Pesuhuoneen vesieristys ja laatoitus sekä saunan pohjia

Palataanpas vähän ajassa taaksepäin ja käydään läpi, miten meidän pesuhuone ja sauna ovat tähän asti rakentuneet. Ne ovat ehdottomasti olleet työläimmät huoneet koko talossa. Harkkorakenteiset pesuhuoneen seinät tasoitti tasoitusurakoitsijamme märkätilatasoitteella, mutta shampoosyvennys jätettiin meille, kun ei vielä tiedetty tarkalleen miten ja minkäkokoisena se toteutetaan. Isäntä aloitti täyttämällä harkkojen reiät ja välit uretaanilla. Sen jälkeen pintaan kiinnitettiin saneerauslaastilla märkätilalevyä, tekemään pinnasta tasaisen ja suoran. Syvennyksen taustaseinä tasoitettiin myös lopuksi märkätilatasoitteella. Samanlainen käsittely tehtiin myös ikkunan ympäryksille. Ikkunan alareunaan saatiin märkätilalevyllä tehtyä sopiva kaato, jotteivät vedet jää siihen seisomaan. Märkätilalevyjen yhdistymiskohtiin laitettiin polymeerimassaa liimaksi. Pesuhuoneen kaikki seinät käsiteltiin sen jälkeen primerilla eli tartuntapohjusteella.

Saunan puoli oli meillä pitkään höyrynsulkumuovipinnalla odottamassa jatkoasennuksia. Asentajaystävämme teki isännän kanssa saunan alumiinipaperipinnalle ja koolaukset sekä laudetuet valmiiksi. Tuosta työvaiheesta ei ole juurikaan kuvia, kun se kävi melko vikkelästi eikä naisväkeä ollut paikalla. Saunan lattianrajaan laitettiin kierros kipsilevyä, jota vasten vedeneriste nostettiin seinälle, ja jossa se kohtasi alumiinipaperin. Sekä kylpyhuoneen että saunan kattoon laitettiin Sauna-Satua. Yläpuolelle on jätetty tuulettuvaa tilaa. Tässä kohtaa piti varmistaa tiivis läpivienti saunakuitujen sekä kaiuttimien sähköille.

Seinien vesieristys ja vahvikekankaiden asennus menivät jo vanhalla rutiinilla, ja jälki oli todella siistiä, vaikka nyt omaa miestäni kehunkin. Ikkunan reunoilla vesieristys tuotiin yhtenäisenä ikkunan ulomman lasin karmiin kiinni, eli toinen lasi on pitänyt irrottaa ikkunasta töiden ajaksi. Vesieristyskalvosta otetun koepalan mukaan vielä kolmaskaan kerros ei joka kohdasta täyttänyt kerrospaksuusvaatimuksia (0,4mm Fesconin vedeneristeissä), joten seinät vedeltiin vesieristeellä neljä kertaa.

Laatoituksen suunnittelussa oli lähdettävä liikkeelle shampoosyvennyksen ympäriltä, kun halusimme laatoituksen jakautuvan kauniisti suhteessa syvennyksen reunoihin. Ostimme Bauhausista Dione-merkkistä alumiinilaattalistaa, johon löytyi myös pyöreitä kulmapaloja. Löysimme kuitenkin myös Biltemasta alumiinista laattalistaa (kaakelikulman nimellä) lähes viisi kertaa halvemmalla (28,90€ vs. 5,90€/2,5m, eli meidän pesuhuoneessa noin 200€ vs. 40€). Bilteman valikoimissa ei vain ollut tuota kulmapalaa. Isäntä sitten pienellä hiomisella sai Dionen kulmapalat sopimaan Bilteman kaakelikulmiin, ja päästiin halvemmalla. Kulmat askarreltiin ensin paikoilleen teipinpalojen avulla siksi aikaa, että kaakelit saatiin mitattua oikeaan mittaansa, päättymään siististi laattalistaan. Laattalistan vieressä kaakeleita oli pakko vähän kaivertaa, jotta kaakeli ei noussut pystyyn reunastaan vaan asettui täysin samalle tasolle muun seinän kanssa.

Ylempi Bilteman kaakelikulma, alempi Dionen laattalista

Isäntä levitteli seinään ensin saneerauslaastia ja kampasi sitten laastikammalla noin 45 asteen kulmassa laastiin harjat. Tämän jälkeen laatat painettiin paikoilleen ja hienosäädettiin laatan paikkaa laattaristien avulla.

Tässä kohtaa piti mosaiikkilaattojen avulla mallata ja miettiä, mikä mahtaa olla sopiva korkeus listalle

Ikkunan kohdalla sitä vasta saikin askarrella, kun kaatojen vuoksi laattojen piti olla vähän joka suuntaan vinoja. Ikkuna-aukon yläpuolen laattoja tuettiin puulla ja vatupassilla paikoilleen, etteivät ne tipahda ennen jämähtämistään.

Tälle laatalle on tehty vinot reunat, jotta asettuisi täydellisesti

Sitten päästiinkin siirtymään lattian vedeneristämiseen. Muisti alkaa jo nyt näissä asioissa hämärtymään, mutta mielestäni teimme suosiolla samat neljä kerrosta lattiaan ennenkuin mittasimme kalvon paksuutta. Lattiassa kun on suuremmat vaatimukset kalvon paksuudellekin (Fesconilla 0,6mm) kuin seinässä, jossa tarvittiin neljä kerrosta. Ottamassamme koepalassa oli kuitenkin kapeimmassa kohdassa kalvonpaksuus rajalla 0,6mm, ja päädyimme vetämään vielä yhden kerroksen, ihan vain varmuuden vuoksi. Alla kuvassa näkyy, kuinka tarkastelen yhden millimetrin paksuista koepalaa luupilla. Ennen koepalan ottoa on hyvä lukea VTT:n mittausohjeet. Näistä tärkeimpinä voisin mainita, että koepalan olisi oltava kolmio, jonka sivut ovat vähintään 30mm, paksuutta tulisi telalla levitetystä vedeneristeestä tarkastella luupilla jopa kymmenestä kohdasta, ja mittauskohta paikataan vahvikekankaan kanssa.

Tässä näkyy, että levitin uutta kerrosta varpaisillani, koska vedeneristyskalvo tarttui kengänpohjiin ja repeili herkästi.

Luuppi

Lattian laatoitus aloitettiin kaivonkannesta. Löysimme Tori.fi:stä 25 eurolla Puruksen Design Neliö Tile Insert -laatoitettavan kaivonkannen, joka sopi juuri loistavasti laattojemme kokoon. Tai itse asiassa olimme hankkineet jo aikaisemmin pesuhuoneen ja saunan lattiaan 10x10-laatat, mutta päätimmekin käyttää samoja 15x15-laattoja kuin kodinhoitohuoneessa. Näitä vertailtiin jopa kotona suihkussa veden ja saippuan kanssa, nimittäin halusimme turvalliset ja mahdollisimman karheat laatat lapsiperheen suihkun lattiaan. Kaivon kannen ulkoreunat olivat viereisten laattojen kanssa juuri samankokoiset, ja keskiosaan piti vain hiukan pienentää yhtä 15x15-laattaa. Kaivo maastoutuu hienosti lattiaan, ja huomaamattomuuden puolesta täten toimii mielestäni todella hyvänä ja edullisena vaihtoehtona esimerkiksi linjalattiakaivoille. Saunan lattiakaivoon laitettiin ihan tavallinen Profin kansi.

Tässä yritetään testata laattoja. Pedikyyrit on ymmärrettävästi raksa-aikana jääneet. Isompi laatta oli selkeästi parempi veden kanssa, vesi ei "pisaroitunut" samalla tavalla, ja laatta on jämäkkä kävellä.

Kuva: purus.fi

Lattian laatoituksen jälkeen tehtiin saunan puolella seinällenostot koko kipsilevyn mitalle, ja pesuhuoneen puolella alin laattakerros. Sen jälkeen vielä saumattiin ennen käyttöönottokatselmusta. Pesuhuone jäi kesken siten, että mosaiikkilaatoitukset ovat tekemättä, ja näin ollen shampoosyvennyksessäkin on vain vedeneriste näkyvissä. Silikoneja ei mihinkään nurkkiin ole myöskään laitettu, ja katto paneloidaan saunan teon yhteydessä myöhemmin. Suihkut päästiin kuitenkin asentamaan, ja käyttöönoton edellytykset täyttyivät. Odotetaan kovasti, että olisi aikaa alkaa rakentaa saunaa ja tehdä pesuhuone loppuun. On vähän niinkuin meille tulisi sitten kylpyhuoneremontti, koska joudumme silloin peseytymään anoppilassa. Meillä kun ei ole toista kylpyhuonettakaan vielä tehtynä..

Ihanat Grohe Euphoria XXL System 310-suihkut

Talon työtuntien laskenta on nyt päätetty muuttopäivään. Elokuussa tuli vielä kasaan isännän oma tuntiennätys, 234 talolla tehtyä työtuntia, ja sen päälle 117 tuntia palkkatöissä. Yhteensä siitä tulee kuukaudelle 351 tuntia töitä, karkeasti 80 tuntia viikossa. Ei ihme, että oli aika väsynyt! Kaikkiaan työtunteja minulle, isännälle, asentajalle ja appivanhemmille kertyi elokuussa yhteensä 294, mikä on aika keskitasoa koko projektissa. Ja tilinpäätöksenä voidaan sanoa, että talon muuttokuntoon saattamiseen on mennyt isännältä 2776 tuntia töitä, ja talostahan vielä puuttuu sauna ja yksi kylpyhuone sekä tietysti niitä kuuluisia listoja. Näiden lisäksi ammattilaisia on ollut projektissa mukana 614 tuntia, ja päälle vielä Kastellin kautta ostettu runkopystytys, josta ei ole meillä tunteja tiedossa. Appivanhemmat ovat viettäneet talolla rakentamassa ja auttamassa yhteensä 1327 tuntia ja minä itse 706 tuntia. Yhteensä näistä kertyy 5424 tuntia sekalaisen osaamisen sisältävää ajankäyttöä talolla. Siitäpä siis mietintämyssyyn sellaisille, jotka harkitsevat vähänkään omatoimista rakentamista! :)

Talon työtunnit kuukausittain projektin alusta loppuun

Koko projektin tuntien jakautuminen tekijöiden kesken. Vain ammattilaisten runkopystytyksen tunnit puuttuvat. Niistä tulee päälle useampi sata tuntia.