sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Talousrakennuksen sijoittelun ongelmia

Tänään törmättiin jälleen kerran kaavan asettamiin rajoituksiin. Aikaisemmin hylkäsimme jo yhden katsomamme tontin asemakaavan joustamattomuuden vuoksi. Nyt olimme tyytyväisiä tähän tonttiin, sillä rakennusoikeutta on 250m2, eikä ollut tarkennettu sen käyttöä asuinrakennuksen ja talousrakennuksen välillä (kuten Tampereella usein on esimerkiksi 200+50m2). Meille oli tärkeää, että saamme lämmintä varastotilaa sekä ison lämpimän harrastetilan. Rakennuslupakuviemme ennakkosarjoissa talousrakennuksemme on ollut 6mx10m eli 60m2 kahden auton katos + lämmin harrastetila. Vielä isommankin olisimme halunneet, mutta palomääräysten mukaan yli 60m2 auton säilytykseen tehty rakennelma pitäisi sijoittaa 8m päähän rakennuksista, eikä tonttimme siihen taipunut, emmekä halunneet palo-osastointitalkoisiinkaan lähteä.

Kävimme tänään tontilla ja näimme tulevan naapuriimme omalla tontillaan. Tuli puhetta talousrakennuksen koosta ja rakennusluvan hakemisesta. Ilmeni, että kunta on sittenkin rajoittanut talousrakennuksen koon 50 neliömetriin. Tähän rajoitukseen lasketaan mukaan myös autokatos, vaikka sitä ei lasketakaan mukaan rakennusoikeuteen. Naapuri oli asiasta rakennuslupahakuvaiheessa koittanut vääntää tuloksetta, ja katoksen kokoa oli hänenkin pienennettävä. Emme olleet uskoa asiaa ennen kuin tavasimme uudelleen sanasta sanaan rakennusjärjestyksen, suunnitteluohjeen, asemakaavan sekä kaavaselitteet ja löysimme seuraavan listan "pienellä präntätystä osiosta":


Eli siellähän se selkeästi sanotaan, 158§: talousrakennuksen pohjapinta-ala saa olla enintään 50m2. Siinä ei siis puhuta kerrosalasta, sillä siihen autokatosta ei laskettaisi. Kaavan rakennusoikeudesta kertovaa merkintää ei ilmeisesti kuitenkaan ole voinut tehdä 200+50, sillä talousrakennuksia saa olla kaksi erillistä (166§), ja oman tulkintani mukaan silloin myös niiden pinta-ala voi olla yhteensä maksimissaan 100m2.

165§ kertoo, että talousrakennuksen saa sijoittaa myös rakennusalueen rajojen ulkopuolelle. Päätimme tämän vuoksi miettiä vaihtoehtoa, että harrastetila sijoitettaisin katoksesta erilleen asuinrakennuksen lähettyville tai siihen kiinni. Talossa kiinni ollessaan harrastetilaa ei enää kuitenkaan pidetä talousrakennuksena vaan talon osana, ja se ei saa ylittää asuinrakennukselle osoitettua rakennusaluetta. Ärsyttävää on se, että autotallissa ei saa varastoida mitään ylimääräistä, ja harrastetilassa ei taas saa säilyttää autoa. Minkälainen tila pitäisi siis olla, jos haluaisi varastoida tavaraa ja joskus myös korjata autoa tai vaihtaa renkaita? Saako harrastetilassa edes joskus korjailla autoa, ja pitääkö talon seinät silloin osastoida? Mitähän vakuutusyhtiö asiasta sanoo?

Nyt mietimme siis kuumeisesti, haluammeko tehdä harrastetilan, jossa voi huoletta varastoida tavaraa, mutta ei voi säilyttää autoa, vai haluammeko autotallin, josta pääsee auton sisään ajamalla helposti suoraan talon sisään, mutta jossa ei voi varastoida, ja tarvitaan myös erillinen osastoitu varastotila. Harrastetila talon päätyyn ei välttämättä ole kovin esteettinen, vaikka sen porrastaisi talon runkolinjasta. Ja jos sen porrastaisi, se saattaisi varjostaa takapihaamme ilta-auringon säteiltä, vaikka samalla suojaisikin naapurin katseilta. Toisaalta se voisi tulla perustus- ja lämmityskustannuksiltaan halvemmaksi, kun on talon kanssa samaa pohjaa. Hankalaa on.

Huomenna olemme tapaamassa jälleen Kastellin myyjää, jotta tekisimme viimeisiä muutoksia rakennuslupakuvien ennakkosarjoihin. Tuntuu silti, että vielä on erittäin monta asiaa auki ja että rakennuslupakuvat eivät ole vielä lähelläkään valmistumista. Olemme kyllä jo saaneet huomata, että talon suunnittelu on erittäin vaativa prosessi!

2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen blogi. Jään seuraamaan!

    VastaaPoista
  2. Kiitos! Myös oma blogisi on kiinnostava. Itsekin haluaisin tarkkailla paremmin omaa taloutta, joten vinkit blogissasi ovat varmasti hyödyllisiä :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...