Kipsivaluvalmisteluja, osa 2

Kipsivaluvalmistelut jatkuivat kuluneen viikon aikana meidän makuuhuoneen epäselvien asioiden setvimisellä. Meillähän ei ollut vielä aikaisemmin tehtynä makuuhuoneen ja sen vaatehuoneen välistä väliseinärunkoa, koska kyseisen väliseinän toteutus oli vielä epäselvä. Haluamme tuohon kaksi 80cm leveää liukuovea, jotka liukuvat väliseinän sisään pois näkyvistä, niin että huoneiden väliin jää 160cm avoin kulkuaukko. Väliseinän rungon kannalta tämä asetti haasteita, sillä kokonaan puurunkoisena väliseinästä tulisi liian paksu, kun sen pitää olla keskeltä ontto. Emme myöskään budjettisyistä halua ostaa valmiita teräsrunkoja, vaan tarkoitus on tehdä väliseinärunko teräsvahvistuksineen itse. Kävimme pyytämässä tarjouksen liukuovista, mitaten samalla liukuovisysteemin kokonaispaksuuden. Isäntä sitten rakensi mielessään suunnitelman rungolle ja asensi alajuoksut sen mukaan paikoilleen. Näillä näkymin liukuovet maksaisivat tuohon 480 euroa, ja siihen päälle sitten rungon teräsvahvikkeet 100-200 euroa.

Makuuhuoneesta katsottuna vaatehuonetta kohti. Reunoilla siis väliseinärunkojen alajuoksuja.

Vaatehuoneessa oli myös pyykkikuilun lähtö ja läpivientiputkia, jotka tarvitsivat ympärilleen puuta kotelointia varten. Kun nuo puut oli asennettu, sai niihin kiinnitettyä reunanauhan, ja paperointi pystyttiin tekemään kaikkiin viimeisiinkin huoneisiin, kuten kuvista jo näkyykin.

Vaatehuoneesta meidän makkaria kohti. Iso ikkuna <3

Vasemmalla vaatehuone, oikealla makuuhuone. Takana vasemmalla kylpyhuone ja oikealla yläkerran aula

Sain viime viikon lopulla Lappiportaalta tietoja siitä, mitä asioita kerroskaiteiden asennukseen liittyen pitäisi huomioida jo tässä kipsivaluvaiheessa. Siitä ei ollut tullut mitään ohjeita etukäteen, vaan huomasimme itse asiaa alkaa kyselemään. Meille on näillä näkymin siis tulossa tuohon tolpaton puurunkoinen lasikaide päältäasennettuna. Minulle soitettiin tehtaalta ja kerrottiin, että kerroskaiteiden alla pitäisi käytännössä olla jokin jykevä puurakenne, mutta se voi olla 10cm syvyydessä valmiin lattiapinnan alapuolella, jolloin ruuvien pituus vielä riittää. Meillä valmiista lattiapinnasta tulee olemaan noin 6cm matkaa välipohjapalkkiin. Olisimme siis voineet jättää tuon kohdan pelkälle aluspaperille ja valaa siihen kipsiä, kuten alla kuvassa. Kipsi on kovaa materiaalia, eikä sen pitäisi rikkoutua mihinkään mahdollisesta kiristyspaineesta.

Lappiportaan edustaja kuitenkin kertoi, että on toki parempi mikäli puurakenne on mahdollisimman lähellä kaiteita. Silloin omallakin maalaisjärjellä ajattelisin, että asennus olisi tukevampi. Toinen vaihtoehto olisi siis ollut asentaa välipohjapalkin päälle, kerroskaiteen alapuolelle noin 10cm leveä puu, kuten alla kuvassa.

Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, miten lattiatasosta saisi tasaisen. Välipohjan palkit eivät kaikki olleet aivan sentilleen samalla tasolla, ja niiden päälle olisi ollut mahdotonta rakentaa juuri oikean korkuista puukorotusta, joka olisi ollut myös vieressä olevan, itsensä tasaavan, kipsivalun kanssa täysin samassa tasossa koko viiden metrin matkalla. Päälle asennettava laminaatti olisi myös joutunut elämään epätasaisen alustan päällä ja siten voinut ajan myötä rikkoutua.

Keksimme siis, että väliin voisi laittaa hiukan lisää puuta, jotta etäisyys puuhun vähenisi ennestään, mutta päälle tulisi vielä ohut kipsivalu tasaamaan lattiapinnan. Nyt etäisyys valmiista lattiapinnasta puurakenteisiin jäisi korkeintaan 4cm. Tuon lisäpuun päälle piti vielä tehdä vähintään paperointi, jotta puu ei imisi kosteutta valusta ja sitoisi itseään siihen, jolloin uiva rakennekaan ei toteutuisi. Haittapuolena tässä tavassa on kipsivalun todennäköinen halkeaminen, kun valun paksuus muuttuu. Haittaa voidaan pitää kuitenkin melko pienenä, eikä sitä varmaankaan tarvitse edes paikkailla.

Isännälle tuli asennusohjeista ensimmäisenä mieleen, että voidaanko laminaatti muka asentaa kaiteen alle, kun sen pitäisi päästä elämään? Asennus kuitenkin tehdään siten, että kiinnityskohtiin porataan ruuvia suurempi reikä ja reikään laitetaan välikappale, joka on hiukan laminaattia paksumpi. Kaide tiivistetään näihin kappaleisiin, ja laminaatille jää siten hiukan tilaa hengittää.

Tämä on parempi vaihtoehto senkin vuoksi, että kerroskaiteet tullaan asentamaan noin 2cm avoimen tilan ulkoreunasta sisäänpäin, kuten kuvista näkyy. Tuohon 2cm matkalle ei saisi mitenkään järkevästi asennettua laminaattipätkiä jälkikäteen, vaan se paistaisi rumasti erilaisena. Sen lisäksi jos laminaatin asentaisi vain kaiteen alaohjauspuuhun päättyväksi, pitäisi laminaatin ja alapuun kohtauspaikka listoittaa jotenkin, jottei siinä näkyisi aina rumaa epätasaista koloa. Enpä osaa kuvitella tuossa alapuun kyljessä vielä listaakin. Laitoimme siis tuon viimeisen vaihtoehdon mukaan reunaan puun ja sen päälle vielä paperia. Kerroskaiteiden alle ei täten tullut vahingossakaan lattialämmitysputkia kiinnitysvaiheessa rikottavaksi.

Kylpyhuoneessa viemäriputkia ja kaivoja ei kierretty reunanauhoilla, kuten ilmanvaihtoputket muissa huoneissa, vaan paperi teipattiin niihin suoraan kiinni. Putkien ympärille on tarkoituskin tulla kipsivalua, eikä väliin haluta irrotuskaistaa. Tämä johtuu ainakin siitä, että vesieristyksestä saadaan tiiviimpi, kun putkien ympärillä on yhtenäinen alusta ilman koloja. Ovathan viemäriputket alakerrassakin suoraan valussa jumissa sellaisenaan.

Kylpyhuoneen paperoinnissa piti huomioida, että kaatojen tekeminen onnistuu. Käytännössä siis kylpyhuoneesta tehtiin oma "altaansa", erillään muista huoneista. Kylpyhuoneeseen tullaan tekemään noin sentin korkeampi valu kuin muissa huoneissa, jotta suihkun kohdalla voidaan valusta jyrsiä kaadot, ja silti jää riittävästi valua lattialämmitysputkien päälle.

Oviaukkojen kohdalla piti miettiä sopiva valun katkaisukohta. Me asensimme puun nimenomaan oviaukon kylpyhuoneen puoleiseen reunaan. Kylpyhuoneeseen tulee tehdä tulvakynnys, eli nostaa vedeneritystä 15mm lattiapintaa ylemmäksi. Oven asennuksen ja kynnyksen kannalta on parempi, että kuivan tilan puolella on matalampi valu, jotta ovi saadaan asennettua tuohon ulkoreunaan menemään normaalisti kiinni, ja vasta oven jälkeen on korkea tulvakynnys. Katkaisu on meillä täsmälleen samassa tasossa kuin kylpyhuoneen märkätilalevyn pinta tulee olemaan.

Paperoinnin jälkeen päästiin asentamaan lattialämmitysputkia yläkertaan. Sitä varten tarvittiin pyörityspöytä, joka tällä kertaa askarreltiin vanhasta toimistotuolista ja vanerista. Biltemasta haettiin kaapelinpidikkeitä ensin turhan optimistisesti 200kpl, sitten myöhemmin 400kpl lisää ja vieläkin ne loppuivat kaksi kertaa kesken! Laskimme, että keskimäärin 11kpl neliötä kohden oli pidikkeiden menekki, joten alkuperäinen arviomme oli naurettavan alhainen. Bilteman pidikkeet olivat halvimpia, mutta laatukin oli heikohko. Pidikkeista aika moni napsahti rikki muoviosastaan tai sitten naula katkesi lyödessä (?!). Yhteensä käytetyt 800 pidikettä maksoivat noin 64 euroa.

Lattialämmityksen asennuksessa meni noin kaksi päivää. Appiukko avusti koko ajan kun isäntä väänteli jäykkää putkea kaareviin muotoihin ja nakutteli sitä välipohjan vanerien ja paperien päälle. Välipohjassa lattialämmitysputkien asentaminen oli hiukan helpompaa kuin alapohjassa, jossa putket piti saada sidottua raudoitusverkkoihin kiinni. Välipohjassa oli myös helpompaa suunnitella ja piirtää reittiä lattiaan valmiiksi, kun alla oli vain paperia.

Harmiksemme lattialämmitystoimituksesta, tai lähinnä jakotukista puuttui jälleen pari osaa, ja niiden perään piti soitella. Toimitus oli kuitenkin nopeaa ja muutamassa päivässä ne saatiin tontille ja käyttöön. Vaatehuoneessa levennämme yhtä väliseinää, jotta jakotukki mahtuu sen sisään eikä jää näkyviin. Jakotukin kohdalla tuon väliseinän ja huoneen väliin ei voitu laittaa reunanauhaa, jotta lattialämmitysputket saatiin tuotua läpi. Sen sijaan putkien asennuksen jälkeen niiden ympärys tiivistettiin uretaanilla, jotta kipsi ei turhaan pääse jakotukin juurelle asti. Nuo ylimääräiset uretaanit vielä siistitään ennen valua pois. Kipsivalu on tilattu ensi viikon tiistaiksi, ja hommat ovat suurinpiirtein valmiit sitä varten!

Loppuun vielä kuva talosta iltahämärällä, kun sisätöitä tehdään. Tykkäsin naapuruston tunnelmasta, kun rauhallisessa illassa, kirpeässä syyssäässä vietettiin pojan kanssa omalla pihalla aikaa. En todellakaan malttaisi odottaa, että pääsisimme muuttamaan.

Huvitti muuten myös paperoidessa tapaamani välipohjan palkki, jossa oli ilmeisesti runkovaiheessa jotakin mittailtu pieleen. Asentajamme mukaan tuskin on mitään, mihin tarvitsisi tässä vaiheessa enää reagoida ;)