Sadevesijärjestelmän asennusta ja vesikaton kustannuksia

Ihan ensiksi kiitokset kaikille ihanista tsempeistä, joita edelliseen kirjoitukseen tuli, ja heti perään pahoittelut että postausväli on kesän aikana pidentynyt. Meillä on selvästikin ollut raksan vuosipäivään liittyen pientä väsähtämistä. Sen lisäksi tällä viikolla isäntä ja poika olivat flunssassa alkuviikon hyvät kelit, ja loppuviikosta on ollut pelkkää sadekeliä. Kirsikkana kakun päälle autosta tyhjeni rengas, kun siihen oli uponnut ruuvi jostakin rakennustyömaisemista. Ei voi muuta sanoa kuin että kyllä nyt vastustaa.

Siitä nyt on jo pari viikkoa, kun meille toimitettiin sadevesijärjestelmä eli rännit ja syöksytorvet tontille. Tilasimme Sadexilta tuon järjestelmän kotiintuotuna, mutta asennuksen päätimme tehdä itse. Sadevesikourut valmistettiin tontilla saumattomina 0,6 mm vahvasta teräspellistä niin, että kone pakettiauton perässä sylki rännin ulos suoraan rullalta, vääntäen sen samalla oikeaan muotoonsa.

Rännien asennus aloitettiin mittaamalla kourulinja. Tämä on käytännössä räystään pituus, johon lisätään päädyissä noin 20mm ylitykset. Ylitys tarvitaan, jotta myös päätyräystäspellin päältä valuva vesi päätyy kourun sisään. Räystäskouruihin kohdistuu talvisin rasitusta lumesta ja jäästä. Koska kourut kiinnitetään otsalautoihin, on tärkeää huomioida jo asennusvaiheessa tai mielellään ainakin ennen maalausta otsalautojen riittävä kiinnitys. Me huomasimme vasta nyt, että otsalaudat on alunperin kiinnitetty vain nauloilla, joten isäntä lisäsi otsalautoihin ruuvikiinnityksiä. Tästä aiheutui vähän lisävaivaa, kun otsalaudat oli jo maalattu kahteen kertaan ja ruuvit tekivät nyt uusia reikiä.

Koska katollamme on koko mitaltaan lumiesteet, eivätkä lumikuormat pääse siksi vaurioittamaan rännejä, ne voitiin asentaa kattolinjan tasalle. Ritsilangalla kannattaa merkitä valmiiksi rännin asennuskohta, mitaten viivaan jo valmiiksi riittävät kaadot. Riittävä kaato on 1-2mm metrillä, ja itse päädyimme kahteen millimetriin. Pisin räystäslinja talossamme on noin 15 metriä, ja siihen on suunniteltu syöksytorvet molempiin päihin. Kaadot tulevat siis lähtemään räystään keskeltä molempiin suuntiin. Tämä seikka huomioon ottaen myös rännin asennus oli järkevintä ja helpointa tehdä kahdessa osassa, liittäen osat liitoskappaleella, vaikka rännin saumattomuus olisi aina hyvä asia. Ritsiviiva piirrettiin siis siten, että se laski 15mm matkalla talon keskeltä ulkoreunaan.



Ritsilangalla merkitty asennuslinja, huomioiden kaato 2mm/metri

Rännistä siis mitattiin ensin noin 7,5 metrin pätkä, johon merkittiin ja leikattiin syöksytorvien paikat. Reiät on turvallisin ja helpoin leikata peltisaksilla valmiiksi maassa. Leikatun reiän reunat taitettiin alaspäin tippanokaksi, jotta vesi ei lähde valumaan sadevesikourun pohjan ulkopintaa myöden. Rännin päihin asennettiin päätylaput ja tiivistettiin liimatiivistemassalla. Myös kannakkeet asennettiin kouruun jo maassa, ja niiden paikoilleen vääntämisessä tarvittiin ajoittain kahden miehen kädet, niin jäykkiä olivat. Valitsimme ulkopuoliset, rännin alapuolelta ympäri menevät kannakkeet, jotta rännien puhdistaminen olisi mahdollisimman helppoa. Kannakevälin tulisi olla noin 80-100cm. Meille väleiksi tuli noin 95cm.

Rännin kuljettaminen kattolinjaan oli hiukan hankalaa sen pituuden vuoksi. Ränni ei juurikaan painanut mitään, mutta oli erittäin herkkä vääntymään kun sitä yritettiin nostaa maan tasalta ylimmille telineille. Kun lopetin kuvaamisen ja autoin nostamisessa, niin selvitimme homman kolmisin nopeasti. Itse asentaminen ei ollut lainkaan hankalaa, kun paikka oli merkitty jo etukäteen ja kaikki kannakkeet olivat jo kiinni rännissä.



Meidän etupihalla viemässä ränniä katonrajaan

Syöksytorvien kohdalle asennetaan lähtökappale kourun alapuolelta. Lähtökappaleessa on liitosreunat, jotka taitetaan tiiviisti kourun reunojen ylitse. Syöksytorven väliputki vaatii hiukan mittailua, mutta toimittajalta siihen pitäisi tulla hyvät ohjeet. Ainakin Sadexilla asennusohjeissa oli mittataulukko ja selkeä kuva väliputken mittaamiseen. Meidän taloomme tulee kapeahkot tummanharmaat nurkkalaudat, ja halusimme syöksytorven näyttävän nurkkalaudan kanssa yhtenäiseltä kokonaisuudelta. Tämän vuoksi syöksytorvetkin ovat tummat, ja niiden kiinnitys tehtiin heti nurkkalaudan viereen, jolloin edestä katsoen syöksytorvi asettuu osittain nurkkalaudan eteen.

Kuvassa takana hämäävästi meidän kanavatuulettimen putki.
Ei siis tule oikeasti sadevesikourusta ulos :D

kuva Sadex

Nurkkalauta ja sen vieressä rännin kiinnitys, tosin vielä väliaikainen

Valmiit syöksytorvet ja kulmat talon etupuolella

Kaksikerroksisen talon rakentamisen huonoja puolia tulee esiin myös sadevesijärjestelmän asennuksessa. Syöksytorvista on pakko asentaa aina ensin vähän matkaa yläpäästä, purkaa telineitä välistä/edestä ja jatkaa vasta sitten asennus loppuun asti. Sillä välillä vesi valuisi syöksytorvesta suoraan alaspäin, osuen joko suoraan tai telineiden kautta roiskuen seinään. Ylimääräistä aikaa menee välissä siis kaikenlaisten viritysten kyhäämiseen, jotta vesi ohjautuu poispäin rakenteista siksi aikaa kun loppuseinä ehditään maalaamaan sekä asentamaan nurkkalauta ja syöksytorvi maahan asti.

Kaikkiaan sadevesijärjestelmän asentaminen on ollut melko yksinkertaista, joten voimme suositella rakentajille myös niiden omatoimista asennusta. On ollut hyvä, kun rännejä on saanut asentaa omaan tahtiin ulkoverhoustyön lomassa. Terassilippojen rännit ovat vielä asentamatta, ja pari syöksytorvea pitää jatkaa maahan asti. Nyt kun vesikatto varusteineen on suurinpiirtein asennettu ja kustannukset maksettu, niin voisin vetää ne yhteen. Budjetti heitti vesikaton osalta sitä paljon puhuttua häränpyllyä, eli yli mentiin 887 euroa. Ylitys johtui siitä, että minulla ei ollut tarpeeksi tietoa kaikesta kattoon liittyvästä pikkusälästä, jotka lisäävät yhteensä kustannuksia melko paljon. Toivottavasti tästä on apua muille budjettiaan suunnitteleville rakentajille. Muistutan tässä kohden, että talomme kerrosala on 232 m2 ja sen lisäksi pari terassilippaa, joten kattoakin on paljon.

Aluskate, kattorakenteet, räystäs- ja otsalaudat sekä tiilikate kuuluivat talopakettiin, mutta tiilien asentaminen ja katolle nostaminen ei kuulunut. Nosturikustannuksia yhden iltapäivän tiilien katolle nostamisesta kertyi 476 euroa, jota ei oltu huomattu budjetoida ollenkaan. Läpiviennit pysyivät budjetissa, mutta siitä huolimatta yllätyin että muutamille putkenpätkille läpivientisetteineen voi tulla noin paljon hintaa.

Lintuesteet ja harjatiivisteet eivät olleet lainkaan pakollisia laittaa, vaan päädyimme niihin kohtalaisen pienten lisäkustannusten vuoksi. Lintuesteet maksoivat noin 159 euroa ja harjatiivisteet noin 142 euroa. Kattoturvatuotteet sisältävät lumiesteet koko katon mitalle, kattosillan, seinätikkaan ja parit turvatikkaat. Päätyräystäspellit katon ja terassilippojen jokaiselle reunalle olivat jälleen täysin suunnittelematon kustannuserä, ja ne maksoivat 300 euroa. Tässä ei ole mukana kateruuveja, joilla kiinnitys tehtiin, koska kiinnitystarvikkeet ovat omassa budjetissamme eri rivillä. Rännit, räystäskourut ja syöksytorvet maksoivat 830 euroa. Kourua tässä oli 53 metriä, syöksysarjoja 8 kpl ja syöksyn lisämetrejä 15m. Kattoturvatuotteet ja sadevesijärjestelmä tilattiin Sadexilta, ja olemme olleet oikein tyytyväisiä palveluun. Mainitsemissani hinnoissa ei ole mukana asennusta. Tiilikaton, kattoturvatuotteiden, lintuesteiden ja harjatiivisteiden asennuksessa oli palkattuja asentajia isännän kanssa, mutta heidän palkkansa ovat budjetin osiossa "rakennuttaminen". Muut tuotteet on asennettu tai asennetaan itse.

Läpivientejä. Eipä ole tullut kysyttyä isännältä, mikä tuo pahviviritys on..

Päätyräystäspelti ja seinässä kiinni turvatikas

Lumiesteet ja ylempänä kattosilta ja läpivienti. Tiilejäkin vielä pino katolla, en tiedä miksi

Kuvassa näkyy päätyräystäspelti, lumiesteet, harjatiilet, joiden alla harjatiivisteet ovat,  sadevesikouru ja vähän turvatikkaitakin

"Tipuesteet" tiilien alla katon reunalla

Tähän loppuun vielä kevennyksenä kuva meitä "ilahduttaneesta" ruuvista renkaassa, sekä elokuun raksatunnit, joissa on nähtävissä pientä väsähdystä kesäloman jälkeen. Mutta periksi ei ainakaan vielä anneta!

Ihmettelin, kun auto tuntuu oudolta ja ajoin huoltoasemalle. Renkaassa oli jäljellä 0,5 baria ilmaa.