Talon ulkoverhoilu ja Suomen kesä..

Isäntä sai kesälomalla isänsä kanssa ulkoverhousta tehtyä hienosti eteenpäin. Kaksikerroksisen talon ulkoverhoilussa telineiden edestakaiseen kiipeämiseen kuluu paljon ylimääräistä aikaa, kun mittaukset tehdään ylhäällä ja paneelin sahaaminen maan tasalla. Kahden työntekijän tiimi on tässä lähes välttämätön, jotta työ etenee etanavauhtia nopeammin.

Viimeksi ulkoverhouksesta kirjottaessani kesäkuun lopussa kerroin, että etenemisen edellytyksenä oli parvekkeen rakentaminen (täällä). Isäntä otti tästä homman ensimmäisille lomapäivilleen, ja parvekkeen kaideratkaisu tuli suunniteltua ja raakaponttilaudoitus asennettua. Teen parvekkeen rakenteista sitten erillisen postauksen, kun vedeneristys on asennettu ja mahdollisesti rallilaudat ja kaide rakennettu. Jouduimme itse tutustumaan parvekkeen rakenteisiin ja vedeneristämiseen aika paljon, joten postauksesta voisi olla teille lukijoillekin hyötyä. Kun parvekkeen pohjat oli rakennettu, pääsi takapihan puoleista ulkoverhousta jatkamaan verhoamalla parvekkeen kantava palkki ja parvekkeen seinustat, jonka jälkeen pystyttiin paremmin siirtämään korkomittoja seuraavalle sivulle eli talon päätyyn, harrastetilan katon yläpuolelle.

Parvekkeen kantava palkki verhoiltu ja taas pääsee jatkamaan

Parvekkeella seiniä verhoiltu. Kanavatuuletin on ollut lomalla

Seuraavaksi verhoiltiin ensimmäisen kerroksen viimeinen nurkkaus. Ikkunoiden kohdalla isäntä ja appiukko käyttivät aina samaa menetelmää. Siinä ulkoverhouslauta asennettiin ensin kokonaisena ikkunan ylitse, vaikka se tulikin osittain ikkunan päälle. Sen jälkeen ulkoverhouslaudasta sahattiin pois ikkunan päälle tullut osa. Vatupassi mitattiin ja kiristettiin oikeaan kohtaan ohjaamaan sahan kulkua. Sahaamisessa tietysti piti olla huolellinen, ettei vahingoittaisi takana olevaa ikkunaa. Tarkkaa ja siistiä jälkeä on isäntä tehnyt jokaisen ikkunan kohdalla.



Työasennot olivat välillä hurjan näköisiä, kun yksi rakennusteline ei kestänyt kahta asentajaa päällään

Vatupassi ohjasi sahaa kulkemaan suoraa linjaa, joten se mitattiin tarkasti paikoilleen.

Ulkoverhouslaudat pysyivät tällä menetelmällä ehjinä, vaikka niihin jäi välillä todella kapea soiro jäljelle

Kunnon raksamiehellä on oma virvokkeiden kantaja :)
Kotona poika tarinoi, että "Darius syö omenaa, isi syö KALJAA!"

Hieno saavutus oli, kun ulkoverhousta päästiin jatkamaan harrastetilan katon yläpuolelle, ja isäntä appiukon kanssa kantoi ja rakensi turkasen painavat haki-telineet katolle. Siinä olivat miehet taukonsa ansainneet, kun telineet olivat valmiit. Päädyn yläosan verhoilussa ei sitten kauaa nokka tuhissut, vaikka sinne piti askarrella luukkukin samalla. Parvekkeen yläpohjaa varten tehtiin myös reikäsahalla tuuletusreikiä tuulensuojalevyyn.

Otsalaudat vielä pohjamaalissa

Räystäänaluslaudat puuttuvat vielä

Luukku yläpohjaan tehtiin turhista ulkoverhouslaudoista

Kun päätykolmion räystäänaluslaudat saatiin asennettua, oli puolet talon räystäänaluslaudoista paikoillaan. Niiden lisäksi laitetaan samaa lautaa terassilippojen ja parvekkeen kattoon, joten työtä riittää. Räystäänaluslaudat on kaikki maalattu jo kahteen kertaan, ja paikallaan niistä töpötellään vain naulankannat maalilla piiloon. Tuossa alhaalla yhdessä kuvassa näkyy, kuinka naulankantojen piiloon maalaaminen on tehty turhan isolla sudilla, ja sävyerot näkyvät liian selkeästi. Täytyy ostaa pienempi suti tuohon töpöttelyhommaan.

Ulkoverhousta tekeville rakentajille Suomen kesä on liian lyhyt ja epävakaa. Panelointia voisi aivan hyvin tehdä pienessä sateessakin, mutta olisi hyvä jos edes työkoneita pystyisi käyttämään sateensuojassa. Ulkomaalaus ei ole järkevää, jos on olemassa riski tuoreen maalipinnan kastumiseen sateessa pian maalaamisen jälkeen. Maalauspäivänä ei myöskään saisi olla liian kuuma, maalauspaikka ei saisi olla suorassa auringonpaisteessa tai ilmankosteus olla yli 80%. Tietysti pitäisi olla töistä vapaatakin eikä kukaan perheestä sairaana sinä päivänä, kun sääedellytykset täyttyvät. Hohhoijaa..

Meillä tilanne on se, että rakennustelineitä ei riitä enää ylös asti viimeiselle paneloimattomalle talon sivulle, vaan niitä pitäisi siirtää muilta sivuilta. Jotta telineet on kannattavaa purkaa, pitäisi pääty ja räystäät olla jo maalattuna toiseen kertaan, ettei ensi kesänä olisi sama telinerumba edessä. Olemme siis olleet täysin säiden armoilla odottaessamme mahdollisuutta päästä eteenpäin ulkoverhouksessa. Nyt tällä viikolla tuo optimaalinen päivä vihdoin tuli, pääty maalattiin ja telineet purettiin. Seuraavana etappina on keskiviikkona tapahtuva rännien toimitus, ja lisäksi on tiedossa rintapeltien, ikkunasmyygien sekä nurkkalautojen askartelua. Näistä askarteluista siis kirjoittelen ensi viikolla.

Tein taas yhteenvedon heinäkuussa talolla käytetyistä työtunneista, ja tahti oli kiihtynyt edelleen. En ole itse huomannut arjessamme tuota vähittäin tapahtunutta raksatyön lisääntymistä, tai jopa tuplaantumista esimerkiksi huhtikuuhun nähden. Mietinkin, johtuuko se siitä, että lapsemme kasvaa koko ajan ja arki sitä myöten helpottuu, vai olemmeko kenties kasvaneet perheenä raksaamiseen, niin että se on jo luontainen osa elämää. 

Käytimme heinäkuun puolella muutamien tuntien verran palkattua asentajaa, mutta pääasiassa isäntä oli lisännyt omaa työmääräänsä, ja itsekin tein omalla kesälomallani aikaisempaa enemmän töitä raksalla. Laskin tilastoihini myös talvella palkkaamiemme asentajien tunnit, joista näkee että tammikuussa talolla tapahtui paljon. Marras-joulukuussa tehdyn Kastellin sateelta suojaan -urakan työtunteja minulla ei ole käytettävissäni, mutta silloinkin on talolla tehty vähintään yhtä paljon tai enemmänkin tunteja kuin tammikuussa. Odotan mielenkiinnolla, pystymmekö jatkamaan tällä hyvällä draivilla ja työtuntitahdilla jatkossakin.

Raksajuhannusta ja ulkoverhoilua

Talon eteläsivun ulkoverhous on edennyt, vaikka sadekelit ovat hiukan hidastaneet töitä. Kun verhoilu saatiin tehtyä ensin terassilipan korkeuteen, piti katoksen päällä kävellen lyödä vielä pari riviä lautaa seinään. Sen jälkeen taas telineitä muokkailtiin, ja nyt tuo oikea reuna julkisivusta on ylös asti paneloitu.

Kuva täältä

Ulkoverhoustyössä on tärkeää varmistaa, että paneelit kohtaavat talon kulmissa toisensa samalla korkeudella (kuva oikealla on melko hyvä esimerkki), eivätkä siis korkeussuunnassa eri kohdissa toisiinsa nähden. Pienikin ero paneelien korkeuksissa saattaa pistää silmään ikävästi. Eroja tulee varmasti, jos laudat vain lätkii seinään peräkanaa tarkistamatta korkeusasemia käytännössä jokaisen lautarivin kohdalla.

Isäntä osti hiljattain 3D-ristikkolaserin, jonka avulla lautojen korkoja on nyt pystynyt mittailemaan tarkemmin kuin ritsiviivan kanssa. Noin 5mm korkoero sieltä eteläsivun paneloinnista sitten löytyi suhteessa pohjoissivuun, mutta isäntä pyrki vielä tekemään pieniä korjausliikkeitä asian eteen. Isäntä sanoi jälkiviisaana, että olisi pitänyt hankkia laser jo aikaisemmin. Silloin hän olisi laserin avulla tehnyt talon ympäri ensimmäisen lautarivin samaan korkoon, ja sen jälkeen piirtänyt korontarkistusmerkit asettamalla laudanpätkän alimmasta lautarivistä kohtisuoraan ylöspäin, jolloin merkit varmasti tulisivat oikeaan kohtaan joka puolella taloa. Hyvin olemme kuitenkin pärjänneet ilmankin, isännän tarkkuus palkitsee tässä kohdin.

Naapurustonäkymiä lähes kuudesta metristä samalla kun isäntä mittailee korkoja laserilla.
Tuohon vihreälle pläntille on tulossa vielä yksi naapuritalo jossain vaiheessa

Näkymiä omaan kolmion malliseen takapihaan

Oikea reuna julkisivusta paneloitu

Omat maalaustouhuni sain taas hyvälle mallille, kun tummanharmaat tehostelaudatkin on nyt kaikki kertaalleen maalattu. Talon seiniä pitäisi maalata jo hyvää vauhtia, mutta sadekelillä se ei onnistu. Kesäkelien ilmestyttyä noin ylipäätään en ole jaksanut homehtua Hervannan betoniympäristössä, vaan olen tuonut raksan pihalle hiekkalelut ja aurinkotuolin. Raksalla odottaa myös vanha kankainen puutarhakatos kasaamista. Sillä tavoin voimme pojan kanssa viettää mukavasti iltaa ulkosalla, samalla kun isäntä rakentaa. Lapselle tuo hiekkainen piha sorakasoineen ja vesilammikoineen on aivan unelma, kunhan pitää tarkasti silmällä, ettei poika lähesty liikaa naulaisten puiden kasaa.

Seuraavista kuvista sain itse juhannustunnelmaa, vaikka työn touhussa siellä oltiinkin. Ehkä sitten ensi vuonna mekin voimme juhlia juhannusta, mielellään omalla pihalla.

Ulkoverhouksen etenemisen edellytyksenä olisi seuraavaksi parvekkeen rakentaminen. Parvekkeen kantavaa palkkia ei voida verhoilla ennenkuin parvekkeen raakaponttilaudoitus on tehty. Samoin tuli päätettäväksi, minkälainen kaide parvekkeen eteläsivulle laitetaan, koska sen mahdollinen tukemisen tarve kantavaan palkkiin on oltava tiedossa jo nyt ennen verhoilua.

Olin siinä uskossa, että parvekkeen länsisivullekin voidaan tehdä lasi- tai rimakaide, mutta siihen olikin jo julkisivukuvissa suunniteltu tavallista ulkoverhouspaneelia. Tämä johtuu harrastetilan katon lappeesta ja sen vaatimasta rintapellistä, jota ei niin vain kiinnitetäkään lasikaiteeseen, tai ainakin lopputuloksesta voisi tulla epäsiisti. Alla blogibanneristakin tuttu, nyt päivitetty havainnekuva talosta. Tuohon parvekkeen lasikaideosioon olen laittanut tarjouspyynnöt liikkeelle, ja pian juhannuksen jälkeen toivottavasti voimme päättää, miltä yritykseltä kaiteen tilaamme.

Ulkoverhous jatkuu ja talon eteen tehdyt työtunnit laskettu

Tuntuu, että toistan itseäni, kun kerron että tällä viikolla raksalla on asennettu ulkoverhousta. Työtä siis vielä riittää. Nyt olemme edenneet takapihan puoleisen julkisivun kimppuun. Isäntä ja appiukko ovat saaneet tehostelautojen vaatimat koolaukset tehtyä korkean tilan ikkunoiden molemmin puolin. Sen lisäksi tuonne parvekesyvennyksen kulmaan viritettiin jälleen puusoiro ja maalattiin se ennen lautojen asennusta, jotta kulmaan ei synny rumia kolosia. Ympyrä on sikäli sulkeutunut, että koko talo on nyt kierretty ja ulkoverhous tehty niin korkealle kuin ilman telineitä ylettyy, tehosteosia lukuunottamatta siis. Telinejumppaakin on jo päästy harrastamaan, kun työ on edennyt maan tasalta ylemmäs. Tänään tuli terassilipan alapuolen osa kahta riviä vaille valmiiksi.

Poikakin viihtyy raksalla, kun sen piha on kuin iso hiekkalaatikko

Takapihan terassilla

Talon sisällä olen itse ollut taas maalaushommissa. Laskin, että olen nyt maalannut noin 1,5 kilometriä tuota vaaleaa ulkoverhouslautaa ja muutaman sata metriä räystäänaluslautaa. Vielä 1/3 vaaleista ulkoverhouslaudoista on pihalla odottamassa maalausta. Ja tämähän on vasta ensimmäinen kerros, sillä toinen pintamaalikerros suditaan paneeleihin vasta kun ne ovat seinässä. Seuraavaksi alan maalaamaan tehostelautoja, jotka tänään kannoimme sisään taloon. Ne olivat päässeet suojauksista huolimatta kastumaan, joten varmistimme tuuletuksen nyt joka kerroksen väliin laitettavilla rimoilla. Laudat voi maalata vasta, kun ne ovat riittävästi kuivuneet.

Yhden iltapäivän maalaussaldo. Kellotin yhden laudan maalausajaksi 3,25 minuuttia

Välillä tilanne oli jo tämäkin, kaikki laudat sisältä maalattu

Tilanne korjattiin kantamalla tehostelautoja, smyygejä ja räystäänaluslautoja sisään odottamaan maalausta

Samalla kun vietin raksan pihalla aikaa pojan kanssa, aloin setvimään jämäpuukasaamme. Talon rakentamisessa syntyy todella paljon kaiken maailman palikoita ja naulaisia lautoja. Väkersimme oikein vastaavan mestarin avulla polttopuille katoksen rungon ;) (olen varmaan maininnut aikaisemmin, että vastaava mestarimme on isännän parhaita ystäviä. Hän piipahti tänään tervehtimässä). Aloitin puiden pinoamisen pienimmistä palikoista, koska isäntä ei vielä uskonut käyttööni sirkkeliä. Tänään sisuunnuin ja sanoin isännälle, että minä kyllä seuraavan kerran sirkkelöin itse isot puut takkaan mahtuviksi paloiksi, enkä vain siirtele niitä ja odota miehen apua! :) Puiden pinoaminen on mielestäni tärkeää jo tässä vaiheessa, jottei urakka kasva liian suureksi rakentamisen loppuvaiheeseen mennessä. Kesäkelillä on myös mukava touhuta ulkona, ja pihan siivoamisen myötä on alkanut tuntumaan siltä, että voisimme päästä jopa istuttamaan nurmikkoa kesän päätteeksi.

Piha alkaa tosissaan tyhjenemään puista

Isäntä on rakentamisen alusta lähtien pitänyt tarkkaa kirjaa raksalla tehdyistä tunneista. Tunteihin on eritelty myös se, kuinka paljon isäntä on itse tehnyt ja kuinka paljon minä ja appiukko olemme tehneet. Tilastoista pitävänä ihmisenä väkersin niistä tänään graafin. Tuosta näkee, että tässä kuussa ollaan jo tehty lähes yhtä paljon töitä kuin toukokuussa, vaikka kuu on vasta hiukan yli puolivälin. Graafi kertoo myös, että appiukon osuus töistä on kasvanut huomattavasti nyt, kun olemme päässeet tekemään ulkoverhousta, jossa on erittäin hyödyllistä olla kaksi tekijää. Oma osuuteni töistä, eli käytännössä myös hoitoavun käyttäminen on pysynyt melko vakiona. Liiloissa tunneissa voisi siis ajatella olevan minun lisäkseni appivanhempieni työtunteja, jotka he ovat rakkaudella käyttäneet lapsemme hoivaamiseen.

Graafista näkyy selkeästi, että syyskuussa ja lokakuussa tehtiin maatöitä ja perustuksia, joissa isäntä oli paljon yksinään mukana. Marras-joulukuussa asentajat tekivät runkopystytystä, ja silloin osallisuutemme oli vähäisempää. Tammi-maaliskuussa asennettiin vesikate ja tehtiin paljon mm. yläpohjan lämmöneristystä sekä lattiavaluun liittyviä valmisteluja. Työtä riitti tasaisesti. Huhtikuussa levytimme harrastetilan, pohdimme seuraavia askeleita raksalla, lomailimme ja sairastelimme. New Yorkista palattuamme työtahti on ollut hurja. Voisi siis sanoa, että lomailu auttoi raksamotivaatioon ja jaksamiseen - kenties kevätkelitkin.

Tähän mennessä rakentamiseen on kulunut 1086 työtuntia, eikä siinä ole mukana mitään kotona tehtyä suunnittelutyötä tai kilpailutuksia, rautakauppareissuja ja muita hankintoja. Eipä tarvitse kysellä, mitä me olemme vuoden aikana touhunneet :) Siitä huolimatta minusta tuntuu, että antaa tulla vain - vielä jaksaa!

Ulkoverhouksen pieniä pulmakohtia

Ulkoverhous jatkuu, eikä sen kummempaa päivitettävää ole lähiaikoina ollut.. Tässäkin työvaiheessa muistuu mieleen, ettei talo ole ihan pienimmästä päästä. Paneloitavaa seinää riittää, eikä pahinta telineiden kanssa taiteilua ole vielä edes aloitettu. Isäntä ja appiukko ovat viettäneet kaiket päivät raksalla, ja kaikilla talon seinustoilla on nyt jo tehty vähän panelointia. Tien puoleisen julkisivun panelointi on tehty ensimmäisen kerroksen osalta kokonaan, ja telineet järjestelty eteenpäin jatkamista varten.

Etupihan puoleinen julkisivu. Nyt myös tuota vasemman puolen päätyä on aloitettu

Etupihan puolelta, pääovi kuvassa vasemmalla

Etupihan puoleisen paneloinnin edetessä jäin katsomaan yläpuolella kuvassa näkyviä pikkuikkunoita, ja ihmettelin isännälle, miksi panelointi näyttäisi varjostavan ikkunaa yläreunastaan. Arvelin, että jos siihen asentaisi smyygilaudan, jäisi sen alle ylimääräinen kotelo. Pienen tarkistusmittauksen jälkeen isäntä totesi, että olikin mitannut +1cm kun olisi pitänyt mitata -1cm suhteessa ikkunankarmiin. Kehräsin tyytyväisenä, kun isäntä omia touhujaan ihmetellessään sanoi "on se vaan tarkkasilmäinen.." Ulkoverhouslaudat saatiin kavennettua tuossa paikallaan, eikä purkutöihin tarvinnut ryhtyä. Sen jälkeen ikkunat näyttivät kasvojenkohotusleikkauksen saaneilta. Smyygilaudat asennetaan myöhemmin, kun panelointi on muuten valmis.

Ikkunoiden alapuolelle tulleeseen paneeliin tehtiin vahvistuksia, jotta saatiin ikkunanpellit haluttuun kulmaan

Julkisivun verhoilun edetessä on tullut väistämättömäksi miettiä, miten tehosteosuudet rakennetaan. Talomme julkisivu tehdään pääosin vaaleanharmaalla julkisivupaneelilla, mutta muutamaan kohtaan laitetaan tummanharmaata tehostepaneelia, joka näyttää puolet kapeammalta paneelilta sen keskellä olevan uran ansiosta. Julkisivun koolaukset on tehty pääsääntöisesti runkopuiden kohdalle, eli niissä ei ole huomioitu tehosteita etukäteen. Tehosteen ja tavallisen paneelin kohtaamispaikassa on oltava koolaus, jotta molemmat paneelit saadaan päättymiskohdan läheltä naulattua kiinni alustaansa. Tuo tehosteen ja tavallisen paneelin vaihdoskohta ei ainakaan meillä läheskään aina osunut runkopuun ja olemassaolevan koolauksen kohdalle. Piti siis tehdä lisää koolauksia.

Tarkistimme kuvista ja silmämääräisesti, mihin kohtaan haluaisimme tehosteen päättyvän ja tavallisen paneelin alkavan. Koska tehosteen päättymiskohdassa ei ollut takana koko mitaltaan runkopuuta, piti lisättävä koolaus kiinnittää runkoon ensin vain ylhäältä ja alhaalta, ja sen jälkeen tehdä sille tuki viereisestä koolauksesta apupuiden avulla. Tämän jälkeen uuteen koolauspuuhun tehtiin siihen kohtaan pystysuora linja, johon haluttiin tehosteiden päättyvän. Linjan piti osua suurinpiirtein keskelle koolausta, jotta sekä tehostepaneelit että tavalliset paneelit mahdutaan vielä kiinnittämään päästään koolaukseen. Tähän linjaan kiinnitettiin väliaikaisesti rima. Vaaleanharmaat paneloinnit tehtiin päättymään tähän rimaan, ja kun myöhemmin halutaan asentaa tehostelautoja, voidaan rima korvata tummanharmaalla pystylistalla ja jatkaa siitä eteenpäin tehostelaudoilla.

Etupihan puolella tehostelautaa on vain pääoven molemmin puolin

Oikeanpuoleinen koolaus ylimääräinen. Sen päällä jo asennettuna rima, johon paneelit päättyvät

Tässä tehosteessa toinen koolauspuu päästiin kiinnittämään suoraan viereiseen koolaukseen

Talomme muodoissa on mukana myös kaksi sisäkulmaa, joiden paneloinnista voi pienellä teolla tehdä viimeistellymmän. Nimittäin kulmassa kahden paneelin kohtauspaikkaan voi ponttien vuoksi tulla ikäviä koloja, joihin lapset pääsisivät työntämään vaikka kiviä ja muuta roskaa. Isäntä teki paneelista pienen suikaleen, kiinnitti sen sisäkulmaan ja maalasi myös vaaleanharmaaksi. Kulma näyttää nyt hyvältä, vaikka en ulkoa muistakaan onko siihenkin vielä tulossa jokin lista vai jääkö tuollaiseksi.

Kulmaan lisätty pystyyn ylimääräinen suikale paneelia

Väleistä pilkistää lisätty puun pala. Ilman sitä väleissä olisi raot

Vielä puuttuu yksi pintamaalikerros, niin naulan kannat peittyvät

Ennenkuin etupihan puolelle rakenneltiin sopivia telinetasoja, jatkoivat isäntä ja appiukko talon muille sivuille vähäksi aikaa. Valmiiksi maalattujen ulkoverhouslautojen pino on huvennut hälyttävästi, ja pitäisi piakkoin maalailla lisää. Olen itse viikonlopun taas potenut pojan kanssa flunssaa kotona. Toivottavasti raksakunto löytyisi pian, etteivät työt seisahtuisi maalattujen lautojen puuttuessa.

Talon toinen pääty

Päädyn jälkeen on jatkettu hiukan takapihan puolellekin. Kuvassa näkyy myös hupeneva verhouslautojen pino

Loppuun on pakko lisätä naapurimme ottama kuva sateenkaaresta, joka sattui kuvassa johtamaan talollemme. Valokuva on itsessään aivan upea otos kaikkine väreineen, mutta meille se sai vielä suuremman merkityksen, kun sateenkaaren päässä todellakin on oma aarteemme. Kiitos naapurille kuvasta!