Maalämpöpumppu käynnissä ja valmiusaste tiedossa

Jo yli kuusi viikkoa sitten siirryimme sisätöihin ja aloimme työstämään teknisen tilan nurkkausta maalämpöpumppua varten. Vasta nyt voin raportoida, että pumppu on käynnissä ja lämmittää taloa. Tulihan siinä välissä jo 170 euron ja 200 euron kuukausilaskut sähköstä ilmojen kylmettyä.. Nyt tarinaa ja paljon kuvia siitä, miten tähän asti päästiin.

Teimme itse nurkkauksen tasoitustyöt Preston tasoitteilla. Saumoihin tuli saumanauhat, ja ruuvinkannat käytiin yksitellen läpi tasoitteella. Tasoitettuja kohtia varottiin jättämästä yhtään kukkuraiseksi, jotta niiden hiominen ei käynyt liian työlääksi. Tasoite kuivuu kylläkin hiukan kasaan, niin että ruuvinkannat olivat ensimmäisen kierroksen jälkeen kuopalla. Niinpä ne tasoitettiin toiseen kertaan, ja osa vielä kolmanteen kertaan. Toisen tasoitekierroksen jälkeen maalattiin seinä pohjamaalilla, jolloin saimme huonoiten tasoitetut kohdat näkyviin.

Katon hiomista jatkovarrella

Pohjamaalausta

Pariin kertaan pohjamaalattu nurkkaus

Tutkailimme isännän kanssa taas vasta-alkajina, miten kipsilevyjen kohtaamispisteet huoneen nurkissa ja katonrajassa pitäisi rakentaa. Tästä löytyi paria mielipidettä. Toiset olivat sitä mieltä, että saumanauha on ainoa oikea ratkaisu ja että akryylimassa on vain amatöörituhertajille. Toiset suosittelivat akryylimassaa, koska rakenteiden liikkuessa saumanauha voi revetä, ja sen korjaaminen vaatisi pahimmillaan koko seinän uudelleen maalaamisen, kun pelkkää saumanauhaa ei pysty vaihtamaan mitenkään siististi. Akryylimassasaumat voivat myös hyvin todennäköisesti revetä varsinkin talon elinkaaren ensimmäisinä vuosina, mutta niiden päälle voi joko vetää uuden kerroksen tai repiä vanhan sauman päältä irti ja laittaa tilalle uuden. Päädyimme siis akryylimassaan sen helppouden ja myöhemmin myös paremman korjattavuuden vuoksi. Kulmiin vedettiin massaa mahdollisimman tasaisella liikkeellä ja tasainen vana, jonka sen jälkeen se tasattiin nurkkaan sormella vetäen. Akryylimassan kuivumisen jälkeen maalattiin nurkkaukseen vielä pari kerrosta pintamaalia, sävyksi harrastetilaan/tekniseen tilaan valittiin Teknoksen maalarinvalkoinen.

Kun nurkkaus alkoi olemaan valmis, pyysimme maalämpöpumpun toimitusta. Törmäsimme silloin ehkä rakennusalan pohjanoteeraukseen kuljetusten toimimattomuudessa. Olimme raksalta yhden päivän pois, ja seuraavana päivänä kun menimme talolle, pihalla seisoi yli 5000 euron maalämpöpumppumme yksinään, eikä kukaan ollut ilmoittanut että se on toimitettu! Emme tienneet, oliko pumppu ollut pihalla jo yli vuorokauden vaiko tuotu vasta samana päivänä kun se havaittiin. Käsittämätöntä välinpitämättömyyttä! No pahvilaatikko oli kuitenkin kuiva, ja pumppu vaikutti olevan kunnossa. Seuraavaksi sitten piti lähteä miettimään miten tuo 250kg painava hirvitys saataisiin sisälle.

Isäntä ja appiukko saivat onneksi apua ystävällisestä naapuristamme, suuret kiitokset vielä! Naapurin loistava idea oli hakea pumpulle tukea kuormaliinoista. Liina kiinnitettiin katon koolauksiin, ja pumppua lopulta keksittiin hintata sisään kuormaliinan ja vinssin avulla vähitellen kiristäen ja nokkakärryillä avustaen. Oviaukkoon piti operaatiota varten rakentaa ramppi. Pumppua oli kaksi miestä työntämässä takaapäin, ja isäntä kolmantena otti valokuvia ;) Kun sitten pumppu saatiin oviaukosta sisään, voitiin taas keskittyä nurkkauksen työstämiseen.

Seuraavaksi oli ohjelmassa lattian maalaaminen epoksimaalilla. Tässä käytimme Temafloor 150 -maalia, joka sopii kovan rasituksenkin tiloihin. Ennen epoksimaalausta alanurkat tiivistettiin polyuretaanimassalla. Aivan huoneen nurkissa, varsinkin putkien ympärillä betonivalu jää herkästi hiukan epätasaiseksi ja muodostuu pieniä kuoppia. Polyuretaanimassalla saatiin nämäkin tasaiseksi. Alapuolen kuvassa tuo massa näkyy mustana nurkissa. Isäntä myös teippasi valmiiksi alueen, johon epoksia aiottiin nyt tällä erää maalata. Tuo alue puhdistettiin huolella, ja huonetta alettiin lämmittämään kahdella puhaltimella niin että oviaukkokin tukittiin. Tämä siksi, että betonilattia piti saada lämpenemään, sillä maalattavan pinnan tuli olla yli +15'C. Ilmat lähentelivät silloin pakkasta eikä lattiassa tietenkään ollut vielä lämmitys kiertämässä.

Epoksimaali on kaksikomponenttista, eli ainekset täytyy yhdistellä ennen maalaamista. Sen lisäksi maaliin laitetaan ohennetta, ja nämä suhteet on tarkoin määritelty ohjeissa. Lattian maalaaminen aloitettiin ensin reilusti ohennetulla maalilla, eli sillä tehtiin pohjustuskerros. Lattialle kaadettiin maalia ja se levitettiin metallilastalla. Tässä voisi käyttää myös maalitelaa, jos alue olisi kerralla suurempi. Epoksimaalauksen työvälineet vain tahtovat olla kertakäyttöisiä, kun epoksimaali kuivuu kivikovaksi, eikä meillä ollut mitään ihmemyrkkyjä, joilla puhdistaa välineitä samantien.

Jo pohjustuskerrosvaiheessa on tärkeää käydä alue läpi piikkitelalla, joka puhkoo ilmakuplia ja varmistaa, että maali pääsee paremmin pinnan huokosiin. Mikäli kuplia tässä vaiheessa jää maalipintaan, niitä ei enää myöhemmin saada pois ja lopullinen pintakin on kuplainen. Nostimme epoksia hiukan seinälle, mutta käytimme senkin rajauksessa maalarinteippiä. Tässä kannattaisi ehdottomasti käyttää jotain sellaista teippiä, joka on nimenomaan tarkoitettu rajaamiseen, sillä maali tunkeutui maalarinteipin alle, jättäen reunan ruman epätasaiseksi. Oli kyllä hyvä, että isäntä sai harjoitella tasoitusta ja epoksimaalausta tällaisessa nurkassa, joka jää lähes kokonaan piiloon. Nyt koko harrastetilan pintojen tekemisessä osataan välttää pahimpia mokia.

Halpismallin piikkitela Biltemasta

Nurkassa polyuretaanimassa, joka on myös maalattavaa

Ilmakuplia epoksissa

Nurkkaus oli siis saatu nyt valmiiksi, ja tilattiin maalämpöpumpun asennus. Pientä viivästystä tuli tässä kohtaa, kun asentajalla oli niin työntäyteinen kalenteri, ja asennukseen tarvittavaa tavaraakaan ei saanut tukusta aivan sillä aikataululla kuin olisi tarvittu. Lopulta pumpun asentajat pääsivät paikalle, ja asentelivat pumppua parin päivän aikana, taisi viikonloppukin olla siinä välissä. Sähköurakoitsija ei juuri siinä kohtaa päässyt paikalle, minkä vuoksi pumppua ei saatu heti toimintaan.

Asentajan tarvikearsenaalia

Kun sähköurakoitsija pääsi kytkemään pumppuun sähköt, huomattiin että pumppu ei lähde siltikään käyntiin. Asentajalta kysyttiin asiasta, kun hänet saatiin toisena päivänä kiinni. Ilmeni että ulkoilma-anturi puuttui vielä. Tämäkin anturi tarvitsi sähköurakoitsijaa, joka ei juuri siihen tilanteeseen päässyt sinkoamaan taas meidän raksalle. Kun anturi oli asennettu, yritettiin uudelleen pumpun käynnistystä. Tällä kertaa pumppu valitti häiriötä, ja asentajalta kysyttäessä asiasta tuli ilmi, että pumppua piti vielä "parametroida ja ilmata käynnistyksen yhteydessä" tai jotain muuta vastaavaa. Odottelimme tällä kertaa nelisen päivää, koska tämä parametrointi tapahtuisi, ja lopulta yhtenä päivänä raksalle mentäessä pumppu oli käynnissä. Pitkä matka tähän oli, mutta vihdoinkin päästään vähentämään raksalämmittimiä ja hyödyntämään 190m syvyydestä maan alta tulevaa (edullista) lämpöä.

Edellisen postauksen jälkeen oli tullut täyteen 70 000 sivunäytön raja. Kiitos teille lukijoille, jotka vielä olette mukana seuraamassa projektimme etenemistä, vaikka projekti on jo kestänyt melko kauan, ja postaustahtikin on lähiaikoina hidastunut. Taitaa olla pientä kisa- ja kaamosväsymystä ilmassa. Seuraavaksi koitan raportoida sisätöiden muusta hyvästä edistyksestä, joka heijastuu ainakin budjettiin. Vielä joku aika sitten näytti, että talon kustannukset olisivat jäämässä pari tuhatta euroa alle budjetin, mutta se on nyt onnistuttu kuromaan umpeen tuhlailemalla tuo yli jäävä raha asentajan palkkoihin :) Valmiusastetodistuksenkin saimme tällä viikolla, kun tili alkoi olla kuivana ja pankista piti pyytää rahaa. Tällä hetkellä talo on noin 69% valmis, jes!

Lattialämmitysputket asennettu ja valmiusaste tiedossa

Parhaillaan eletään raksaviikkoa 28 eli maatöiden aloittamisesta on kulunut aikaa hiukan yli puoli vuotta. Aika on mennyt nopeasti, ja tuntuu jopa siltä, että olisimme vasta aloittaneet rakentamisen. Tämä johtunee siitä, että runkopystytyksen aikana edistyminen oli niin nopeaa, kun taloa rakensi lisäksemme kaksi asentajaa. Tällä viikolla isäntä sai kaikki alakerran lattialämmitysputket asennettua. Alakerrassa työhön meni tuollaiselta vasta-alkajalta 29 tuntia. Laskeskelimme, että tuntipalkkaa lattialämmitystyölle tulee meille kertymään noin 25 euroa "puhtaana käteen", kun urakkana koko talon lattialämmitykset olisivat maksaneet yli tuhannen euroa. Yläkerran lattialämmitysputket asennetaan myös lähiaikoina, kunhan alakerrassa on saatu lattia valettua. Yläkerran lattiaan tulee kipsivalu.

Lattialämmitysputket ja suunnitelma tilattiin LVI-moren kautta Heatcolta. Tuli pian selväksi, että lattialämmityssuunnitelmaa ei pysty noudattamaan aivan sellaisenaan, sillä siinä ei luonnollisesti pystytty etukäteen huomioimaan styroxien pinnassa olevia kuivakaivoja ja muita eteen tulevia putkistoja. Halusimme myös siirtää eteiseen sijoittuvan jakotukin eri paikkaan, jotta se osuisi siihen ovenpuoleiseen kaapinrunkoon, johon tulee vaatetanko ja jonne sijoittuu myös yläkertaan vedettäviä putkistoja koteloitavaksi. Perusperiaatteena oli kuitenkin se, että noudatetaan suunnitelmassa näkyviä putkilinjojen etäisyyksiä toisistaan, eli käytännössä sitä montako silmärakoa jätetään väliin missäkin osassa taloa. Ikkunoiden ja ovien edessä putket vedettiin pääsääntöisesti 150mm väleillä, ja harrastetilan piiristä tehtiin muuta taloa harvempi. Lattialämmitysputkeen on kirjoitettu metrimäärä, paljonko rullaa on jäljellä. Näistä laskettuna alakertaamme kului 620 metriä putkea, joka oli täsmälleen sama määrä kuin lattialämmityssuunnitelmassa.

Ensimmäisenä valmistui työhuoneen lattialämmityspiiri

Lattialämmityssuunnitelmamme, Heatco/LVI-more

Lattialämmitysputkien asentamisessa oli tärkeää, että oli käytettävissä erikoistyökaluja ja tarvikkeita. Saimme tutulta putkimieheltä lainaksi lattialämmitysrullan pyörityshärvelin, jolla rullasta sai kätevästi vedettyä putkea työn edetessä. Putkiurakoitsijamme Hymylämpö Oy lainasi ystävällisesti meille  (tai siis lähetti vuokrauksesta laskun jälkikäteen vaikkei puhunut siitä aluksi mitään) surrauslaitettaan, jolla lattialämmitysputket saatiin nopeasti surrattua kiinni raudoitusverkkoihin. Lattialämmitysputkien mukana oli tullut surrauslankaa rullalla, ja sen pätkiminen ja koukulla pyörittely olisi ollut aivan liian tuskallista ja aikaa vievää joten laite oli välttämätön.

Lattialämmitysputkien pyörityslaite

Surrauskoneella kiinnitys kävi näppärästi

Oikealla surrilanka kierretty koneella, vasemmalla käsin

Isäntä taitavana miehenä teki lattialämmitysputkelle metallisen levittimen huomattuaan, että sellaiselle olisi tarvetta. Jakotukin ja putken väliin kun asennetaan liitin, jossa on o-rengas, joka tahtoi putken ahtauden vuoksi liikkua paikoiltaan. Levittimellä putken päähän saatiin lisää tilaa ja liitin asettui paikoilleen nätisti. Jakotukin ja linjansäätöventtiilin sekä jakotukin ja sulkuventtilin välissä oli hankaluuksia jonkinlaisen välikappaleen asennuksen kanssa. Tälle kappaleelle emme tienneet edes nimeä, mutta jakotukin sisällä oli nystyrät, joista piti saada pyöritettyä. Onkohan putkialan ammattilaisilla tähän jotakin hyvää systeemiä? Isäntä työvälinevalmistuksen erikoisammattitutkinnon omaavana teki itse työkalun, jolla välikappale saadaan kierrettyä paikalleen melko vaivattomasti.

Putken levitys, "tappi" sai heti vitsikkään lempinimen..

Viime päivityksen jälkeen raudoitusverkkoihin aseteltiin myös korotuspalat. Korotamme raudoitusverkkoja 2,5cm styrox-kerroksesta, vaikka tilaa olisi voinut olla enemmänkin noin 10cm paksussa valussamme. Korotuspalojen suositusmäärä on 4-6/m2, ja meillä oli aluksi kulunut 3,5/m2. Tämän huomattuamme lisäsimme palojen määrä. Lopullinen menekki on vielä laskematta, kun harrastetilaan pitää vielä lisäillä paloja. Laitoimme parvekenurkkauksen kulmaan lisäksi harjateräksiä ehkäisemään betonin halkeamista. On hyvin todennäköistä, että tuollaisissa kulmakohdissa betonilaatta halkeaa kuivuessaan, lisäraudoituksesta huolimatta. Kuvapläjäys kertokoot loput lattialämmityksistä.

Työhuonetta ja keittiön seinää

Kodinhoitohuone olohuoneesta katsottuna

Panoraamassa vasemmalla sauna ja pesuhuone, keskeltä oikealle kodinhoitohuone

Valmiusastetodistus saatiin eilen vastaavan mestarin allekirjoittamana. Tämänhetkinen tilanne on 55%. Hienoa, että projekti alkaa olla yli puolenvälin! Valmiusasteen mukaan rahaa olisi pitänyt kulua 170 500 €, mutta todellisuudessa rahaa on mennyt noin 182 500€. Ei mielestämme yhtään huono tilanne, ottaen huomioon että talopakettiin kuuluvaa tavaraa on vielä paljon asentamatta. Talon kustannukset ovat tähän mennessä budjetissa, mistä iloitaan ainakin niin kauan kuin sitä kestää.

Valmiusastetodistus

Ensimmäinen seinä, valmiusastetodistusta ja paperiviidakkoa

Viime perjantaina nosturi kävi tontilla ja siirsi kattolohkot sivuun. Osa katoista tuli autokatoksen perustusten päälle tehdyn alustan varaan. Asentajat olivat pyytäneet naapuriltamme luvan säilyttää katon reunaa viikon tai pari hiukan rajan ylitse heidän puolellaan, ja tämä lupa ystävällisesti saatiin. Isäntä kävi viikonloppuna appiukon kanssa peittelemässä kattolohkot siten, että laudan paloilla naulailtiin kevytpeitteitä kevyesti kiinni kattolohkoihin. Ilman naulaamista pressut olisivat varmaan lentäneet ensimmäisissä myrskytuulissa pois. Samalla työmaata hiukan siistittiin tulevaa viikkoa varten.

Talon runkopystytys aloitettiin eilen ja pääsimme juuri ennen pimeän tuloa katsomaan ensimmäistä noussutta seinää. Pystytyksessä oli tullut pieniä viivästyksiä siitä, että puut eivät olleet järjestyksessä pinoissa ja siirtelyyn oli mennyt paljon aikaa. Toisen puolen pitkä seinä oli parhaillaan tekeillä ja ensimmäisen kerroksen seinät valmistuvat mahdollisesti loppuviikosta.

Pankista saimme tiedon, että ensimmäisen valmiusastetodistuksen voisi mielellään toimittaa tässä vaiheessa. Valmiusastetodistuksen tarkoitus on toimia rakenteilla olevan talon vakuusarvon määrittelyn perustana, kun luottoa nostetaan. Sitä mukaa kun talon rakentaminen etenee, talon vakuusarvo kasvaa. Valmiusastetodistuksessa on muutama kompastuskivi, jotka saattavat tulla vastaan aivan hankkeen alussa tai vasta loppupuolella.

Alkuvaiheessa kuten esimerkiksi meidänkin tapauksessamme pre cut-talossa voi olla siten, että talopaketti ja monet muutkin tarvikkeet ovat tulleet ja pitäisi jo maksaa, mutta juuri mitään paketista ei ole vielä pystytetty. Lautaniput tontilla eivät kasvata talon vakuusarvoa, vaan vasta se, mitä on rakennettu valmiiksi. Jos siis omaa rahoitusta ei ole hankkeen alkua varten riittävästi, voi tulla kiire pystyttää taloa vakuusarvoa nostaakseen, jotta saa luottoa nostettua ja ensimmäiset isot laskut maksettua. Lyhyesti sanottuna siis se, kuinka paljon rahaa budjetista on käytetty, ei läheskään aina vastaa talon valmiusastetta. Esimerkiksi meidän tilanteessamme nyt, kun talopaketin ensimmäinen lasku pian maksetaan pankissa, budjetistamme on käytetty 124 000 euroa ja risat. Valmiusasteen on nyt arvioitu olevan 27-28%, joka vastaa noin 84 000 - 87 000 euroa.

Valmiusastetodistus, 28%

Teimme OP:n omaan todistuspohjaan arvion valmiusasteesta ja vastaava mestari hyväksyi sen ja oli arviosta aika lailla samaa mieltä. Toki olisimme tehneet myös muutoksia arvioon, jos vastaava mestari olisi ollut eri mieltä. Lienee selkeämpää elää koko projektin ajan noiden ehdotettujen prosenttien mukaan (sarake keskellä) ja arvioida hankkeen etenemistä suhteessa siihen. Tässä tilanteessa, kun esimerkiksi perustukset ja ulkopuoliset rakenteet olivat valmiit, laitoimme prosenttiluvuksi ehdotetun luvun 9%. Tämä voi osoittautua haasteelliseksi projektin loppupuolella, kun oma budjettimme eroaa kuitenkin jonkin verran siinä, miten kustannukset jakautuvat esitettyihin osioihin. Toinen kompastuskivi valmiusastetodistuksessa onkin se, että liian korkeaksi arvioidut valmiusasteet tekevät lisäluoton nostamisesta hankalampaa tai ainakin voi joutua pankissa vähän selittelemään. Pankin voi olla vaikea myöntää useita kymmeniä tuhansia lisälainaa hankkeelle, jonka valmiusaste edellisen valmiusastetodistuksen mukaan on ollut esimerkiksi 98% prosenttia.

Saimme vihdoin myös paperit kasaan kuntaa varten. Aikaisemmin luulimme, että pelkät rakenneleikkaukset riittävät rakennusvalvonnalle, mutta kuvia siis tarvitsee toimittaa hiukan enemmänkin.. Koitimme kysyä rakennusvalvonnasta, että mitä rakennekuvia sinne oikein kaivataan. Vastaus oli jokseenkin ympäripyöreä, että niin hyvät kuvat että tarvittaessa rakenne pystytään tarkkaan jälkikäteen selvittämään. Vastaavan mestarin kanssa keskusteltuamme päädyimme siihen, että laitamme kaikki rakennekuvat yhtenä kappaleena kuntaan. Tällainen lista niitä sitten tuli jo aikaisemmin toimitettujen pääpiirustusten ja rakenneleikkausten lisäksi:

• Perustuksen mittaohje
• Ohjeelliset perustusleikkaukset
• Perustussuunnitelma, talo ja autokatos
• Seinärunkojen rakennekuvat
• Tasopiirrustukset, yläpohja ja välipohja
• Korkoleikkaukset
• Ristikkokaaviot
• Mitoitettu pohjapiirros, 1. ja 2. kerros
• Vesikattomitat
• Kattotuolien kelpoisuustiedot- ja kuvat (SEPA:lta)
• Tietysti myös kaikki LVI-suunnitelmat
• Maalämpökaivon porausraportti

Paperiviidakon selvittämisessä meni aika paljon aikaa. Kastellilta saimme vain pääpiirrustukset kolmena sarjana ja pääasiassa muut kuvat yhtenä kappaleena. Tietysti myös työmaalle piti saada omat kappaleet, joten joitakin kuvia piti tulostella lisää. Isäntä teki listan ihan kaikista kuvista, joita meillä talosta on ja minä sitten haalin niitä kasaan kodin epämääräisistä pinoista ja tein kansion, jossa on aivan kaikki mahdolliset talon kuvat työmaalle hyvässä järjestyksessä, seläkkein varustettuna. Helpotti huomattavasti paperikaaosta, kun tietää että ainakin yhdestä kansiosta löytyy ihan kaikki suunnitelmat ja kuvat. Nyt kun kuntakin saa pian omansa niin stressi hiukan taas helpottaa.