Keittiökoneet tilattu ASTA-messuilta

Tänään oli raksavapaa ja ASTA-rakentajamessupäivä. Olimme isännän kanssa saaneet rakentaja.fi-sivustolta ilmaisliput kyseisille messuille, ja päivää oli odotettu hartaasti. Olemme nyt kolmena peräkkäisenä vuonna käyneet messuilla, ja joka vuosi isännän kanssa olemme päivitelleet sitä kuinka kiinnostuksen kohteet ovat vaihtuneet. Ensimmäisenä vuonna katselimme talotoimittajia ja tontteja. Toisena vuonna mielenkiinnon kohteena olivat muun muassa kaikki lvi-ratkaisut ja sisäportaat. Tänä vuonna messuilla sai kävellä aika monen esittelypisteen ohi, ja tutustua vihdoin kodinkoneisiin, jotka viime vuonna tuntuivat vain kaukaiselta haaveelta.

Messuilla oli kaksi isoa kodinkonemyyjää, Gigantti ja Power. Pyysimme molemmilta tarjoukset kodinkoneista, ja päädyimme päivän päätteeksi tilaamaan kaikki keittiökoneemme Powerilta. Emme todellakaan olleet lähteneet hakemaan tarjousta sillä ajatuksella, että koneiden ostosta päätettäisiin heti tänään, sillä emmehän me ole kertaakaan edes käyneet liikkeissä katsomassa kodinkoneita. Isännän kanssa olemme kuitenkin luonteeltamme "toi on hyvä, otetaan se" -tyyppejä. Emme esimerkiksi jonkin laitteen ulkonäköön tykästyttyämme osaa enää tyytyä mihinkään muuhun. Ja niin ne päätökset nyt tehtiin, kertaistumalta, kun hyvät löytyi. Meille tulee keittiöön alla kuvassa olevat AEG:n laitteet, poislukien liesituuletin, joka on Savolta. Keittiökoneet tulivat maksamaan yhteensä 5300 euroa.

Jääkaappi ja pakastin

Meillä oli edellisessä asunnossamme isännän remontoima keittiö isännän itse valitsemilla kodinkoneilla. Pidimme molemmat silloisista valinnoista, kuten Samsungin jääkaapista ja pakastimesta, jotka olivat vierekkäin täyskorkeina, ei-integroituna. En itse kaipaa integroituja kylmäkoneita, vaan oikeastaan jopa haluan, että ne erottuvat selkeästi ja jykevinä. Halusimme ehdottomasti, että ovenkahva on vipumallinen, eli että siitä voi kääntää, jotta ovi aukeaa helpommin.

Päädyimme AEG:n jääkaappiin RKE83924MX, ja pakastimeen AGE82924NX, joissa on vipukahva sekä ovessa ohjausta ja lämpötilan seurantaa varten LCD-näytöt. Jääkaapissa ja pakastimessa ehdotonta plussaa oli se, että kaikki laatikot liikkuvat rullakiskoilla, ja niiden liikuttaminen oli todella sujuvan tuntuista. Ovessa oli kekseliäästi erikokoisia paksusta muovista valmistettuja laatikoita, joita voidaan joustavasti ripustaa erilaisille korkeuksille ja siirrellä mihin kohtaan ovea tahansa. Jääkaappi ja pakastin tulivat maksamaan 895 euroa/kappale.

Keittotaso

Keittotason kriteereinä meillä oli se, että se on 80cm leveä, mahdollisimman vähäeleinen ja yksinkertainen. Meitä eivät houkutelleet liesitasot, joissa on paljon merkintöjä, näkyviä kattilanpaikkoja tai kovin erilaisia keittoalueita. Valinta osui tällä kertaa AEG:n 80cm leveään IPS84530FB -induktiotasoon. Tason ollessa pois päältä siinä on näkyvillä vain virtapainike. Tason käynnistyessä siihen ilmestyvät punaiset merkinnät kattiloiden sijoitusta varten. Tässä AEG:n tasossa oli plussaa se, että jokaiselle keittoalueelle on omat kytkimensä, eli kunkin niiden lämpöasetuksia voidaan säätää yhdellä hipaisulla. Joissakin tänään katsomissamme Siemensin ja Boschin tasoissa piti ensin valita keittoalue, jota haluaa säätää, ja vasta toisella hipaisulla pääsi valitsemaan kyseisen alueen lämpöasetuksia. Tämän tason valinnassa törsättiin lähinnä ulkonäön vuoksi vähän enemmän kuin oli tarkoitus. Hintaa tasolla oli 849 euroa.

Liesituuletin

Liesituuletin halutaan nykyään usein integroida tasoon tai kattoon, jottei se roikkuisi perinteisesti tason yllä. Meitä ajatus perinteisestä liesituulettimesta ei juurikaan ole häirinnyt, tai ainakaan niin paljoa, että olisimme halunneet käyttää siihen useita satoja euroja enemmän. Omasta mielestäni keittiö saa näyttää keittiöltä liesituulettimineen, vaikka se onkin yhtä avointa tilaa olohuoneen kanssa. Pidän myös siitä, miten liesituulettimen valot valaisevat keittiön tasoa matalalta korkeudelta. Liesituuletin haluttiin samantyylisenä kuin edellisessä asunnossamme, eli lasisella kuvulla ja kaarevana, jotta liesituulettimen päälle ei vahingossakaan kerry ylimääräisiä purkkeja ja purnukoita. AEG:llä ei ollut tarjota saarekemallisia lasisia liesituulettimia, joten valitsimme Savon I-6009-S2 -liesituulettimen. Edellinen liesituulettimemme oli käytännössä sama malli, mutta seinäasennuksella, joten tuote on tuttu ja hyväksi koettu. Tätä tuotetta myymälässä ei ollut nähtävillä, mutta täytyy luottaa siihen että pidämme edelleenkin sen ulkonäöstä. Hintaa tuulettimelle tuli 611 euroa. Gigantin tarjouksessa tämän tuotteen hinta oli 580 euroa, mutta saimme onneksi Powerilta vielä koko summan pyöristyksen, joka kattoi tämän hintaeron.

Uuni

Uuneissa päätimme pysyä yksinkertaisella linjalla ja suosimme jälleen samaa mallia kuin edellisessä asunnossamme. Meille tärkeää oli, että uunista löytyy paistomittari sekä mahdollisesti pyrolyysitoiminto, jollaista emme ole koskaan vielä kokeilleet. Valitsemaamme malliin on tulossa maaliskuussa sellainen muutos, että painikkeet muuttuvat hipaisukytkimiksi eli ulkonäkö ja puhdistettavuus paranevat. Tilaukseemme laitettiin malli BPS556220M -uuni, jota ei vielä löydy AEG:n sivuilta. Vastaava lienee tällä hetkellä BPS552220M. Itse olen aina pitänyt tässä uunissa yksinkertaisuudesta, eli siitä että saan toisesta ulos painettavasta rullasta valita ohjelman ja toisesta lämpötilan. Katselimme myös uuneja, joissa oli kaikenlaiset kosketusnäytöt ja valikot resepteineen, mutta itse sain niiden ajattelemisesta lähinnä vain päänsäryn. Positiivista oli, että tässä uunissa oli kaksi pyrolyysiohjelmaa ja kolme peltiä mukana. Hintaa uunille tuli 712 euroa.

Keskellä olevat kytkimet muuttuvat hipaisukytkimiksi meille tulevaan malliin

Mikro

Olimme ajatelleet, että meille riittäisi ihan tavallinen integroitava mikro, mutta nykyään niiden hintaerot mikro-uuniyhdistelmiin ovat hyvin pieniä, alle 200 euroa. Meille valikoitui siksi AEG:n KME761000M -Compact-uuni, joka on ulkonäöltään täydellisen sopiva sen alapuolelle sijoitettavan uunin kanssa. Laite on käytännössä samankokoinen kuin AEG:n integroitava mikro, mutta toimii mikron lisäksi myös uunina aina 230 asteeseen asti, monenlaisilla eri paistotoiminnoilla. On positiivista, että saan parin painalluksen kautta käytettyä laitetta mikrona, mutta tarvittaessa voin tehdä ruokaa kahdessa uunissa samanaikaisesti. Uunin ja mikrouunin pellit ovat täysin yhteensopivia, joten meillä tulee olemaan yhteensä 5 uuninpeltiä käytettävissä. Isännän mukaan meillä oli edellisessäkin asunnossa uunissa toiminto, jolla uunin sai käynnistymään ajastettuna tiettyyn aikaan, mutta vasta tämän mikron näytöltä hoksasin toiminnon helppokäyttöisyyden ja hyödyt, joten se saattaa vielä oikeastikin tulla käyttöön. Plussaa oli myös se, että uunin luukku aukeaa eteen- ja alaspäin aivan kuten tavallisen uuninkin, joten mikroa pystyy käyttämään kummalta tahansa puolelta ilman, että tarvitsisi kiertää oven aukeamispuolelle. Mikrouunille tuli hintaa 702 euroa.

Astianpesukone 

Astianpesukoneen haluamme piilottaa kalusteoven taakse, eli hakusessa oli integroitava malli. Edellisessä asunnossamme integroitua astianpesukonetta piti aina yrittää kuunnella ja arvailla, onko se jo lopettanut, joten tällä kertaa halusimme lattiaan heijastuksen jäljellä olevasta pesuajasta. Toinen olennainen vaatimus oli se, että koneessa on oma erillinen koritaso aterimille. Nämä vaatimukset täytti AEG:n FSE83720P. Plussaa tässä mallissa oli ainakin mainosten mukaan koneen alhainen äänitaso, sillä se sijaitsee samassa avoimessa tilassa kuin olohuoneemme. Koneessa on sisävalo, joka parantaa näkyvyyttä, ja koreissa oli myös useita silikonia sisältäviä lisätukia erilaisille astioille, kuten veitsille aterinkorissa. Isännän suosikki oli se toiminto, että koneen luukku aukeaa automaattisesti, kun ohjelma on loppunut. Valinnat tehdään hipaisunäppäimillä koneen yläreunasta. Astianpesukoneen hinta oli 722 euroa.

Jäljellä oleva pesuaika heijastuu jokseenkin tähän tyyliin lattiaan

Yläkorissa punainen silikoniteline veitsille.

Ylimmän korin saa otettua pois ja pestyä vaikka uuninpellin sen paikalla

Kokonaissumma siis näille laitteille oli 5386 euroa. Loppusumma oli yli tuhat euroa yli budjettimme, joka oli 4300 euroa. Olimme budjettia varten laskeskelleet, että ostamme jonkinlaista keskitasoa olevat kodinkoneet, mahdollisesti IKEAsta. Tyypillisesti valintatilanteessa ne enemmän silmää miellyttävät ja kivemmilla ominaisuuksilla olevat koneet veivät voiton ja budjettivastaava löysäsi kukkaron nyörejä tuohon tuhannen euron ylitykseen. Tässä vähän auttoi se, että myyjä pyöristi summan edes seuraavaan tasasummaan 5300 euroa.

Powerilta ostamisessa voisin mainita sen huonon puolen, että laitteita ei pysty maksamaan vasta toimituksen jälkeen, ellei ota Aktiiviraha MasterCard-korttia. Tuntui naurettavalta, että piti kodinkoneita ostaessa kertoa varallisuudestaan, tuloistaan ja ammatistaan sekä täyttää myyjän kanssa korttihakemus kortille, jota et halua tai tarvitse, kun vaikkapa talopaketin lähes 50 000 euron puutoimitus toimitettiin ja laskutettiin ongelmitta jälkikäteen ilman tällaisia säätöjä! Kortin voi peruuttaa yhdellä puhelinsoitolla sen jälkeen kun toimitus on ohi ja lasku maksettu, mutta tuntuu järjettömältä kaikkien ajan ja resurssien haaskaamiselta kuitenkin.

Messuilta voisi vielä mainita toisenkin ostoksen, suihkusetin yläkerran kylpyhuoneeseen. Meillä alkuperäinen suihkubudjettikin on räjähtänyt käsiin jo silloin kun ostettiin Grohen sadesuihkut Tallinnasta, mutta korotin budjettia ja ajattelin, että yläkertaan sitten hankitaan 200 eurolla suihku. Sekään ei pitänyt, kun törmäsimme messuilla Damixan Hilina -suihkusettiin, joka on sadesuihku termostaattihanalla ja käsisuihkulla, jossa useita hierovia toimintoja. Suihku oli nyt ihan kivassa tarjouksessa, 299 euroa, joten sellainen lähti mukaamme kotiin.

Budjettivastaavalla ei mennyt tänään ihan vahvasti, mutta siitä huolimatta olen erittäin tyytyväinen ostoksiimme. Täytyy koittaa kiristää sitä kukkaron nyöriä jossakin muualla (yeah, right..)

Ilmanvaihdon asennukset valmiit

Ilmanvaihto on ulkoverhouksen lisäksi ollut toinen ikuisuusprojekti tässä meidän talossa. Kirjoitin asiasta ensimmäisen kerran heinäkuun alussa eli jo melkein 7 kuukautta sitten (täällä). Ilmanvaihtoa on sen jälkeen asennettu pitkin kesää ja syksyä aina silloin tällöin sateisina päivinä, mutta pääasiassa aina joku muu työvaihe on mennyt sen edelle. Nyt talon sisätilat on saatu siihen kuntoon, että tiiveysmittaus olisi lähestymässä, ja siihen tarvitaan valmiit iv-asennukset läpivienteineen. Eli vuodenvaihteen sairastelukauden jälkeen siirryttiin täysipainoisesti niihin hommiin.

Alakerran osalta välipohjan sisälle tulleet ilmanvaihtoputket asennettiin jo kesällä ennenkuin välipohja villoitettiin ja muovitettiin. Osassa tiloista ilmanvaihtoputket tulevat kuitenkin alaslaskuun, ja ne asennettiin pari viikkoa sitten. Tällaisia olivat saunan, pesuhuoneen, kodinhoitohuoneen ja vessan putket. Alaslaskut tehtiin pystyyn asetetuista "kakkosvitosista".

Saunassa kaksi poistoventtiiliä, yksi katossa oikealla ja yksi lauteiden alla. Poistoventtiili lauteiden alla auttaa lämmön leviämisessä myös saunan alaosiin, jottei varpaita palelisi saunotellessa.

Saunasta pesuhuoneeseen päin katsoen

Wc:ssä poistoventtiili tulee huoneen nurkkaan. Voisi olla keskemmälläkin,
mutta asentajamme sanoi, että osaa se p*skanhaju nurkastakin ulos..

Harrastetilan yläpohjasta puuttui vielä jäteilmaputki eli koko talon ilmanvaihdon poisto, joka on tuo paksu ja mutkainen putki, joka kulkee kohti kattoläpivientiä. Iv-koneen yläpuolella vielä vähän lisäiltiin villoja, niin koko harrastetilan yläpohja oli puhallusvilloja vaille valmis.

Näiden jälkeen siirryttiin isoon yläpohjaan, jossa oli paljon tekemistä, mutta onneksi myös pitkiä suoria linjoja. Isäntä hoiti appiukon avulla asennukset, itse olin hengessä mukana seuraten asennuksien etenemistä omasta värityskuvastani, kuten kunnon kontrollifriikin kuuluu. Isossa yläpohjassa lähdettiin siis liikkeelle ison makuuhuoneen vaatehuoneesta, josta putket tulivat läpi yläpohjaan. Pitkät linjat olivat helpohkoja, mutta niissäkin oli huomioitava oikeisiin kohtiin huoneiden venttiilit tai niiden haarat valmiiksi. Kiersimme ennen töiden aloitusta kaikki yläkerran huoneet läpi sisätiloissa ja suunnittelimme sieltä käsin sopivan kohdan läpiviennille - yläpohjassa kun ei aina tiedä minkä huoneen kohdalla ollaan ja mistä putki pitäisi tökätä läpi.

Värjäilin putkia sitä mukaa kun niiden asennukset oli tehty

Harjan kohdalla mahtui istuskelemaan, mutta ilmanvaihtoputkien kulkureitillä on selkeästi ahtaampaa

Oli aika työlästä ensin tehdä yläpohjassa mittauksia, sovittaa putkia oikeaan mittaan ja läpivientipaikkaan, tuoda putket alas kiinnitettäväksi ja eristettäväksi, ja taas kivuta kaksi kerrosta ylöspäin yläpohjaan valmiin putken kanssa. Putken olisi toki voinut asentaa suoraan paikoilleen ja eristää vasta sen jälkeen. Eristäminen paikan päällä vaatisi kuitenkin paljon pidempiä aikoja hankalassa työasennossa, matalassa tilassa ja kattotuolien välissä. Sen lisäksi putkiin laitettavien villojen pitkittäissauman pitäisi olla putken alapuolella, jotta teipin pidon pettäessä ajan mittaan sauma pysyisi silti mahdollisimman kiinni ja syvällä villojen alla. Jos villat laitetaan ja teipataan putken ympärille vasta paikan päällä, kuvittelisin, että sauma tulee väkisinkin hieman epäedullisempaan paikkaan. Ylipäätään saumojen teippailu yläpohjassa voisi mennä söhertämisen puolelle, kun tällä tavalla ne on saatu tehtyä joka puolelta huolellisesti. Onhan sitten toki olemassa valmiita kanavaeristeitä, jotka helpottavat ja nopeuttavat työtä, mutta myös maksavat enemmän. Meillä oli ihan rullatavaraa. Ja ihan kaikista helpointa olisi, jos pystyisi suunnittelemaan koko talonsa niin, että ilmanvaihto saataisiin asennettua pääosin lämpimällä puolella, jolloin ei tarvittaisi tällaisia eristyksiä. Yksikerroksisessa talossa tuollainen suunnittelu on helpompaa.

Työläimpiä asennettavia olivat kaikenlaiset putkien ylitykset. Kun tuloilma ja poistoilma kulkivat vierekkäin pitkinä linjoina, joutui väkisinkin jossakin kohden ylittämään toisen putken. Ylityspalat eivät enää jää kokonaan puhallusvillan sisään, minkä vuoksi ne piti eristää kahteen kertaan. Mutkat vaativat villojen pilkkomista palapeleiksi, ja ylöspäin nousevat putket piti myös kannakoida paremmin kuin vaaterissa makaavat putket.

Kunnon villapalapeli!

Siistiä jälkeä isäntä ja appiukko ovat tehneet

Putki kannakoitu kattotuoliin

Meidän talossa välipohjan palkit olivat umpipuuta, josta ei saada tuotua ilmanvaihtoputkia läpi. Nykyään on tarjolla välipohjaan myös posi-palkkeja, joissa kyseistä ongelmaa ei ole. Jos nyt kilpailuttaisimme talopaketin uudelleen, saattaisi juuri tuo rakenne olla hyvin ratkaisevassa asemassa. Nimittäin paljon hankalampaa on, kun ilmanvaihtoa ei saada tuotua välipohjassa pitkittäissuunnassa. Alakertaan ilmanvaihto on siis tuotu niin, että isot runkolinjat kulkevat ensin ensimmäisen kerroksen harrastetilasta kaksi kerrosta ylöspäin talon isoon yläpohjaan asti, siellä kohteena olevan huoneen ylle ja palaavat sitten yläkerran läpi takaisin alakertaan asti. Meillä on lähes jokaisessa yläkerran huoneessa ylimääräisiä kotelointeja, joita naiivisti kuvittelin, että meille ei tarvitsisi tehdä. Myös kantavat palkit on hyvä ottaa huomioon, koska meillä sellainen katkaisi tien myös poikittaissuunnassa kulkevalta putkelta työhuoneeseen. Tuokin piti järjestää toista kautta kantavan palkin vuoksi, yläkerran kautta ja uudella koteloinnilla tietysti.

Tällaisia on nyt sitten joka huoneen nurkassa yläkerrassa

Meidän vaatehuoneen nurkassa läpivientikeskittymä

Ilmanvaihtosuunnitelmaan sisältyi myös liesituulettimen poistoilmaputki, joka ei ole kuitenkaan yhteydessä muuhun ilmanvaihtoverkostoon, vaan kulkee suoraan liesituulettimelta katolle. Liesituulettimen poistoputki pitää eristää palovillalla, joka on rautaverkkovahvisteista. Tulipalon sattuessa palovillan täytyy pysyä putken päällä mahdollisimman pitkään, minkä vuoksi normaali alumiiniteippi ei kelpaa saumojen kiinnitykseen. Saumat kiinnitettiin sen sijaan rautaverkkoa rautalangalla kiinni punoen, ja lopuksi tietysti vielä rautalangalla ympäri säännöllisin välein. Palovillaa tuli kaksi 50mm kerrosta.

Liesituulettimen poistoilmaputki

Oikealla liesituulettimen putki katolle

Nyt sitten kaikki ilmanvaihtoasennukset oli tehty. Sen jälkeen yläpohjassa piti vielä huolehtia radonin poistoputki katolle asti. Talomme alapohjassa maanvaraisen laatan alapuolella kulkee radonputkisto, josta radon pääsee tuulettumaan vapaasti ulos talomme läpi kulkevaa viemäriputkea pitkin. Putki kulkee kodinhoitohuoneen nurkassa yläkertaan ja yläkerrassa vaatehuoneen läpi yläpohjaan. Yläpohjassa putki on johdettu kattoläpivientiin. Imuria talomme radonpoistoon ei tarvita, koska talo on kallioisella alueella, jollaisissa radonmäärät ovat tyypillisesti vähäisiä.

Radonputken asentamisessa piti huomioida kannakointi hiukan tarkemmin, koska putki on tavallista viemäriputkea, jonka liitokset eivät ole kiinni millään niiteillä vaan tavanomaisilla kumitiivisteillä. Putki eristettiin talon lämpimissä tiloissa, jottei putken ulkopintaan kondensoidu vettä, kun talon alapohjasta kulkee kylmää ilmaa lämpimien tilojen läpi. Putki oli LVI-suunnitelmassamme eristetty myös kylmällä puolella eli yläpohjassa. Arvelimme tämän johtuvan siitä, että ainakin lämpimällä kesäsäällä yläpohjassa on lämmin ja talon alta tuleva ilma kylmempää, jolloin putki voisi jälleen alkaa keräämään pintaansa kosteutta. Talvella taas voisi olla niin, että ilma ehtii lämpenemään kulkiessaan talon lämpimien tilojen läpi, ja kerääkin kylmässä yläpohjassa kosteutta, joka jäätyy putken sisälle. Monimutkaisia asioita nämä lämpöerot. Mutta eipä tuosta eristämisestä ainakaan haittaa ole.

Päästiin viikko sitten isännän kanssa kahdestaan raksalle. Päivä meni lähinnä siivoillessa ja suunnitellessa seuraavia työvaiheita. Keräsimme myös kaikki pihalle ja taloon kertyneet roskat pakettiautoon ja veimme ne kaatopaikalle. Muistin räpsäistä kuvan vasta kun autossa oli enää suursäkeissä rikkinäisiä tiiliä ja niiden alla kasa orpoja kipsilevypaloja. Paljon syntyy jätettä taloa rakentaessa.

Joulukuun sähkölasku sai taas budjettivastaavan repimään hiukset päästä, kun kuukauden sähköt siirtoineen maksoivat yhteensä 250 euroa. (!!) Ja kuitenkin noin puolessa välissä joulukuutahan saatiin maalämpöpumppukin toimintaan ja raksalämmittimet pois käytöstä! Älkää hyvät ihmiset rakentako talvella, tai huolehtikaa ainakin että se lopullinen lämmitysjärjestelmä ja kaikki eristeet puhallusvillat mukaanlukien tulee asennettua hyvissä ajoin kylmiä ilmoja. Tulee nimittäin kalliiksi, jos siitä ei huolehdi.

Nyt talolla on meneillään maakylmän eli kattokonvektorin asennukset, ja ihan lähiviikkoina päästään teettämään tiiveysmittaus. Jännittäviä aikoja elellään jatkuvasti.

Budjetin seuraaminen taloprojektissa

Uskallan väittää, että yksi suurimmista ellei jopa suurin omatoimirakentajan stressin lähde on budjetti ja rahankäyttö. Omatoimisuuden määrän kasvaessa kasvaa myös omatoimisesti hallittavien budjettirivien määrä. Muuttovalmiissa talossa merkittävä osa kustannuksista lyödään lukkoon ja talon suunnitteluvaiheessa, mutta omatoimirakentaja (varsinkaan amatööri) ei tiedä etukäteen puoliakaan siitä, mitä tulee maksamaan vaikkapa parvekkeen rakenteet ja vedeneristeet tai esimerkiksi kaikki katon läpiviennit ja kattoturvatuotteet. Nämä pitää yksitellen selvittää sitä mukaa kun hommissa edetään.

Olen tässä blogissa kertonut tähänastisen taloprojektimme kaikki kustannukset jokaista ruuvia ja mutteria myöten, ja aion jatkaa niin loppuun asti. On ehdottomasti jokaisen rakentajan ja bloggaajan oma asia, haluaako budjettia jakaa henkilökohtaisista syistä, mutta olen itse sitä mieltä, että taloprojektien erilaisuuteen on turha vedota syynä siihen ettei budjettia jaa. Luotan blogini lukijoihin tai ylipäätään rakennusprojektiin lähteviin ihmisiin sen verran paljon, että uskon heidän arvioivan lukemaansa kriittisesti, ymmärtävän rakentamisen ja rakennuttamisen hintalapun eron sekä vaikkapa sen, että kaikki talot ovat omanlaisiaan ja että se vaikuttaa kustannuksiin. Meidän talon budjetti paljastuu sitä mukaa kun kokonaisia työvaiheita saadaan toteutettua ja maksettua. Tämä siis oman etumme vuoksi, jottei mahdollinen yläkanttiin arvioitu budjetti alkaisi toteuttamaan itseään. Nyt kylläkin jälkikäteen on osoittautunut, että niitä alakanttiin arvioituja rivejä on ollut enemmän kuin yläkanttiin arvioituja..

Talolla on viimeisen kolmen viikon aikana tapahtunut hyvin vähän. Tämä siksi, että koko perheemme anoppia myöten on ollut jonkinlaisen superviruksen kourissa, ja kun isäntäkin on poissa pelistä, niin talollamme ei ole rakentajaa. Harmittaa kun talo ei etene, mutta ei voi mitään. Ajattelin nyt tässä välissä kirjoittaa meidän budjetin seurantamenetelmistä, jos siitä olisi apua jollekin tulevalle tai nykyisellekin rakentajalle tässä talon rakentamisen satojen tuhansien euroviidakossa. Tietysti tämä on vain yksi tapa seurata talobudjettia, ja se on vahvasti värittynyt omalla persoonallani, joka nauttii kaikista tilastoista, taulukoista, graafeista ja projektinhallinnasta ylipäätään :)

Budjetin muodostaminen

Taustatyötä on tehtävä paljon! Keräsin itse niin monta kustannusarviota suunnitteilla olevasta talostamme kuin ikinä käsiini sain. Joukossa oli mm. rakentaja.fi, suomirakentaa.fi, op.fi ja TaloPeli. Lisäksi otin talteen Rakennustutkimus RTS Oy:n keskimääräisen omakotitalon kustannuslistauksen, joka löytyy ainakin aina rakennusmessuilla jaettavista oppaista. Näistä kustannusarvioista lähdin osa-alue kerrallaan vertailemaan summia, ja yritin löytää niistä jonkinlaisen kultaisen keskitien, ottaen huomioon mitä työvaiheita itse tekisimme ja mihin tulisimme palkkaamaan urakoitsijan. Keskustelimme budjetista myös vastaavan mestarimme kanssa, ja saimme vinkkejä eri osa-alueiden kustannuksiin kaikilta tutuilta, jotka ovat rakennusalalla tai rakentaneet itse oman talon. Tuloksena oli tämänkin jälkeen hyvin karkea versio budjetista, jota on jouduttu moneen otteeseen muokkaamaan, kun tietoa karttuu lisää. Nykyinen budjettilistaus on ainakin tuplaten pidempi alkuperäistä, mutta onneksi käytettävissä oleva rahasumma rakenteilla olevaan taloomme on kokonaisuudessaan ollut jokseenkin realistinen, noin 1750 €/huoneistoalaneliö.

Budjettitaulukko pilvipalveluun

Ei riitä kahden käden sormet laskemaan, kuinka usein budjettia on tarvinnut päästä katsomaan "tien päällä". Esimerkiksi rautakaupassa käydessä voi ohimennen nähdä jotakin kiinnostavaa, mutta ostopäätöksen tekemiseen tarvitaan aina tieto siitä, sopiiko se budjettiin. On ollut myös tärkeää voida lisätä budjettiin uusia asioita, mikäli niitä tulee ilmi yllättävissä tilanteissa tai keskusteluissa. Näin on voinut varmistaa, ettei asia pääse välissä unohtumaan. Itse käytän Google sheetsiä tietokoneella ja kännykällä. Budjettitiedoston on voinut myös jakaa isännän kanssa, joskin myöhemmin ollaan huomattu, että parempi kun se on vain minun nähtävänäni (isännällä on taipumusta alkaa stressaamaan joka kerta taulukon nähtyään..). Google sheets toimii joskus vähän kömpelösti, minkä vuoksi silloin tällöin lataan tiedoston koneelleni ja tarkistan mm. että kaikki laskukaavat ovat kunnossa ettemme tee päätöksiä virheellisten summien perusteella. Uusi taulukko uudella päivämäärällä pitää vain muistaa ladata takaisin pilveen.

 

Budjettitaulukon olen muodostanut siten, että ensimmäisellä välilehdellä on koko budjetti kaikkine osa-alueineen ja riveineen. Yläpuolella olevasta kuvasta olen poistanut tätä demonstraatiota varten vielä auki olevat budjettirivien luvut, mutta tietysti tästä näkymästä pystyy heti selaamaan paljonko mihinkin asiaan on varattu rahaa. Vieressä on toteutuneiden summien sarake, ja kolmas sarake laskee niiden erotuksen eli ollaanko plussalla vai miinuksella. Värjään lopuksi vihreällä sellaiset rivit, joiden ainakin pitäisi olla kokonaan toteutuneet ja maksetut. Niihinkin on tosin joskus joutunut lisäämään jälkikäteen yllätyskuluja. Vihreän värin määrää silmäilemällä saa nopeasti kokonaiskuvan, kuinka suuri osa budjetista on jo toteutunutta ja kuinka suuri osa avointa. Tällä hetkellä reilusti yli puolet riveistä on jo valmiita. Valitettavasti punaista väriä tulos-rivillä on ollut enemmän kuin vihreää ja kokonaisbudjetti on miinuksella noin 1500 euroa. Taulukon vasemmalla puolen on myös muistiinpanoja siitä, onko työvaihetta ollut tekemässä urakoitsija, me itse vai molemmat.

Toisella välilehdellä on tiivistetympi kooste budjetista, eli  osa-alueiden yksittäiset rivit on piilotettu. Koko osa-alueen rivin voi muuttaa vihreäksi sitten kun kaikki sen alla olevat palaset ovat toteutuneet. Tästä taulukosta huomaa, että vaikka suuri osa budjetista on edellisellä välilehdellä vihreällä, monella osa-alueella on silti vielä jotain keskeneräistäkin kun koko osa-alue ei ole valmis.

Jokainen kuitti talteen!

Talobudjetin seurannan ihan tärkein kulmakivi on se, että kaikki kuitit ja maksut otetaan talteen ja kirjataan ylös. Moni budjetin seuranta ehkä kompastuu siihen, että ajatellaan ettei kaikilla yksittäisillä muutaman euron tai kympin rautakauppaostoksilla ole suurta merkitystä, mutta niistä kertyy suuria summia! Enpä olisi alussa uskonut, että meillä on tähän asti mennyt 2000 euroa työmaatarvikkeisiin ja käyttöaineisin, kuten maalarinteippeihin, ritsilankaan ja väriin, jätesäkkeihin, tusseihin, hengityssuojaimiin, työmaavaloihin, jakkaroihin jne. Lista on pitkä. Jotkut saattavat kerätä kaikki kuitit talteen, mutta kirjata niistä suuren osan ryhmään "sekalaiset", joka ei sitten jälkikäteen kerrokaan juuri mitään siitä, mihin se raha on mennyt.

Meillä isäntä on hyvin oppinut tähän kuittien keräämiseen. Hän laittaa ne aina ostoksilta tultuaan ensin pakettiauton kojelaudan päällä olevaan paperinpidikkeeseen, ja sitten tuo nippuina kotiin. Väliaikaisen vuokrakämppämme eteisen pöydällä on pino tai muovitasku, johon kuitit kerääntyvät. Mikäli laskut tulevat sähköpostiin, ne tulostetaan tuohon samaan pinoon maksamisen jälkeen, ja mikäli laskuja maksetaan netissä, isäntä kirjoittaa niiden summat ylös paperille ja lähettää paperista minulle kuvan kännykällä. Tuosta pinosta ja valokuvista eteenpäin kuitit ja summat ovat minun vastuullani.

Budjettitiedoston kolmannella välilehdellä on Kaikki kustannukset -listaus, joka on käytännössä lista kaikista kuiteista ja maksueristä. Tämä listaus on blogistakin tuttu Rahanmenoa -välilehdeltä. Tähän listaan laitan jokaisen kuitin rahasummineen, sisältöineen ja ostopaikkoineen. Kuiteista katson tietysti päivämäärät ja yritän laittaa ne aikajärjestykseen. Kuitista katson myös, ettei siinä ole mitään rakentamiseen kuulumatonta, kuten tuossa Bauhausin kuitissa. Ostimme nimittäin joulukynttelikön lamppuja samalla reissulla, enkä halua niitä rakennusbudjettiin mukaan. Yleensä kun isäntä on käynyt yksin rautakaupassa, kuiteissa on vähennettävänä ainakin Pätkis minibites -pussi, jotain limpparia tai suklaapatukoita kassan vierestä, mutta se sallittakoon ;)

Merkitsen tämän jälkeen kuittiin B+ merkiksi siitä, että se on lisätty tiedostoon, ja laitan kuitin kansioon muiden taloprojektin kuittien joukkoon, jälleen aikajärjestyksessä. Kaikkien kustannuksien listasta näkee kuukausittain käytetyn rahasumman sekä tähän mennessä käytetyn kokonaissumman. Kaavat täytyy tästäkin tarkistaa säännöllisesti.

Kuittien ja menoerien lisääminen kaikkien kustannusten listaan

Kun kuitti on lisätty kaikkien kustannuksien listaan, se pitää pilkkoa oikeisiin osa-alueisiin. Yhdellä ostoskerralla saatetaan ostaa tarvikkeita useaan tarkoitukseen, ja haluan että budjettien osa-alueet pysyvät järjestyksessä. Budjettitiedostossa on kaikille budjetin osa-alueille oma välilehti, joka on värikoodattu. Kunkin kustannuserän rivi värjätään sen osa-alueen värillä, mitä siinä on ollut rahamääräisesti eniten. Näin osaan etsiä rahasummia oikeasta paikasta, jos niitä on vaikkapa tarvetta jäljittää ja tarkastaa myöhemmin.

Jokaisen osa-alueen välilehdellä on tehty valmiiksi laatikot kaikkia budjetin rivejä varten. Laatikoissa on laskukaavat, jotta yhteissumma tulee näkyviin ja siirtyy myös ensimmäiselle välilehdelle budjettiin. Siten voidaan nähdä reaaliajassa, paljonko mihinkin budjetin riviin on jo kulunut rahaa. Tuosta Bauhausin kuitista laitoin pyyhekuivaimen kodinkoneet ja laitteet -välilehdelle, ovien vääntönupit ovet ja ikkunat -välilehdelle ja poranterät rakennuttaminen -välilehdelle. Lopuksi tarkistan vielä, että hajottamistani summista tulee yhteensä oikea summa, ettei summat muutu matkalla.

Yhden menoerän jaotteleminen eri välilehdille

Välilehdille kerätään omiin laatikoihinsa kustannuksia niin kauan kuin työvaihe on valmis. Kun sitten arvellaan, ettei kustannuksia enää k.o. asiaan synny, voidaan kokonaisbudjetissa värjätä kyseinen rivi vihreäksi ja lisätä tulos-sarakkeeseen kaava, joka kertoo mentiinkö budjetissa pakkasen puolelle. Budjettitaulukko on koostettu niin, että se laskee jokaisen osa-alueen kokonaistulokset yhteen ja kertoo lopuksi, missä koko budjetin suhteen mennään. Alla olevasta kuvasta on joitakin tyhjiä budjettirivejä leikattu pois, kun kuvasta tuli niin hirvittävän pitkä. Budjetti -välilehdellä nuo kaikki rivit näkyvät. Vielä pitäisi päivittää kyseinen sivusto blogissakin. Yritän parhaani mukaan pitää sen ajan tasalla, mutta summia vilisee välillä silmissä niin paljon, ettei meinaa pysyä kärryillä.

Nyt kun budjettitaulukko on ajan tasalla, niin täytyy vielä tarkastella kokonaistilannetta. Laskeskelen aina silloin tällöin, onko talo edennyt sen mukaisesti kuin rahaa on kaikkiaan mennyt. Tällä hetkellä tilanne on seuraavanlainen:

Talon etenemisen seurantaan tarvitaan jonkinlainen valmiusastetaulukko. Kokonaisuutena taloprojekti on niin monitahoinen, että on mahdoton sanoa absoluuttisesti, miten pitkällä se on, mutta erilaiset pankkien valmiusastetodistukset ja vastaavien mestarien käyttämät taulukot antavat osviittaa talon etenemisestä. Olen paria tällaista yhdistellen tehnyt itselleni seurantataulukon, jota täytän säännöllisesti. Näin jää myös mukava dokumentti siitä, miten taloprojekti eteni.

Ensimmäinen eli sininen sarake on "lomake" johon omaa taloprojektia vertaan. Jälleen värjään vihreäksi kokonaan valmiin työvaiheen, ja sitä vähemmän edenneet työvaiheet arvioin yhden desimaalin tarkkuudella. Yleensä minulla on myös liilalla värillä korostettuna niitä työvaiheita, jotka todennäköisesti seuraavaksi kohottavat prosenttimääräänsä sekä tumman harmaalla sellaiset asiat, jotka etenevät vasta muuton jälkeen, mutta otin ne tästä selvyyden vuoksi pois. Toisiksi viimeisestä sarakkeesta näkee tämän hetken tilanteen, eli että talo on noin 70,9 % valmiudessa. Kun huomaa, että budjetista on kuitenkin käytetty 76 %, alkaa vähän kurkkua kiristämään. Sen vuoksi olen lisännyt vielä yhden sarakkeen, johon voin laittaa ne prosenttiosuudet, jotka on jo etukäteen maksettu, mutta eivät ole vielä asennettu ja näy siksi valmiusasteessa. Näitä meillä on esimerkiksi portaat, joista on varausmaksu sisällä, piippu ja takka, jotka on toimitettu ja maksettu muttei asennettu, suihkut ja yksi hana, sekä iv-putket, jotka on jo ostettuna mutta ei asennettuna. Mikäli kaikki maksetut olisivat myös asennettu, valmiusaste olisi noin 75,5 %, joka on suurinpiirtein käytetyn rahasumman mukainen. Taas nukun yöni levollisesti!

Keskellä yötä sitten heräsin kuitenkin ja muistelin, että autokin kävi juuri "touhutonnin" verran korjaamolla, kun etupään jousiin tuli jotain vikaa ja nokka laahasi maata pari päivää, ja vakuutusmaksuja maksettiin hirveä summa. Haluan siis vielä tarkistaa, että meillä on rahaa viedä tämä taloprojekti maaliin asti. Sen pystyy laskemaan helposti. Kun kaikki talon kustannukset on listattu huolellisesti, lisään tuohon jo taloon käytettyyn summaan tilillä näkyvän rahasumman ja sen summan, mikä meille myönnetystä lainasta on vielä nostettavissa. Lopputulos kertoo, miten paljon talon pitäisi tulla maksamaan, että täytyisi jo alkaa myymään omia vaatteita päältään.

Nyt sitten saa uteliaimmat miettiä, olivatko nämä kuviteltuja vai todellisia summia, ja paljonko sitä lainaa oli alunperin myönnetty ja nostettu tähän mennessä :) Budjetti on joka tapauksessa meillä tässä kohtaa ihan hyvällä mallilla, vaikka näyttäisi siltä että se vähän tulee ylittymään. Tsemppiä muillekin raksaajille budjetin seurantaan!