Talon ulkoverhoilu ja Suomen kesä..

Isäntä sai kesälomalla isänsä kanssa ulkoverhousta tehtyä hienosti eteenpäin. Kaksikerroksisen talon ulkoverhoilussa telineiden edestakaiseen kiipeämiseen kuluu paljon ylimääräistä aikaa, kun mittaukset tehdään ylhäällä ja paneelin sahaaminen maan tasalla. Kahden työntekijän tiimi on tässä lähes välttämätön, jotta työ etenee etanavauhtia nopeammin.

Viimeksi ulkoverhouksesta kirjottaessani kesäkuun lopussa kerroin, että etenemisen edellytyksenä oli parvekkeen rakentaminen (täällä). Isäntä otti tästä homman ensimmäisille lomapäivilleen, ja parvekkeen kaideratkaisu tuli suunniteltua ja raakaponttilaudoitus asennettua. Teen parvekkeen rakenteista sitten erillisen postauksen, kun vedeneristys on asennettu ja mahdollisesti rallilaudat ja kaide rakennettu. Jouduimme itse tutustumaan parvekkeen rakenteisiin ja vedeneristämiseen aika paljon, joten postauksesta voisi olla teille lukijoillekin hyötyä. Kun parvekkeen pohjat oli rakennettu, pääsi takapihan puoleista ulkoverhousta jatkamaan verhoamalla parvekkeen kantava palkki ja parvekkeen seinustat, jonka jälkeen pystyttiin paremmin siirtämään korkomittoja seuraavalle sivulle eli talon päätyyn, harrastetilan katon yläpuolelle.

Parvekkeen kantava palkki verhoiltu ja taas pääsee jatkamaan

Parvekkeella seiniä verhoiltu. Kanavatuuletin on ollut lomalla

Seuraavaksi verhoiltiin ensimmäisen kerroksen viimeinen nurkkaus. Ikkunoiden kohdalla isäntä ja appiukko käyttivät aina samaa menetelmää. Siinä ulkoverhouslauta asennettiin ensin kokonaisena ikkunan ylitse, vaikka se tulikin osittain ikkunan päälle. Sen jälkeen ulkoverhouslaudasta sahattiin pois ikkunan päälle tullut osa. Vatupassi mitattiin ja kiristettiin oikeaan kohtaan ohjaamaan sahan kulkua. Sahaamisessa tietysti piti olla huolellinen, ettei vahingoittaisi takana olevaa ikkunaa. Tarkkaa ja siistiä jälkeä on isäntä tehnyt jokaisen ikkunan kohdalla.



Työasennot olivat välillä hurjan näköisiä, kun yksi rakennusteline ei kestänyt kahta asentajaa päällään

Vatupassi ohjasi sahaa kulkemaan suoraa linjaa, joten se mitattiin tarkasti paikoilleen.

Ulkoverhouslaudat pysyivät tällä menetelmällä ehjinä, vaikka niihin jäi välillä todella kapea soiro jäljelle

Kunnon raksamiehellä on oma virvokkeiden kantaja :)
Kotona poika tarinoi, että "Darius syö omenaa, isi syö KALJAA!"

Hieno saavutus oli, kun ulkoverhousta päästiin jatkamaan harrastetilan katon yläpuolelle, ja isäntä appiukon kanssa kantoi ja rakensi turkasen painavat haki-telineet katolle. Siinä olivat miehet taukonsa ansainneet, kun telineet olivat valmiit. Päädyn yläosan verhoilussa ei sitten kauaa nokka tuhissut, vaikka sinne piti askarrella luukkukin samalla. Parvekkeen yläpohjaa varten tehtiin myös reikäsahalla tuuletusreikiä tuulensuojalevyyn.

Otsalaudat vielä pohjamaalissa

Räystäänaluslaudat puuttuvat vielä

Luukku yläpohjaan tehtiin turhista ulkoverhouslaudoista

Kun päätykolmion räystäänaluslaudat saatiin asennettua, oli puolet talon räystäänaluslaudoista paikoillaan. Niiden lisäksi laitetaan samaa lautaa terassilippojen ja parvekkeen kattoon, joten työtä riittää. Räystäänaluslaudat on kaikki maalattu jo kahteen kertaan, ja paikallaan niistä töpötellään vain naulankannat maalilla piiloon. Tuossa alhaalla yhdessä kuvassa näkyy, kuinka naulankantojen piiloon maalaaminen on tehty turhan isolla sudilla, ja sävyerot näkyvät liian selkeästi. Täytyy ostaa pienempi suti tuohon töpöttelyhommaan.

Ulkoverhousta tekeville rakentajille Suomen kesä on liian lyhyt ja epävakaa. Panelointia voisi aivan hyvin tehdä pienessä sateessakin, mutta olisi hyvä jos edes työkoneita pystyisi käyttämään sateensuojassa. Ulkomaalaus ei ole järkevää, jos on olemassa riski tuoreen maalipinnan kastumiseen sateessa pian maalaamisen jälkeen. Maalauspäivänä ei myöskään saisi olla liian kuuma, maalauspaikka ei saisi olla suorassa auringonpaisteessa tai ilmankosteus olla yli 80%. Tietysti pitäisi olla töistä vapaatakin eikä kukaan perheestä sairaana sinä päivänä, kun sääedellytykset täyttyvät. Hohhoijaa..

Meillä tilanne on se, että rakennustelineitä ei riitä enää ylös asti viimeiselle paneloimattomalle talon sivulle, vaan niitä pitäisi siirtää muilta sivuilta. Jotta telineet on kannattavaa purkaa, pitäisi pääty ja räystäät olla jo maalattuna toiseen kertaan, ettei ensi kesänä olisi sama telinerumba edessä. Olemme siis olleet täysin säiden armoilla odottaessamme mahdollisuutta päästä eteenpäin ulkoverhouksessa. Nyt tällä viikolla tuo optimaalinen päivä vihdoin tuli, pääty maalattiin ja telineet purettiin. Seuraavana etappina on keskiviikkona tapahtuva rännien toimitus, ja lisäksi on tiedossa rintapeltien, ikkunasmyygien sekä nurkkalautojen askartelua. Näistä askarteluista siis kirjoittelen ensi viikolla.

Tein taas yhteenvedon heinäkuussa talolla käytetyistä työtunneista, ja tahti oli kiihtynyt edelleen. En ole itse huomannut arjessamme tuota vähittäin tapahtunutta raksatyön lisääntymistä, tai jopa tuplaantumista esimerkiksi huhtikuuhun nähden. Mietinkin, johtuuko se siitä, että lapsemme kasvaa koko ajan ja arki sitä myöten helpottuu, vai olemmeko kenties kasvaneet perheenä raksaamiseen, niin että se on jo luontainen osa elämää. 

Käytimme heinäkuun puolella muutamien tuntien verran palkattua asentajaa, mutta pääasiassa isäntä oli lisännyt omaa työmääräänsä, ja itsekin tein omalla kesälomallani aikaisempaa enemmän töitä raksalla. Laskin tilastoihini myös talvella palkkaamiemme asentajien tunnit, joista näkee että tammikuussa talolla tapahtui paljon. Marras-joulukuussa tehdyn Kastellin sateelta suojaan -urakan työtunteja minulla ei ole käytettävissäni, mutta silloinkin on talolla tehty vähintään yhtä paljon tai enemmänkin tunteja kuin tammikuussa. Odotan mielenkiinnolla, pystymmekö jatkamaan tällä hyvällä draivilla ja työtuntitahdilla jatkossakin.