Ulkotyöt jatkuvat terassilipoilla

Viimeisen viikon sisällä olemme saaneet tehtyä terassilipat pääosin valmiiksi, vaikka syksyn sateet ja hämäryys tekevät työstä koko ajan haastavampaa. Talon etupihan puoleisen lipan maalaamista ja vesikatteen asentamista varten tarvittiin aikamoinen telinearsenaali, sillä etupiha sijaitsee rinteessä ja haki-telineen lyhyt sivu ei riittänyt korkeuseron kattamiseen. Rinteen keskelle telineen kantavaa tolppaa ei voitu asentaa, jottei teline muksahtaisi kumoon kun sen päälle kiipeää. Lipan eteen siis käytettiin lähes kaikki vapaat telineiden osat, jotta päästiin maalaamaan otsalautaa, asentamaan ränniä ja aluslaudoituksia.

Isäntä ja appiukko kantoivat tiilet etupihan terassilipalle, ja isäntä sitten latoi ne vikkelästi paikoilleen. Lintuesteet ja lumiesteiden kiinnikkeet huomioitiin jo latomisvaiheessa. Katolla rälläkkä sauhusi, kun isäntä katkoi reunimmaisia tiiliä oikeaan mittaan. Lumiestetankomäärä jäi hieman vajaaksi, mutta lisää tuotiin pihaan yhden puhelinsoiton jälkeen. Sadexille pisteet asian hoidosta!

Kun vesikate oli asennettu ja otsalaudat maalattu pariin kertaan, asennettiin terassin lippaan ränni ja nyt myöhemmin myös syöksytorvi on laitettu paikoilleen. Rännin asennuksen jälkeen oli mukavampi asentaa katoksen aluslautoja juuri lipan reunan alapuolella, kun sadepisarat eivät valuneet niskaan.

Pian katoksenaluslautojen asennuksen aloituksen jälkeen huomattiin, että laudat tulevat loppumaan kesken. Tämä oli melkoinen pettymys, sillä luulin maalausurakan olevan jo ohitse. Soitin asiasta heti Kastellille, mutta en silloin saanut asiaan kannanottoa ja olemme odottaneet nyt jo yli viikon, että sieltä palattaisiin asiaan. Sillä välin takapihan puolen aluslaudoitukset odottavat tekemistään, eikä telineitä päästä purkamaan. Etupihan puolelle kuitenkin saatiin kaikki laudat vielä riittämään, joten telineet voitiin purkaa. Oli aivan mahtava tunne purkaa telineet siihen paikalle, mistä ne seuraavaksi nostetaan kuorma-auton kyytiin ja kuljetetaan pois meidän pihasta! Oli myös ihanaa nähdä etupihan puoli talosta valmiina (tai siis melkein valmiina, kun vielä lopullinen pääovi, ulkovalot, kuisti kaiteineen ja sokkelin pinnoitus puuttuvat).

Ränni odottaa ylösnousemusta

Katoksenaluslaudoitusta aloitettu

Lippa valmis, telineiden purkua vaille

Telineen osia aseteltu järjestykseen odottamaan poiskuljetusta keväällä. JES!

Valmis pohjoispuoli talosta, hämärä puskee jo päälle

Myös takapihan puolella terassilippa on saanut vesikatteen päälleen, ja otsalaudat on saatu maalattua. Nyt vain odotetaan, saadaanko aluslaudoitukset tehtyä vielä tämän syksyn aikana vai pitääkö telineiden seistä tuossa kevääseen asti. Parvekkeen kaiteen ja rallilaudoituksen tekeminen taitaa jäädä keväälle, vaikka kovasti toivoimme, että koko talo olisi tullut ulkoa valmiiksi ennen talvea.

Aluslautojen kohtaloa odotellessa isäntä on appiukon kanssa tehnyt ikkunasmyygejä. Muutaman ikkunan yläreunan panelointi oli vielä sahaamatta oikeaan mittaan. Smyygien tekemisessä on ollut edelleen sama kaava: 1) mittaaminen ja oikean kokoisten palojen sahaaminen 2) jokaisen laudan reunojen maalaaminen sisätiloissa kahteen kertaan ja 3) paikoilleen asentaminen. Välillä työtä on tehty jo todella hämärässä otsalampun turvin. Nyt on enää jäljellä takapihan puolen kuuteen ikkunaan valmiiksi maalatut smyygit, jotka pitää asentaa. Siistiä työtä ovat kyllä tehneet, kuten näkyy kuvasta.

Olohuoneen ikkunoiden panelointi tehty ikkunoiden ylitse ja sahataan nyt oikeaan mittaan

Minä aikani kuluksi siivoilin jo kamalaan kuntoon menneen harrastetilan. Siellä pitäisi ensimmäisinä sisätöinä päästä tekemään maalämpöpumpun nurkkaus pinnoiltaan valmiiksi, jotta saadaan talvella taloon halvempaa lämpöä. Jokohan me ensi viikolla siirtyisimme ulkotöistä sisätiloihin...

 

Syyskuussa talon työtunnit kääntyivät taas nousuun, ja kasaan kertyi 361h kaikilta tekijöiltä yhteensä. Anoppi oli raksalla nyppimässä multakasastamme rikkaruohot, ja nyt kasa on taas käyttökelpoinen - mikä helpotus!

Sadevesijärjestelmän asennusta ja vesikaton kustannuksia

Ihan ensiksi kiitokset kaikille ihanista tsempeistä, joita edelliseen kirjoitukseen tuli, ja heti perään pahoittelut että postausväli on kesän aikana pidentynyt. Meillä on selvästikin ollut raksan vuosipäivään liittyen pientä väsähtämistä. Sen lisäksi tällä viikolla isäntä ja poika olivat flunssassa alkuviikon hyvät kelit, ja loppuviikosta on ollut pelkkää sadekeliä. Kirsikkana kakun päälle autosta tyhjeni rengas, kun siihen oli uponnut ruuvi jostakin rakennustyömaisemista. Ei voi muuta sanoa kuin että kyllä nyt vastustaa.

Siitä nyt on jo pari viikkoa, kun meille toimitettiin sadevesijärjestelmä eli rännit ja syöksytorvet tontille. Tilasimme Sadexilta tuon järjestelmän kotiintuotuna, mutta asennuksen päätimme tehdä itse. Sadevesikourut valmistettiin tontilla saumattomina 0,6 mm vahvasta teräspellistä niin, että kone pakettiauton perässä sylki rännin ulos suoraan rullalta, vääntäen sen samalla oikeaan muotoonsa.

Rännien asennus aloitettiin mittaamalla kourulinja. Tämä on käytännössä räystään pituus, johon lisätään päädyissä noin 20mm ylitykset. Ylitys tarvitaan, jotta myös päätyräystäspellin päältä valuva vesi päätyy kourun sisään. Räystäskouruihin kohdistuu talvisin rasitusta lumesta ja jäästä. Koska kourut kiinnitetään otsalautoihin, on tärkeää huomioida jo asennusvaiheessa tai mielellään ainakin ennen maalausta otsalautojen riittävä kiinnitys. Me huomasimme vasta nyt, että otsalaudat on alunperin kiinnitetty vain nauloilla, joten isäntä lisäsi otsalautoihin ruuvikiinnityksiä. Tästä aiheutui vähän lisävaivaa, kun otsalaudat oli jo maalattu kahteen kertaan ja ruuvit tekivät nyt uusia reikiä.

Koska katollamme on koko mitaltaan lumiesteet, eivätkä lumikuormat pääse siksi vaurioittamaan rännejä, ne voitiin asentaa kattolinjan tasalle. Ritsilangalla kannattaa merkitä valmiiksi rännin asennuskohta, mitaten viivaan jo valmiiksi riittävät kaadot. Riittävä kaato on 1-2mm metrillä, ja itse päädyimme kahteen millimetriin. Pisin räystäslinja talossamme on noin 15 metriä, ja siihen on suunniteltu syöksytorvet molempiin päihin. Kaadot tulevat siis lähtemään räystään keskeltä molempiin suuntiin. Tämä seikka huomioon ottaen myös rännin asennus oli järkevintä ja helpointa tehdä kahdessa osassa, liittäen osat liitoskappaleella, vaikka rännin saumattomuus olisi aina hyvä asia. Ritsiviiva piirrettiin siis siten, että se laski 15mm matkalla talon keskeltä ulkoreunaan.



Ritsilangalla merkitty asennuslinja, huomioiden kaato 2mm/metri

Rännistä siis mitattiin ensin noin 7,5 metrin pätkä, johon merkittiin ja leikattiin syöksytorvien paikat. Reiät on turvallisin ja helpoin leikata peltisaksilla valmiiksi maassa. Leikatun reiän reunat taitettiin alaspäin tippanokaksi, jotta vesi ei lähde valumaan sadevesikourun pohjan ulkopintaa myöden. Rännin päihin asennettiin päätylaput ja tiivistettiin liimatiivistemassalla. Myös kannakkeet asennettiin kouruun jo maassa, ja niiden paikoilleen vääntämisessä tarvittiin ajoittain kahden miehen kädet, niin jäykkiä olivat. Valitsimme ulkopuoliset, rännin alapuolelta ympäri menevät kannakkeet, jotta rännien puhdistaminen olisi mahdollisimman helppoa. Kannakevälin tulisi olla noin 80-100cm. Meille väleiksi tuli noin 95cm.

Rännin kuljettaminen kattolinjaan oli hiukan hankalaa sen pituuden vuoksi. Ränni ei juurikaan painanut mitään, mutta oli erittäin herkkä vääntymään kun sitä yritettiin nostaa maan tasalta ylimmille telineille. Kun lopetin kuvaamisen ja autoin nostamisessa, niin selvitimme homman kolmisin nopeasti. Itse asentaminen ei ollut lainkaan hankalaa, kun paikka oli merkitty jo etukäteen ja kaikki kannakkeet olivat jo kiinni rännissä.



Meidän etupihalla viemässä ränniä katonrajaan

Syöksytorvien kohdalle asennetaan lähtökappale kourun alapuolelta. Lähtökappaleessa on liitosreunat, jotka taitetaan tiiviisti kourun reunojen ylitse. Syöksytorven väliputki vaatii hiukan mittailua, mutta toimittajalta siihen pitäisi tulla hyvät ohjeet. Ainakin Sadexilla asennusohjeissa oli mittataulukko ja selkeä kuva väliputken mittaamiseen. Meidän taloomme tulee kapeahkot tummanharmaat nurkkalaudat, ja halusimme syöksytorven näyttävän nurkkalaudan kanssa yhtenäiseltä kokonaisuudelta. Tämän vuoksi syöksytorvetkin ovat tummat, ja niiden kiinnitys tehtiin heti nurkkalaudan viereen, jolloin edestä katsoen syöksytorvi asettuu osittain nurkkalaudan eteen.

Kuvassa takana hämäävästi meidän kanavatuulettimen putki.
Ei siis tule oikeasti sadevesikourusta ulos :D

kuva Sadex

Nurkkalauta ja sen vieressä rännin kiinnitys, tosin vielä väliaikainen

Valmiit syöksytorvet ja kulmat talon etupuolella

Kaksikerroksisen talon rakentamisen huonoja puolia tulee esiin myös sadevesijärjestelmän asennuksessa. Syöksytorvista on pakko asentaa aina ensin vähän matkaa yläpäästä, purkaa telineitä välistä/edestä ja jatkaa vasta sitten asennus loppuun asti. Sillä välillä vesi valuisi syöksytorvesta suoraan alaspäin, osuen joko suoraan tai telineiden kautta roiskuen seinään. Ylimääräistä aikaa menee välissä siis kaikenlaisten viritysten kyhäämiseen, jotta vesi ohjautuu poispäin rakenteista siksi aikaa kun loppuseinä ehditään maalaamaan sekä asentamaan nurkkalauta ja syöksytorvi maahan asti.

Kaikkiaan sadevesijärjestelmän asentaminen on ollut melko yksinkertaista, joten voimme suositella rakentajille myös niiden omatoimista asennusta. On ollut hyvä, kun rännejä on saanut asentaa omaan tahtiin ulkoverhoustyön lomassa. Terassilippojen rännit ovat vielä asentamatta, ja pari syöksytorvea pitää jatkaa maahan asti. Nyt kun vesikatto varusteineen on suurinpiirtein asennettu ja kustannukset maksettu, niin voisin vetää ne yhteen. Budjetti heitti vesikaton osalta sitä paljon puhuttua häränpyllyä, eli yli mentiin 887 euroa. Ylitys johtui siitä, että minulla ei ollut tarpeeksi tietoa kaikesta kattoon liittyvästä pikkusälästä, jotka lisäävät yhteensä kustannuksia melko paljon. Toivottavasti tästä on apua muille budjettiaan suunnitteleville rakentajille. Muistutan tässä kohden, että talomme kerrosala on 232 m2 ja sen lisäksi pari terassilippaa, joten kattoakin on paljon.

Aluskate, kattorakenteet, räystäs- ja otsalaudat sekä tiilikate kuuluivat talopakettiin, mutta tiilien asentaminen ja katolle nostaminen ei kuulunut. Nosturikustannuksia yhden iltapäivän tiilien katolle nostamisesta kertyi 476 euroa, jota ei oltu huomattu budjetoida ollenkaan. Läpiviennit pysyivät budjetissa, mutta siitä huolimatta yllätyin että muutamille putkenpätkille läpivientisetteineen voi tulla noin paljon hintaa.

Lintuesteet ja harjatiivisteet eivät olleet lainkaan pakollisia laittaa, vaan päädyimme niihin kohtalaisen pienten lisäkustannusten vuoksi. Lintuesteet maksoivat noin 159 euroa ja harjatiivisteet noin 142 euroa. Kattoturvatuotteet sisältävät lumiesteet koko katon mitalle, kattosillan, seinätikkaan ja parit turvatikkaat. Päätyräystäspellit katon ja terassilippojen jokaiselle reunalle olivat jälleen täysin suunnittelematon kustannuserä, ja ne maksoivat 300 euroa. Tässä ei ole mukana kateruuveja, joilla kiinnitys tehtiin, koska kiinnitystarvikkeet ovat omassa budjetissamme eri rivillä. Rännit, räystäskourut ja syöksytorvet maksoivat 830 euroa. Kourua tässä oli 53 metriä, syöksysarjoja 8 kpl ja syöksyn lisämetrejä 15m. Kattoturvatuotteet ja sadevesijärjestelmä tilattiin Sadexilta, ja olemme olleet oikein tyytyväisiä palveluun. Mainitsemissani hinnoissa ei ole mukana asennusta. Tiilikaton, kattoturvatuotteiden, lintuesteiden ja harjatiivisteiden asennuksessa oli palkattuja asentajia isännän kanssa, mutta heidän palkkansa ovat budjetin osiossa "rakennuttaminen". Muut tuotteet on asennettu tai asennetaan itse.

Läpivientejä. Eipä ole tullut kysyttyä isännältä, mikä tuo pahviviritys on..

Päätyräystäspelti ja seinässä kiinni turvatikas

Lumiesteet ja ylempänä kattosilta ja läpivienti. Tiilejäkin vielä pino katolla, en tiedä miksi

Kuvassa näkyy päätyräystäspelti, lumiesteet, harjatiilet, joiden alla harjatiivisteet ovat,  sadevesikouru ja vähän turvatikkaitakin

"Tipuesteet" tiilien alla katon reunalla

Tähän loppuun vielä kevennyksenä kuva meitä "ilahduttaneesta" ruuvista renkaassa, sekä elokuun raksatunnit, joissa on nähtävissä pientä väsähdystä kesäloman jälkeen. Mutta periksi ei ainakaan vielä anneta!

Ihmettelin, kun auto tuntuu oudolta ja ajoin huoltoasemalle. Renkaassa oli jäljellä 0,5 baria ilmaa.

Valmista tiilikattoa ja yläpohjan höyrynsulkua

Keskiviikkona aloitettiin kattotiilien latominen. Isäntä ja kaksi asentajaa ahkeroivat yhden päivän aikana tuon isomman katto-osuuden lähes kokonaan valmiiksi sekä kiinnittivät samalla lumiesteet ja kattosillan sekä tekivät läpiviennit. Isäntä kertoi päivän jälkeen tarinaa siitä kuinka hän itse oli latonut neljää riviä, kun toinen asentaja oli tehnyt samaan tahtiin kuutta riviä. Iltapäivällä isäntä oli jatkanut ensimmäisen lappeen puolella ja alle parissa tunnissa toinen asentajamme oli latonut yksinään koko toisen lappeen.

Tiilikaton asentaminen on ainakin teoriassa helppoa, sillä vain reunimmaiset tiilet ala- ja päätyräystäillä kiinnitetään nauloin tai ruuvein. Loput tiilet ladotaan paikoilleen, pystysuunnassa tai hiukan viistossa muutamaa riviä kerrallaan tehden. Läpivientien ympärillä olevat tiilet kiinnitetään myös naulaamalla. Käytännössä tiilien latominen tuollaisessa 7-8 metrin korkeudessa talven räntäsateissa ja jäisessä kelissä on kaikkea muuta kuin helppoa. Hatunnosto jälleen kaikille rakennustöitä tekeville.

Katolle tehtiin etukäteen merkkiviivoja kolmen metrin välein, jotta voitiin säännöllisesti pysähtyä tarkistamaan tiilijaon pysyvän säännöllisenä. Ennen tiilien latomista kiinnitettiin myös lintuesteet katon alareunaan, jotta pieneläimiä ei pääse aluskatteen ja lapetiilen väliseen tilaan tekemään tuhojaan tai pesimään. Vain pieni osa isommasta katto-osuudesta jäi latomatta keskiviikkona, ja harrastetilan katto oli kokonaan aloittamatta. Töitä ei ollut mahdollista jatkaa torstain myrskytuulissa, mutta tänään isompi katto-osuus harjatiilineen ja päätyräystäspelteineen saatiin valmiiksi. Vielä harrastetilan katto puuttuu, ja terassien lippojen tiilet laitetaan vasta joskus hamassa tulevaisuudessa. Seuraavaksi tiilikatosta harppauksin etenevä kuvasarja, sillä ymmärrettävästi katolla ei ollut parhaimmat mahdolliset olosuhteet valokuvaamiselle.

Tiilet odottamassa latomista

Lintuesteet

Päivän päätteeksi harjatiiliä ja pienen osan latomista vaille.
Tarkasti katsottuna näkyy, että harjatiivisteitä on jo asennettu vasemmalle puolen harjaa.

Ekana päivänä latomatta jäänyt osuus ja paketti harjatiiliä

Lumiesteet asennettu koko katon mitalle. Läpivientejä tuotu ja kattosilta asennettu.

Läpivienti yläpohjassa, alapuolelta katsottuna, odottaa vain parikseen oikeaa putkea talon sisältä.

Nyt näkyy oikeassa reunassa päätyräystäspeltiäkin asennettuna.
En ole viitsinyt kysyä isännältä, minkä päälle on pitänyt kiivetä, että tällaisen kuvan on saanut otettua.

Tänään otettu kuva valmiista katosta harjatiilineen.

Kattoprojekti siis jatkuu vielä harrastetilan osalta tässä sivussa, mutta talon sisällä on päästy jo siihen tilanteeseen, että lämmittimet on voitu käynnistää ja sisällä tarkenee paremmin. Torstaina tuulimyräkän vuoksi pidimme sisätiloissa villajumppaa, ja villat siirtyivät etupihalta kattoristikoiden väleihin odottelemaan asennusta yläpohjaan. Isäntä ja asentaja askartelivat yhteistyössä yläpohjaan kulkusillan, ja höyrynsulku saatiin tehtyä loppuun, vain joitakin koolauksia se jäi vielä vaille. Meidän oma työlistamme raksalle on edelleen pitkä. Villojen suoristamistyötä olisi runsaasti, jotta höyrynsulkua pystyy jatkamaan. Olisi tärkeä myös villoittaa yläpohja, jotteivät lämmittimet tekisi tähtitieteellistä sähkölaskua ennen sitä. Suuria sähkölaskuja on joka tapauksessa tiedossa vielä tämän talven ajalta. Ikkunapellit odottavat vieläkin asentajaansa. Torstaina tuli jälleen yksi pakettiautollinen kaatopaikalle vietävää, ja rakennustyömaa siistiytyi pieneksi hetkeksi, mutta siivottavaa on joka kerta työmaalle mentäessä. Pikkuhiljaa alkaa olla akuutti tarve kilpailuttaa valuvalmisteluiden tarvikkeistoa sekä tietysti lattiavaluporukkaa. Tähän otettaisiin erittäin mielellään suosituksia Pirkanmaan alueelta!

Villojen rahtaamista yläkertaan

Villat odottelemassa asennusta yläpohjaan höyrynsulkumuovin yläpuolelle.
Keskellä pystyssä olevat puupalkit kannattelevat nykyään niiden päällä kulkevaa kulkusiltaa.

Yläpohjan höyrynsulku koolauksineen hyvässä vaiheessa.
Lämmittimistä on jo hiukan hyötyä, vaikkeivät eristeet olekaan vielä paikallaan.

Nyt kun tiilet ovat katolla painona, vinotuet eli reevauslaudat saa poistaa talon sisäpuolelta. Isäntä niitä jo irrottelikin yläkerrasta sorkkaraudan kanssa. Kulkeminen helpottuu hiukan alakerrassakin, kun ylimääräisiä vinotukia ei enää ole. Talon sisällä on kuitenkin edelleen Tiivin vääränlaisena toimitetut ikkunat, jatkuvasti työskentelyn ja tavaroiden siirtelyn tiellä. Eilen kannoin valtavia (omasta mielestäni) villapaaleja sisään eteiseen, josta isäntä niitä siirteli eteenpäin. Työ seisahtui aina jos isäntä jumittui toisaalle, kun ikkunat lojuivat tiellä ja villapaalit tukkivat oviaukon. Kyllä ärsytti. Mietinkin, kuka vastaa, jos ikkunoille nyt tapahtuisi jokin vahinko keskellä työmaata. Olisiko se meidän vikamme, vaikka yritys jättää työmaallemme vääriä toimituksia? Olisiko meidän vastuumme siirtää ikkunat nyt pois tieltä, ja saisiko pakettia silloin purkaa, kun ei talon sisälle nosturillakaan enää pääse?

Kulkeminen hiukan helpottuu, kun reevauslaudat saa poistaa, mutta väärät ikkunatkin pitäisi saada heivattua jonnekin

Näkymä pääovesta

Nurinasta huolimatta meillä on ollut hyvä raksaviikko. Projekti etenee jatkuvasti! Hyvää viikonloppua lukijoille :)