Tiilet katolla ja yläpohjan koolaukset aloitettu

Eilen nosturi kävi tontilla nostamassa tiilet katolle, jossa isäntä parin ahkeran ystävänsä kanssa jakoivat ne pinkkoihin. Valtavan suuret kiitokset apureille! Pääsin itse vasta töiden jälkeen noin neljän aikoihin tontille katsomaan touhuja ja keräämään roskia. Töiden oli ollut tarkoitus alkaa klo 14, mutta nosturi oli puoli tuntia myöhässä ja vapaaehtoiset työmiehet olivat turhaan ajoissa paikan päällä. Nosturipalveluilla tuntuu olevan yleinen käytäntö, että ylityökorvaukset lähtevät pyörimään klo 15.30 jälkeen. Odotamme mielenkiinnolla laskua ja sitä, onko siinä huomioitu että nosturi ei ollut paikalla sovitusti ja täten myös ylitöille mentiin enemmän heidän omasta syystään. Vaikutus sai myös pieniä kerrannaisia, kun asentajamme joutuivat lähtemään klo 16, ja töitä jouduttiin tekemään pienemmällä miesjoukolla kauemman aikaa. Ärsyttää, vaikka kyse olikin vain puolesta tunnista.

Kysyin nosturia muistaakseni kolmesta yrityksestä tämän valitsemamme lisäksi. Keskimääräinen tuntihinta nosturille (80tn) kuljettajan kanssa oli 95-100 € + alv 24%. Mielestäni kaikissa yrityksissä laskutettiin tuntihintaa myös sille ajalle, jonka nosturi siirtyi lähtöpaikastaan kohteeseen, ja siinä sitten kyseltiin, että no kuinkas kauan sieltä Metsäkylään ajaa. Suhtaudun tähän asiaan hiukan asenteellisesti, mikä voi johtua myös tiedon puutteesta, mutta on mielestäni todella tyhmää maksaa kohteeseen siirtymisestä tuntipalkkaa eikä esimerkiksi paljon kohtuullisempia kilometrikorvauksia. Tuntipalkalla noihin matkoihin, jolloin työmaalla ei tapahtu yhtikäs mitään, menee 100 euroa tai jopa enemmän. Sen vuoksi nosturiyrityksen valitsemisen tärkeäksi perusteeksi muodostuu yrityksen ja autojen sijainti, jolla on selkeä vaikutus hintaan.

No tällä kertaa kuitenkin on tärkeintä, että työ saatiin tehtyä, ja että asioissa päästään taas eteenpäin. Huomasin vasta pari päivää sitten, että nosturikustannuksille ei oltu varattu budjettiin senttiäkään, joten vesikaton osalta miinukselle mennään, ja pitkälle. Budjetti -välilehdeltä on nähtävissä, että jo ennen nosturiakin ollaan 356 euroa pakkasen puolella. Kattoturvatuotteet, läpiviennit, lintuesteet, harjatiivisteet ... kaikki nämä olivat ensikertalaiselle uutta, ja niiden kustannukset yllättivät täysin. Varautukaahan muut omatoimirakentajat paremmin kuin me.

Viime viikonloppuna meillä oli isännän kanssa yhteinen raksapäivä. Isäntä sai laitettua ulkopuolelta telineillä kiipeillen uretaanitiivistykset kaikkiin loppuihin ikkunoihin. Ensimmäisten ikkunoiden uretaanit nähtyään asentajamme sanoi diplomaattisesti, että "seuraaviin voit laittaa vähän vähemmän...". Nyt uretaanien kuivuttua pitäisi ehtiä laittamaan ikkunapeltejä paikoilleen, mutta kattotiilien latominen vie seuraavana parina päivänä kaiken ajan.

Makuuhuoneen ihana iso ikkuna

Isännän taidonnäyte ;)

Itsekin pääsin viikonloppuna töihin, kun suoristelin yläkerran päätyjen villat. Ulkoseinien villoituksessa villalevy työnnetään talon ulkopuolelta runkopuiden väliin. Villalevyä tönitään varovasti niin, että sen reunat ovat tasalla ulkoreunan kanssa ennen tuulensuojalevyn asentamista. Ulkopuolelta asennetun villalevyn reunat eivät kuitenkaan ole sisäpuolelta suorassa, vaan useimmiten jäävät kaarelle, kuten alla olevassa kuvassa. Koko talon villat on siis käytävä läpi vielä sisäpuolelta. Villaveitsen avulla reunaa saadaan irroitettua runkopuusta sen verran, että levyn keskelle taputtaminen vähitellen suoristaa reunat. Työ on yksitoikkoista, mutta suoristuvat seinälinjat hivelevät perfektionistin silmää.

Ennen suoristamista villalevyn reunat ovat kaarella talon ulkopuolen suuntaan

Suoristettuja villalevyjä ja villaveitsi

Asentajat ovat alkuviikon aikana saaneet loputkin tuulenohjaimet asennettua ja niiden rimakiinnityksiä aloitetttua höyrynsulkumuovin edeltä. Yläpohjan koolaukset on aloitettu korkean tilan yläpuolelta, ja yläkerrasta noin puolet on nyt koolattu.

Yläkerrassa korkean tilan kohdalla yläpohjan koolauksia

Tuulenohjaimet, joissa rimakiinnitystä aloitettu

Taas pitäisi järjestää siivoukselle aikaa kalenterista, sillä talossa ja sen ympärillä näyttää melko hurjalta. Itse jäin miettimään, pitääkö lattiavalun alta kerätä kaikki naulat pois, vai saavatko ne jäädä sinne. Tähän asiaan pitäisi vielä etsiä vastaus ennenkuin lähden konttailemaan pitkin sepelipatjaa.

Loppuun vielä tarina siitä, kuinka tämän äidin sydän hyppäsi kurkkuun maanantaisella raksakäynnillä, joka tehtiin koko perheen voimin. Kiipesin itse yläkertaan ottamaan kuvia edistyksestä, kun isäntä ja poika (1v8kk) jäivät alakertaan. Poika jäi itkien ikävöimään äitiä ja harmittelemaan, kun ei millään päässyt äidin luokse. Hetken päästä isäntä huikkaa katsomaan, varoittaen samalla olemaan säikähtämättä. Poika olikin päättäväisenä alkanut kiipeämään kolmemetrisiä tikkaita yläkertaan. Isäntä oli sitten lähtenyt varmistamaan tätä valloitusretkeä, joka päättyi onnellisesti pojan kiivettyä ihan itse koko matkan yläkertaan. Vaikka visiitti ylhäällä oli hyvin lyhyt ja siellä sai olla ainoastaan sylissä vaarallisten pudotusten vuoksi, poika vaikutti tyytyväiseltä saavutuksestaan. Olen varma, että tällaiset kokemukset vahvistavat lapsen itseluottamusta ja tietysti vahvistavat myös fysiikkaa. Tällä kertaa kaikki päättyi hyvin, mutta kyllä tästä lähtien lapsen kanssa raksalle mentäessä tikapuut nostetaan sivuun, tai ylipäätään pidetään minimissä ne käynnit, jolloin poika on mukana..