuksi niissä rakentamisen kevyemmissä tehtävissä. Täytyy kuitenkin todeta, että jotain lievää mielenvikaisuutta täytyy olla liikkeellä, kun tähän kaikkeen on ryhdytty..

Esimakua rakennusväsymyksestä ja ensimmäiset tarkistuskuvat

Viime viikko oli äärimmäisen rankka koko meidän perheelle, sillä ohjelmassa oli väliaikaisen vuokra-asunnon tyhjentäminen, siivoaminen ja muutto. Saimme siis ystävältä vuokralle asunnon, joka piti tyhjentää tavaroista (lähinnä kaatopaikalle) ennen muuttamistamme siihen. Kaikkiaan teimme viitisen kaatopaikkakuormaa, siivosimme asunnon lattiasta kattoon ja sitten muutimme lähemmäs kymmenen peräkärrykuormallista omia tavaroita. Koska yksivuotiasta ei voinut tuoda laatikkomeren keskelle, oli pakko laittaa uusi asunto kerralla järjestykseen yhden päivän aikana. Tämän jälkeen vanha asuntomme vielä piti siivota ja luovuttaa. Muuton jälkeen oli tietysti tehtävä isännöitsijälle tuloilmoitus, selvitettävä internetyhteys, vaihdettava kotivakuutus ja niin edelleen.

Hommaa on siis riittänyt. Poika oli lähes koko viime viikon isovanhemmilla hoidossa aamusta iltaan. Poika onneksi viihtyy siellä erinomaisesti, eikä rakkautta puutu, joten vanhempina pystyimme olemaan melko levollisin mielin vaikka omatuntoa kolkuttikin ja ikävä oli kova. Miehen kanssa oltiin joka ilta aivan rättipoikkipuhki.

Väkisinkin mieleen hiipi, että tätäkö on sitten rakennusväsymys vai jopa jotain pahempaa? Rakentamisen aikainen väsymys kestää yhtäjaksoisesti yli vuoden - tämän ollessa vain viikon kestoinen projekti. Pohdin kuitenkin, että pahinta tässä viikossa on ollut aikapaine, joka on ollut niskassa koko ajan. Asunto oli pakko luovuttaa, joten muutto oli kaikkinensa saatava hoidettua. Voisiko rakentamisen aikataulutuksen tehdä niin, ettei aikapaineita olisi aivan jatkuvasti? Oppaissa suositellaan kaikkien suurten työvaiheiden väliin jätettävän parikin väliviikkoa. Sen lisäksi on ehkä hyvä asennoitua siihen, että talon tekeminen itse kestää 1,5 vuotta. Tavoittelemme joulua 2017 - onkohan sekin liian tiukka aikataulu? Hengähdystaukojakin on otettava.

Riitelemistäkään ei kiireessä ehtinyt harrastaa, vaan yhteentörmäyksiä alkoi tulla vasta muuton jälkeen. Ilma sitten puhdistui kuin itsestään, kun molemmat oivallettiin että olisihan ollutkin outoa, jos tässä väsymyksessä ei yhtään kiristyisi tunnelma. Muistin lukeneeni raksablogeista, että pahinta aikaa rakentamisessa saattaa jopa olla aika sen jälkeen kun uuteen taloon on muutettu ja väsymys purkautuu. Sitäkin tässä harjoiteltiin siis jo etukäteen :)

Saimme viime viikon loppupuolella Kastellin suunnittelijalta ensimmäiset tarkistuskuvat talosta, ja pettymys oli melkoinen. Olimme suunnnitteluohjelmalla pohjaa tehdessämme käyttäneet vain 10cm paksuisia seiniä, kun ulkoseinät ovat todellisuudessa 30cm paksuja. Olimme tiedostaneet, että seinät ovat paikoin paksumpia, mutta emme amatööreinä olleet oivaltaneet, kuinka valtavan paljon seinät syövät neliöitä talosta. Lopputuloksena oli mm. liian pieni tekninen tila (joka oli muutettu vessaksi kodinhoitohuoneen yhteyteen), liian pieni ruokailutila ja keittiökin oli kuvassa kutistunut siten että yksi pöytätaso oli kadonnut. Kuvien saamisesta asti olemme olleet aivan lamaantuneita koko talon suunnitteluun. Mitäs nyt tehdään, kun vaivalla suunniteltu pohja ei edelleenkään toimi, vaan on paikoitellen liian pieni? Harkinnassa olisi soitto Kastellille, että siirretäänpäs niitä seiniä taas vähän ulospäin. Kerrosala talosuunnitelmissa on tällä hetkellä 202, ja huoneistoala 179. On se kumma, jos ei kolmehenkiselle perheelle riitä vieläkään...

Alakerrran pohjapiirrustus: Kastelli ja RPN-konsultointi Oy

Kaikesta väsymyksestä ja tarkistuskuvaongelmista huolimatta meistä tuntuu, että ollaan taas askeleen lähempänä talounelmaa, kun väliaikaisasunnossakin jo asutaan. Nyt vaan mietintämyssy päähän ja talon pohjaa muokkaamaan.