tiistai 2. elokuuta 2016

Rakennuslupahakemus jätetty

Yksi etappi on jälleen saavutettu, kun kuukauden verran työn alla ollut rakennuslupahakemus on nyt jätetty. Isäntä kävi viemässä nipun omin käsin rakennusvalvontaan, jotta siellä voitiin heti katsoa, ettei ole unohdettu mitään olennaista. Olen itse jo alusta asti ottanut henkilökohtaiseksi tavoitteekseni saada rakennuslupahakemuksen kerralla läpi - mitä ei ole varmaan enää vuosiin tapahtunut Ylöjärvellä :D Hakemuksemme otetaan käsittelyyn aikaisintaan viikon tai kahden päästä, sillä ruuhkaa on melkoisesti. Jännityksellä odotamme, minkälaisen huomautuslistan he saavat meille kyhättyä.

Kerron tässä postauksessa rakennuslupahakemuksen sisällöstä ja siihen liittyneistä pienistä hankaluuksista. Perusteellisen luonteeni vuoksi olen tehnyt jokaisen hakemuksen osan pilkuntarkasti viilaten. Hakemuksen tekeminen tuntui ensin ylitsepääsemättömältä urakalta, mutta vähän kerrallaan tehden ja neuvoja kokeneemmilta kysyen se kuitenkin valmistui. Nyt tuntuu, että seuraavasta rakennuslupahakemuksesta selviäisi jo helposti.


Rakennuslupahakemuksemme sisälsi seuraavat osat:

  • Varsinainen rakennuslupahakemuslomake
  • Pääpiirrustukset, talo ja autokatos, kolme sarjaa (kaksi seläkkeillä ja sidottuna, yksi ilman)
    • yhdessä asemapiirroksessa naapurit tonttikohtaisesti lueteltuna ja jokaisen kohdalla kuulemislauseke, paikka, päivämäärä ja naapurien allekirjoitukset, jotka keräsimme itse
  • Rakennushankeilmoitus RH1 (kaksi lomaketta: asuinrakennus ja talousrakennus erikseen)
  • Perustamistapalausunto (kaksi sivua), jonka vastaava mestarimme on tehnyt
  • Maalämpöjärjestelmän rakentamistapaselostus
    • kaikkiin asemapiirroksiin merkitsin lämpökaivon etäisyydet tontin lähirajoista. Sidontamitat rakennukseen nähden oli tehty rakennuslupakuviin suunnittelijan toimesta.
    • otimme naapurien kuulemisten yhteydessä asemapiirrokseen myös yhden naapurin suostumuksen siihen, että lämpökaivo on lähempänä heidän rajaansa kuin suositeltu 7,5m (etäisyys on 7,2m rajaan, mutta heidän lämpökaivoonsa 33m)
  • Energiatodistus ja energiaselvitys
  • Vesilaitoksen liitoskohtalausunto
  • Vesi- ja viemäriliittymishakemus
  • LVI-asemapiirros (lisäliite, hulevesien viivästyksen vuoksi)
  • Pihasuunnitelma (lisäliite, istutussuunnitelma voidaan esittää myös asemapiirroksessa)
  • Vastaavan työnjohtajan hakemus, liitteenä koulutustodistuksista jäljennökset, joihin hankimme oikeaksi todistajien allekirjoitukset

Ystäviltä kysellen ja internetistä lukien olen selvitellyt, minkälaisista syistä rakennuslupahakemukset ovat tulleet "bumerangina" takaisin. Yksi syy oli, että sokkelin korkeus ei tule ilmi kuvista, ja sen vähimmäiskorkeus on 500mm puuverhoillussa talossa. Leikkauspiirrustuksiin isäntä ja vastaava mestari sitten raapustivat korkeudesta merkinnät, jotta asia tulee ilmi. Myös hormin ja tulisijan yhteensopivuudesta on tullut (vähän väkisin väännetyn oloinen) huomautus "tulee olla yhteensopivat", joten kirjoitin varmuuden vuoksi hormin viereen, että takka ja hormi tilataan samalta toimittajalta, joka varmistaa yhteensopivuuden. Jotkut olivat myös saaneet palautekommenttina, että energiatodistuksesta puuttui vastaavan mestarin allekirjoitus tai hakemuksessa ei ollut molempien omistajien allekirjoitusta. Päätimme välttää allekirjoitusten puuttumisesta huomauttamisen lätkimällä vastaavan mestarin allekirjoituksia vähän joka toiseen paperiin, ja tietysti tarkistaen että itse olemme allekirjoittaneet kaikki.

Kaava-alueellamme oli suunnitteluohjeessa vaatimus, että tontin osalta pitää olla piha- ja istutussuunnitelma, jossa on vähintään 5 kotimaista lehti- tai havupuuta. Koska pihasuunnitelmassamme oli niin runsaasti kasveja, korostin selvyyden vuoksi keltakynällä pihasuunnitelmastamme tuomet ja pihlajat (yhteensä 5kpl) ja kirjoitin, että nämä ovat kotimaisia lehtipuita ja istutetaan ennen loppukatselmusta, ja muuten pihasuunnitelmaa edistetään mahdollisuuksien mukaan. Tämän tein siksi, että täyttäisimme minimivaatimukset, mutta emme lupaisi pihasuunnitelmalla mitään, mitä emme ehkä pystyisikään jostain syystä toteuttamaan.

Asemakaavassa on alueellamme hulevesien käsittelyn kaavamääräys 171§: ”Tonteilla tulee viivyttää vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä. Hulevesien imeytys- ja viivytysrakenteet tulee esittää rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Tonteille sijoitettavien viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestä ja niissä on oltava suunniteltu ylivuoto.” Hulevedet aiheuttivat meille hiukan päänvaivaa, sillä termiä "hulevedet" käytetään myös puhuttaessa perustusten kuivatusvesistä eli salaojissa kulkevista vesistä. Alueellamme ne saa johtaa sadevesiviemäriin, mutta sade- ja pintavesiä ei. Muun muassa katolta rännejä ja syöksytorviä pitkin valuvat vedet siis pitää erillistä putkistoa pitkin johtaa viivästykseen, jolla ne saadaan hallitusti imeytettyä maastoon. Olin asiasta jo hyvissä ajoin yhteydessä LVI-suunnittelijaamme, joka teki viivästyssuunnitelman. Saimme häneltä LVI-asemapiirroksen liitettäväksi rakennuslupahakemukseen.

Vesi- ja viemäriliittymishakemuksessa pään raapimista aiheutti kysymys veden ja jäteveden kulutusmääristä kuutiometreinä vuorokautta kohden, sekä suurin hetkellinen vedenkulutus. Vedenkulutusta arvioimme sen perusteella, että ihmisten keskimääräinen vedenkulutus on 155 litraa vuorokaudessa. Tästä laskettuna kolmen henkilön vedenkulutus olisi 0,465m3/vrk. Suurimpaan hetkelliseen vedenkulutukseen en löytänyt mitään vastauksia internetistä, joten kysyin asiaa LVI-suunnittelijaltamme. Hänen mukaansa vesikalusteen suurin normivirtaama on 0,4 litraa/s, ja vedenkulutukseksi voimme laittaa 0,45m3/vrk. Liittymishakemus oli muutenkin tuskallinen täytettävä, kun kysyttiin korkeusasemista ja hulevesien johtamisesta. Jälkeenpäin ajateltuna se toki tuntuu jo helpolta.

Rakennuslupakuvien valmistumisen jälkeen huvitti, kun piti miettiä mitä tarkoittaa, kun ohjeissa lukee "pääpiirrustuksista kaksi sarjaa seläkkein varustettuna ja sidottuna". Siinä sitten pohdittiin, että minkälaista sen narun pitää olla, ja tarkoittaako sidottu että ovat seläkkeestä kiinni toisissaan vai että ovat ikäänkuin narulla sidottu lahjapaketti. Isäntä sitten osasi sitoa seläkkeet toisiinsa niin, että niitä pystyy lukemaan paremmin selaten. Hakemuksesta tuli oikein sievä pino.

Loppuun täytyy sanoa, että oli mukavaa kun naapureita piti kuulla rakennuslupahakemuksen johdosta. Pääsimme tapaamaan kaikki tulevat rajanaapurit ja vastapäätä asuvat myös, ja kaikki vaikuttivat mukavilta ihmisiltä. Alueellemme on muuttamassa paljon lapsiperheitä ja samanikäisiä ihmisiä kuin itse olemme. En malttaisi odottaa, että pääsemme asumaan sinne itsekin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...