Pesuhuoneen vesieristys ja laatoitus sekä saunan pohjia

Palataanpas vähän ajassa taaksepäin ja käydään läpi, miten meidän pesuhuone ja sauna ovat tähän asti rakentuneet. Ne ovat ehdottomasti olleet työläimmät huoneet koko talossa. Harkkorakenteiset pesuhuoneen seinät tasoitti tasoitusurakoitsijamme märkätilatasoitteella, mutta shampoosyvennys jätettiin meille, kun ei vielä tiedetty tarkalleen miten ja minkäkokoisena se toteutetaan. Isäntä aloitti täyttämällä harkkojen reiät ja välit uretaanilla. Sen jälkeen pintaan kiinnitettiin saneerauslaastilla märkätilalevyä, tekemään pinnasta tasaisen ja suoran. Syvennyksen taustaseinä tasoitettiin myös lopuksi märkätilatasoitteella. Samanlainen käsittely tehtiin myös ikkunan ympäryksille. Ikkunan alareunaan saatiin märkätilalevyllä tehtyä sopiva kaato, jotteivät vedet jää siihen seisomaan. Märkätilalevyjen yhdistymiskohtiin laitettiin polymeerimassaa liimaksi. Pesuhuoneen kaikki seinät käsiteltiin sen jälkeen primerilla eli tartuntapohjusteella.

Saunan puoli oli meillä pitkään höyrynsulkumuovipinnalla odottamassa jatkoasennuksia. Asentajaystävämme teki isännän kanssa saunan alumiinipaperipinnalle ja koolaukset sekä laudetuet valmiiksi. Tuosta työvaiheesta ei ole juurikaan kuvia, kun se kävi melko vikkelästi eikä naisväkeä ollut paikalla. Saunan lattianrajaan laitettiin kierros kipsilevyä, jota vasten vedeneriste nostettiin seinälle, ja jossa se kohtasi alumiinipaperin. Sekä kylpyhuoneen että saunan kattoon laitettiin Sauna-Satua. Yläpuolelle on jätetty tuulettuvaa tilaa. Tässä kohtaa piti varmistaa tiivis läpivienti saunakuitujen sekä kaiuttimien sähköille.

Seinien vesieristys ja vahvikekankaiden asennus menivät jo vanhalla rutiinilla, ja jälki oli todella siistiä, vaikka nyt omaa miestäni kehunkin. Ikkunan reunoilla vesieristys tuotiin yhtenäisenä ikkunan ulomman lasin karmiin kiinni, eli toinen lasi on pitänyt irrottaa ikkunasta töiden ajaksi. Vesieristyskalvosta otetun koepalan mukaan vielä kolmaskaan kerros ei joka kohdasta täyttänyt kerrospaksuusvaatimuksia (0,4mm Fesconin vedeneristeissä), joten seinät vedeltiin vesieristeellä neljä kertaa.

Laatoituksen suunnittelussa oli lähdettävä liikkeelle shampoosyvennyksen ympäriltä, kun halusimme laatoituksen jakautuvan kauniisti suhteessa syvennyksen reunoihin. Ostimme Bauhausista Dione-merkkistä alumiinilaattalistaa, johon löytyi myös pyöreitä kulmapaloja. Löysimme kuitenkin myös Biltemasta alumiinista laattalistaa (kaakelikulman nimellä) lähes viisi kertaa halvemmalla (28,90€ vs. 5,90€/2,5m, eli meidän pesuhuoneessa noin 200€ vs. 40€). Bilteman valikoimissa ei vain ollut tuota kulmapalaa. Isäntä sitten pienellä hiomisella sai Dionen kulmapalat sopimaan Bilteman kaakelikulmiin, ja päästiin halvemmalla. Kulmat askarreltiin ensin paikoilleen teipinpalojen avulla siksi aikaa, että kaakelit saatiin mitattua oikeaan mittaansa, päättymään siististi laattalistaan. Laattalistan vieressä kaakeleita oli pakko vähän kaivertaa, jotta kaakeli ei noussut pystyyn reunastaan vaan asettui täysin samalle tasolle muun seinän kanssa.

Ylempi Bilteman kaakelikulma, alempi Dionen laattalista

Isäntä levitteli seinään ensin saneerauslaastia ja kampasi sitten laastikammalla noin 45 asteen kulmassa laastiin harjat. Tämän jälkeen laatat painettiin paikoilleen ja hienosäädettiin laatan paikkaa laattaristien avulla.

Tässä kohtaa piti mosaiikkilaattojen avulla mallata ja miettiä, mikä mahtaa olla sopiva korkeus listalle

Ikkunan kohdalla sitä vasta saikin askarrella, kun kaatojen vuoksi laattojen piti olla vähän joka suuntaan vinoja. Ikkuna-aukon yläpuolen laattoja tuettiin puulla ja vatupassilla paikoilleen, etteivät ne tipahda ennen jämähtämistään.

Tälle laatalle on tehty vinot reunat, jotta asettuisi täydellisesti

Sitten päästiinkin siirtymään lattian vedeneristämiseen. Muisti alkaa jo nyt näissä asioissa hämärtymään, mutta mielestäni teimme suosiolla samat neljä kerrosta lattiaan ennenkuin mittasimme kalvon paksuutta. Lattiassa kun on suuremmat vaatimukset kalvon paksuudellekin (Fesconilla 0,6mm) kuin seinässä, jossa tarvittiin neljä kerrosta. Ottamassamme koepalassa oli kuitenkin kapeimmassa kohdassa kalvonpaksuus rajalla 0,6mm, ja päädyimme vetämään vielä yhden kerroksen, ihan vain varmuuden vuoksi. Alla kuvassa näkyy, kuinka tarkastelen yhden millimetrin paksuista koepalaa luupilla. Ennen koepalan ottoa on hyvä lukea VTT:n mittausohjeet. Näistä tärkeimpinä voisin mainita, että koepalan olisi oltava kolmio, jonka sivut ovat vähintään 30mm, paksuutta tulisi telalla levitetystä vedeneristeestä tarkastella luupilla jopa kymmenestä kohdasta, ja mittauskohta paikataan vahvikekankaan kanssa.

Tässä näkyy, että levitin uutta kerrosta varpaisillani, koska vedeneristyskalvo tarttui kengänpohjiin ja repeili herkästi.

Luuppi

Lattian laatoitus aloitettiin kaivonkannesta. Löysimme Tori.fi:stä 25 eurolla Puruksen Design Neliö Tile Insert -laatoitettavan kaivonkannen, joka sopi juuri loistavasti laattojemme kokoon. Tai itse asiassa olimme hankkineet jo aikaisemmin pesuhuoneen ja saunan lattiaan 10x10-laatat, mutta päätimmekin käyttää samoja 15x15-laattoja kuin kodinhoitohuoneessa. Näitä vertailtiin jopa kotona suihkussa veden ja saippuan kanssa, nimittäin halusimme turvalliset ja mahdollisimman karheat laatat lapsiperheen suihkun lattiaan. Kaivon kannen ulkoreunat olivat viereisten laattojen kanssa juuri samankokoiset, ja keskiosaan piti vain hiukan pienentää yhtä 15x15-laattaa. Kaivo maastoutuu hienosti lattiaan, ja huomaamattomuuden puolesta täten toimii mielestäni todella hyvänä ja edullisena vaihtoehtona esimerkiksi linjalattiakaivoille. Saunan lattiakaivoon laitettiin ihan tavallinen Profin kansi.

Tässä yritetään testata laattoja. Pedikyyrit on ymmärrettävästi raksa-aikana jääneet. Isompi laatta oli selkeästi parempi veden kanssa, vesi ei "pisaroitunut" samalla tavalla, ja laatta on jämäkkä kävellä.

Kuva: purus.fi

Lattian laatoituksen jälkeen tehtiin saunan puolella seinällenostot koko kipsilevyn mitalle, ja pesuhuoneen puolella alin laattakerros. Sen jälkeen vielä saumattiin ennen käyttöönottokatselmusta. Pesuhuone jäi kesken siten, että mosaiikkilaatoitukset ovat tekemättä, ja näin ollen shampoosyvennyksessäkin on vain vedeneriste näkyvissä. Silikoneja ei mihinkään nurkkiin ole myöskään laitettu, ja katto paneloidaan saunan teon yhteydessä myöhemmin. Suihkut päästiin kuitenkin asentamaan, ja käyttöönoton edellytykset täyttyivät. Odotetaan kovasti, että olisi aikaa alkaa rakentaa saunaa ja tehdä pesuhuone loppuun. On vähän niinkuin meille tulisi sitten kylpyhuoneremontti, koska joudumme silloin peseytymään anoppilassa. Meillä kun ei ole toista kylpyhuonettakaan vielä tehtynä..

Ihanat Grohe Euphoria XXL System 310-suihkut

Talon työtuntien laskenta on nyt päätetty muuttopäivään. Elokuussa tuli vielä kasaan isännän oma tuntiennätys, 234 talolla tehtyä työtuntia, ja sen päälle 117 tuntia palkkatöissä. Yhteensä siitä tulee kuukaudelle 351 tuntia töitä, karkeasti 80 tuntia viikossa. Ei ihme, että oli aika väsynyt! Kaikkiaan työtunteja minulle, isännälle, asentajalle ja appivanhemmille kertyi elokuussa yhteensä 294, mikä on aika keskitasoa koko projektissa. Ja tilinpäätöksenä voidaan sanoa, että talon muuttokuntoon saattamiseen on mennyt isännältä 2776 tuntia töitä, ja talostahan vielä puuttuu sauna ja yksi kylpyhuone sekä tietysti niitä kuuluisia listoja. Näiden lisäksi ammattilaisia on ollut projektissa mukana 614 tuntia, ja päälle vielä Kastellin kautta ostettu runkopystytys, josta ei ole meillä tunteja tiedossa. Appivanhemmat ovat viettäneet talolla rakentamassa ja auttamassa yhteensä 1327 tuntia ja minä itse 706 tuntia. Yhteensä näistä kertyy 5424 tuntia sekalaisen osaamisen sisältävää ajankäyttöä talolla. Siitäpä siis mietintämyssyyn sellaisille, jotka harkitsevat vähänkään omatoimista rakentamista! :)

Talon työtunnit kuukausittain projektin alusta loppuun

Koko projektin tuntien jakautuminen tekijöiden kesken. Vain ammattilaisten runkopystytyksen tunnit puuttuvat. Niistä tulee päälle useampi sata tuntia.

Vedeneristyksiä, laatoituksia ja kuraeteistä

Vedeneristys- ja laatoitushommat aloitettiin jo toukokuussa alakerran wc:n työstämisellä. Vedeneristykset herättävät erittäin voimakkaita mielipiteitä, koska kyseessä on niin tärkeä osa hyvää rakentamistapaa, ja se on vahvasti yhteydessä pelkoon ja ihan todellisuuteenkin "hometaloista". Pyysin tarjouksia vedeneristyksistä taloomme, ja pelkälle vedeneristystyölle ilman materiaaleja olisi tullut niin suuri hinta, että meidän budjettiimme ei kertakaikkiaan sopinut teettää näitä töitä. Kun ilmoitin päätöksestämme yhdelle tarjoajalle, hän vastasi näin: "Vedeneristyksiä ei saa tehdä kun VTT:n henkisetifioinnin suorittanut henkilö ja muutto/ lopputarkastuksessa pitää olla Vedeneristyspöytäkirja, eli se on laatoituksen tärkeimpiä asioita." Voin ihan suoraan sanoa, että otti päähän ja kovaa, nimittäin missään määräyksessä tai laissa ei vielä tiettävästi ole määritelty, että vedeneristyksiä eivät saa tehdä kuin sertifioidut henkilöt. On käsittämätöntä, että ammattilainen yrittää myydä palveluitaan antamalla perätöntä tietoa. Mietinkin, onko kyseessä nyt jokin yleinen harhaluulo tai aivopesun tulos, nimittäin eräässä suositussa rakennusblogissakin sanotaan näin: "Ja vielä kerran muistutan; märkätilojen eristykset pitää aina jättää ammattilaisille, vain kuivien tilojen vedeneristyksen saa tehdä itse." (Täällä) Tämähän ei pidä paikkaansa.

Omakotitaloa rakentaessa siis tämän hetken säännösten mukaan saa tehdä vedeneristystyöt myös itse. Siinä, kuten kaikessa muussakin rakentamisessa, on vain noudatettava erityistä huolellisuutta, valmistajan ohjeita ja oikeita työtapoja. En näe syytä, miksei asiaan huolellisesti perehtynyt ja tunnollinen omatoimirakentaja voisi itse saada tehtyä täysin asiallisia vedeneristyksiä. Meidän isännän huolellisuus ja osaaminen lyö aivan varmasti laudalta monen "koulutetun rakennusalan ammattilaisen" työnjäljen, eikä vähiten siksi, että tämä talo on oma unelmamme, jota tehdään meille itsellemme.

Alakerran wc:ssä meillä on lattiakaivo, joten vähintäänkin lattia piti vedeneristää. Joidenkin mielestä kaikkien laatoitusten alla pitäisi olla vedeneristys, koska laattaseinää pitäisi voida halutessaan pestä runsaalla vedellä. Meillä kuitenkin tulee vessaan kiintokalusteet koko seinän mitalta, eikä tilassa niidenkään takia voi roiskia vettä ympäriinsä. Se ei siis ole märkätila. Wc:llä on yksi yhteinen harkkoseinä pesuhuoneen kanssa ja muuten seinäpinnat ovat tavallista kipsilevyä. Vessassa kolme seinänpätkää laatoitettiin ja yksi tullaan maalaamaan. Harkkoseinä on tasoitettu märkätilatasoitteella ja maalattava seinä on ylitasoitettu ja pohjamaalattu. On myös muistettava, että jos automaattisesti vetelisi vedeneristykset koko tilaan, jäisi ulkoseinän osuudella kipsilevy kahden "muovikalvon" väliin, koska kipsilevyn takana on höyrynsulkumuovi. Päädyimme näistä syistä sivelemään seinille kosteudensulkuainetta ja vedeneristämään vain lattian ylösnostoineen. Varmistimme ennen töiden aloitusta tasoitusfirmalta, minkä valmistajan märkätilatasoitetta harkkoseinässä on käytetty, ja hankimme saman valmistajan tuotteet myös kaikkiin vedeneristystöihin. Ennen vedeneristyksiä kaikki nurkat ja putkien ympärykset tiivistettiin polymeerimassalla.

Seinien laatoitus aloitettiin laattajaon huolellisella suunnittelulla ja sen jälkeen alhaalta päin mitoittamalla ja jättämällä alin rivi kiinnittämättä tässä vaiheessa. Laattapakettien avulla saatiin tuettua oikeaan korkeuteen ensimmäiselle laattarivistölle tukipuut. Laattojen välissä käytettiin laattaristejä, jotka varmistivat sauman pysyvän samanpaksuisena koko tilassa. Huoneen kulmia varten laattoja jouduttiin leikkaamaan oikean kokoisiksi laattaleikkurilla, ja rasioiden ja putkien reiät isäntä teki pylväsporakoneella, jossa oli timanttireikäsaha. Homman olisi voinut hoitaa myös tavallisella porakoneella, jossa on timanttireikäsahanterä, käyttämällä imukuppikiinnitteistä ohjuria. Laatat kiinnitettiin seinään saneerauslaastilla.

Kun seinät oli laatoitettu, aloitettiin lattian vedeneristäminen. Alueelle siveltiin ensin tartuntapohjuste, jonka annettiin kuivua. Sen jälkeen nurkkiin ja putkien ympäryksiin asennettiin tiiviisti vedeneristyskankaat vedeneristysmassan avulla. Isäntä mittaili valmiiksi oikean kokoiset palat ja alkoi vasta sitten sotkea massan kanssa. Ensin kulmaan laitettiin vedeneristysmassaa, painettiin kangas massan päälle, tiivistettiin ja poistettiin kuplat lastalla sekä laitettiin lopuksi massaa vielä päälle. Kulmiin kangas asettui nätisti, kun työsti nauhaa jo valmiiksi pienelle taitokselle keskeltä ja asetti ensin toisen reunan kiinni ennenkuin laski toisen paikoilleen. Kulmissa, erityisesti ulkokulmissa ovenpielessä, vaadittiin näpertelyä, sillä vedeneristyskankaasta piti leikellä valmiin sabluunan mukaiset palat, jotta ne asettuivat kulmaan oikein. Kulmapalojen tekemiseen löytyy ohjeita netistä. Myös valmiita kulmapalasia vedeneristyskankaasta löytyy, mutta tässäkin voi säästää aika paljon rahaa, jos omasta takaa löytyy sakset ja vähän viitseliäisyyttä. Lattiakaivolle hankimme kuitenkin kaksi valmista vedeneristyslaippaa, jotka asennettiin ristikkäin toisiinsa nähden. Loppuun lattiaan vedeneristysmassa levitettiin telalla. Vedeneristysmassalla käsittely toistettiin vielä ensimmäisen kerroksen kuivuttua, ja sillä saavutettiin koepalan mukaan riittävä kerrospaksuus.

Meille tuli vessan lattiaan vaaleanharmaata (ihanan edullista) 10x10 -laattaa. Lattian laatoitus aloitettiin lattiakaivon kohdalta asentamalla ensin lattiakaivoon ritilä ja sovittamalla laattajako siihen. Lattian olisi voinut tehdä kokonaan ensin ja palata sitten asentamaan puuttuva seinän alin rivi, mutta isäntä päätti tehdä ne samanaikaisesti työn edetessä. Alimmat seinälaatat kiinnitettiin teipillä seinissä jo kiinni oleviin laattoihin.

Wc:n saumaushommat päästiin nyt vihdoin aloittamaan eilen, kun tässä välissä on tehty kaikkea muuta. Valitsimme Fesconilta kaikista valkoisimman saumalaastin kiiltävien valkoisten laattojen pariksi. Yllätyin, miten nopeaa hommaa saumaaminen lopulta oli, sillä tein itse talolla eilen maalaushommia, ja ajattelin että käyn jossain vaiheessa nappaamassa työvaihekuvia, kun isäntä saumaa seiniä. Pari tuntia hujahti vauhdilla ja seinät olivatkin jo saumattu kun pysähdyin ottamaan kuvia. Saumaus kuitenkin pähkinänkuoressa tapahtui niin, että saumausaine levitettiin saumaan nähden vinottain kumilastalla niin, että saumarako täyttyi. Noin puolisen tuntia meni, että saumoista ei enää tarttunut sormeen laastia, ja pesu voitiin aloittaa sienellä pyörivin liikkein. Pesuvettä piti vaihtaa useasti, ja viimeinen pesu tehtiin laattojen suuntaisesti pyyhkien. Pesun jälkeen saumat kostutettiin vielä sumutepullolla, ja niitä tarvinnee edelleen parin vuorokauden ajan pitää hiukan kosteana, kun talolla vallitsee niin trooppinen ilmasto.

Kuraeteinen on ollut yksi DIY-projekteistamme tässä talossa. Koin, että valmiit kurasyöpöt olivat liian kalliita, ja niiden kanssa olisi pitänyt päättää laittaako syöpön suoraan oven eteen vai tekeekö sille syvennyksen oven viereen. Itse halusin, että heti oven edessä on alue, johon voi astua kuraisilla kengillä, mutta myös että oven vieressä olisi suihkunurkkaus. En oikeastaan olisi ennen lasten saamista edes kaivannut kuraeteistä, mutta nyt jo useamman kerran kerrostaloasunnon suihkussa lapsen kuravaatteita suihkutelleena koen kuraeteisen ehdottoman tärkeäksi. Päätimme tehdä itse "kura-alueen", eli pienen syvennyksen, jossa on hiekanerotuskaivo sekä käsisuihku. Syvennykseen tulee kuramatto, josta menee läpi pienet hiekka ja pikkukivet.

Täältä voi katsoa, miltä kuraeteisen muotti näytti lattiavalun aikoihin. Varmistimme siis, että betonivalu jää syvennyksen kohdalla muuta lattiaa alemmas. Betoni ei valussa päässyt ihan kokonaan valumaan muotin alle, ja lattialämmitysputket ja raudoitukset olivat pitkään vielä näkyvissä syvennyksen kohdalla. Ennen tiiveysmittausta syvennys valettiin tasaiseksi ja lattialämmitysputket piiloon, mutta nyt piti vielä tehdä siihen päälle kaadot. Syvennykselle valettiin vielä pienet reunatkin ulkoseinän puolelle, jotta oven eteen saadaan asennettua rivi kaakelia. Toisesta reunasta syvennystä hiukan pienennettiin oviaukon kanssa samaan kohtaan. Kaatojen tekemisessä isännällä oli mukana mallipala kuramatosta, jotta syvennyksestä tulee juuri oikean korkuinen.

Muotit valmiina reunojen valamista varten. Vasemmalla alakulmassa näkyy kuramaton mallipaloja

Reunat valettu ja kaatojen teko kesken

Kuraeteisen seinät päätettiin tehdä osittain harkoilla ja osittain märkätilalevyllä. Syvennystä ei tehty kokonaan harkoista, koska se olisi vienyt niin paljon tilaa. Märkätilalevystä tehty ulkoseinän puolella oleva seinämä piti rakentaa tuuletusraolla, koska ulkoseinässä on höyrynsulkumuovin sisäpuolella villaa ja kipsilevyä, eivätkä ne saa jäädä kahden muovikalvon väliin. Seinään asennettiin siksi märkätilalevyistä ikäänkuin koolaukset taakse. Kurasyvennyksen takaseinän märkätilalevy voitiin kiinnittää suoraan seinään, sillä sen takana on tavallinen väliseinä, jossa ei ole höyrynsulkua. Märkätilalevyjen saumat tiivistettiin polymeerimassalla ja harkkoseinä tasoitettiin märkätilatasoitteella ennen vedeneristystöiden aloittamista. Alunperin en ollut ymmärtänyt, että kura-alueen suihkunurkkauksesta tulisi noin kapea kuin miltä se nyt näyttää. Olin myös käsittänyt, että harkkoseinän sijainnin ja siten kurasyvennyksen leveyden voi päättää vielä tässä vaiheessa, mutta kaatojen vuoksi seinää ei pystynytkään siirtämään enää. Ajanee syvennys kuitenkin asiansa kuravaatteiden suihkuttelunurkkauksena.

Ennen kodinhoitohuoneen lattian vedeneristystä myös siellä täytettiin nurkat polymeerimassalla. Kulmassa olevan radonputken ympärille rakennettiin märkätilalevystä pieni seinämä, jotta laattojen ylösnosto saadaan tehtyä myös siinä kohden. Sitten lattiaan levitettiin tartuntapohjuste, laitettiin vahvikekankaat ja lopuksi kaikkiaan kolme vedeneristyskerrosta, sillä koepalan mukaan kahden kerroksen jälkeen kalvon paksuus oli juuri raja-arvoinen, eikä haluttu tehdä minimin mukaista.

Koepala otettu 

Kodinhoitohuoneen lattiaan valittiin 30x30 tummanharmaa porcellanato-laatta, joka on mukavan karkea ja hiukan kimalteleva pinnaltaan. Laatoitus aloitettiin kuraeteisestä, koska oli helpointa aloittaa syvennyksen reunoilta täysillä laatoilla, jotka määrittelevät laattalinjat koko huoneeseen. Syvennyksen reunoille leikattiin ensin noin 2cm laattasiivut pystyyn, ja niiden päälle kokonaiset laatat suoriin linjoihin laserin avulla. Erityisesti ihailin isännän työnjälkeä kaivon ja putken kiertävissä laatoissa, tarkasti on saatu leikattua. Laatat ovat työn jäljiltä melko likaisen näköisiä, ja saumaamisen jälkeen varmaan vielä enemmän, mutta silti tykkään lattiasta kovasti.

Lattian jälkeen tehtiin jälkikäteen vielä ylösnostot seinille. Seinillenosto ja kuraeteinen laatoitettiin samalla laatalla kuin muu lattia, mutta 15x15 -kokoisena. Kuranurkkauksen laatoittaminen oli työlästä ja hidasta, koska sen päällisosiin piti tehdä niin paljon leikattuja paloja. Laatoitus päätettiin aloittaa ulkonurkasta täydellä laatalla, ja siitä johtuen laattajaot eivät menneet aivan tasan. Tämän ei annettu haitata, koska syvennyksen laatoitus menee kuitenkin kuramaton alle piiloon, ja harkkoseinän toiselle puolelle tulee heti kaapistot. Mielestäni lopputulos on oikein hieno. Kuramatto sopii erinomaisesti syvennykseen, ja tulee juuri muun lattian tasalle. Toivottavasti mattoa on vielä tilattavissa, kun mallipalat on hankittu jo yli vuosi sitten..

Näiden laatoitushommien jälkeen on siirrytty pesuhuoneen ja saunan puolelle. Niistä voisin kertoa erikseen, kunhan työt etenevät laatoitukseen asti. Vessan ja kodinhoitohuoneen lattioiden saumaus on myös vielä tekemättä. Muualla talossa työt ovat ottaneet ison harppauksen eteenpäin, kun asentajaystävämme oli meillä hommissa parin viikon ajan. Palaan mahdollisimman pian kertomaan niistä edistysaskeleista!