Terveiset sairaalasta

Raksahommat ovat viimeisen kahden viikon ajan olleet täydessä seisakissa, sillä me olemme viettäneet lähes kaiken aikamme sairaalassa.

Vauva syntyi jo melkein kaksi viikkoa sitten. Saimme hankalan ja pitkän synnytyksen päätteeksi rotevan yli 4,3kg ja 56cm pojan, joka on valloittava unelmien täyttymys <3 Päivän ikäisenä hän kuitenkin väsähti totaalisesti ja joutui tulehduksen vuoksi lasten tarkkailuosastolle hoitoon ja nenämahaletkulla syötettäväksi. Vietimme viikon päivät hoitaen häntä sairaalassa, itkien yöllä kotona ikävää ja pumpaten vauvalle maitoannoksia yöeväiksi. Esikoiselle oli vaikea yrittää selittää, että hän on edelleen yhtä rakas kuin ennenkin, mutta äiti itkee koska on ikävä vauvaa, joka on sairaalassa. Tuo viikko oli varmasti yksi elämämme itkuisimmista ja raskaimmista, enkä voi kuvitellakaan miten raskasta on niillä, joiden vauva joutuu olemaan osastolla viikkokausia tai jopa kuukausia.

Kun vauva pääsi kotiin kahdeksan päivän iässä, nousi minulle itselle seuraavana yönä korkea kuume ja verenpaineet romahtivat. Jouduin aika huonossa kunnossa sairaalahoitoon yli 300 tulehdusarvoilla. Ei voi kuin hämmästellä, kuinka keho oli säästellyt oireiden näyttämistä, kunnes vauva oli tarpeeksi tervehtynyt päästäkseen kotiin. Melko ironista oli, että katsoimme koko perheen kesken vauvan "kotiintulojuhlissa" elokuvan Yösyöttö. Yksinhuoltajaisä tuli tuosta meidänkin isännästä sen illan jälkeen, mutta onneksi ei ainakaan vielä lopullisesti. 

Nyt siis täällä sairastellaan synnytyksen jälkiongelmia sairaalassa viidettä päivää, ja vasta tänään on päästy alle 300 tulehdusarvoihin. Näyttäisi tällä hetkellä siltä, että oikea hoito on löytynyt ja parin päivän päästä voisi päästä kotiin. Ainakin toivon kovasti niin, nimittäin kaksi viikkoa sitten synnyttäneenä äitinä koen todella luonnottomaksi olon ilman vauvaa.

Nämä meidän pari sairaalaviikkoa yhdistettynä uuden vauvan hoitamiseen ovat vieneet niin pahasti mehut koko perheestä, että päätimme pyytää asentajaystävämme taas talollemme töihin. Budjetti tulee tästä rakennuttamisesta ylittymään entisestään, mutta tässä kohtaa vaakakupissa painaa aika kovasti se, että pääsisimme nyt nelihenkisenä perheenä pian muuttamaan taloon ja aloittamaan näistä parista rakennusvuodesta eheytymisen. Asentajaystävämme vihjasi kyllä melko suoraan, että heinäkuussa muutosta on turha haaveilla, vaikka hän tekisi pari viikkoakin talolla töitä. Tähän ajatukseen täytyy vielä totutella, nimittäin niin kovasti harmittaa, kun talo ei tunnu valmistuvan ikinä. 

Talolla pääsisi asentamaan yläkerran laminaatteja ja sen jälkeen väliovia sekä jalkalistoja. Meidän tarvitsisi vain saada hankittua alusmateriaali ja kannettua tarvikkeita yläkertaan valmiiksi, niin asentaja pääsisi hommiin. Sähköasennuksetkin olisi mahdollista tehdä yläkerrassa jo valmiiksi kylpyhuonetta lukuunottamatta. Nyt isäntä on käynyt raksalla parina päivänä vastaanottamassa tavarantoimituksia. Muun muassa portaat ovat saapuneet, mutta asennuspäivää ei ole vielä sovittu, eikä niiden lasiosista kyllä ole mitään tietoa.

Omatoimirakentajana kaikki tällaiset elämän hankaluudet tuntuvat moninkertaiselta, kun koko ajan takaraivolla raksuttaa, että "meillä on se talo kesken ja se olisi pakko tehdä loppuun, enkä enää jaksa! Miten tästä nyt selvitään?" Silloin kun paineet tuntuvat kasvavan liian suuriksi, saan helpotusta musiikista tai lähinnä lyriikoista. Yleensä kuuntelen sellaisia kappaleita, jotka voimaannuttavat (en oikein tiedä rakastanko vai vihaanko tuota termiä) eli muistuttavat omista vahvuuksistani ja tsemppaavat yrittämään aina enemmän. Tässä nykyisessä tilanteessa minulle parhaiten voimaa tuovat kappaleet, jotka muistuttavat ympärillä olevasta turvaverkosta ja varsinkin omasta rakkaasta puolisosta, joka on parhain mahdollinen laturi omille akuilleni. 

Tähän loppuun voisin laittaa otteet parista minulle tärkeästä kappaleesta, jotka kuvaavat aika hyvin tuntemuksiani viimeisen kahden viikon ajalta. Ties vaikka lukijoissa olisi myös kanssani samanhenkisiä ihmisiä, jotka löytäisivät näistä voimaa. Kappaleet pääsee kuuntelemaan linkistä. Toivottavasti pääsen lähiaikoina raportoimaan omasta kotiinpääsystä ja sellaisesta raksaedistyksestä, jonka eteen ei ole tarvinnut tehdä muuta kuin avata kukkaron nyörit. 

Sometimes I feel like

I've never been nothing but tired

And I'll be working

Till the day I expire

Sometimes I lay down

No more can I do

But then I go on again

Because you ask me to

Some days I look down

Afraid I will fall

And though the sun shines

I see nothing at all

Then I hear your sweet voice, oh

Oh, come and then go, come and then go

Telling me softly

You love me so

Patty Griffin - Up To The Mountain

"'Cause there is no guarantee

That this life is easy

Yeah when my world is falling apart

When there's no light

To break up the dark

That's when I, I

I look at you

When the waves are flooding the shore

And I can't find my way home anymore

That's when I, I

I look at you"

Miley Cyrus - When I Look At You 

Keittiön asennusta, kodinhoitohuoneen suunnitelmia, laminaatteja ja työtunteja

Jälleen megapostausta luvassa, kun blogiin ei ole ehtinyt kirjoitella rakentamiskiireiltä. Olen yrittänyt parhaani mukaan olla mukana raksalla ja tehdä kotona vielä muuttovalmistelujakin ennenkuin vauva syntyy. Viimeisen kahden viikon aikana on keittiön kasaaminen ja asentaminen vienyt paljon aikaa, ja nyt kodinhoitohuonettakin on aloiteltu kasaamaan.

Tilasimme kiintokalusteemme osina Pirkanmaan keittiökalustetukusta. Mietimme isännän kanssa, että jos on tarkoitus säästää omalla työllä, niin kalusteiden kasaaminen itse on varmasti yksi helpoimmista ja riskittömimmistä tavoista raksaprojektin aikana. Muistan yhdestä blogista lukeneeni, että runkojen ja laatikoiden tilaamista valmiiksi koottuna perusteltiin sillä, että niiden kasaamisessa arveltiin kuluvan yli viikko, mutta meillä niissä meni yhdeltä eläkeläiseltä ja viimeisillään raskaana olevalta hiukan yli yksi työpäivä. Kaikki eivät toki ole näin näppäriä käsistään ;) Kalusteiden kasaamisesta valmiiksi olisi laskutettu 450€, joten jälkeenpäinkin ajateltuna kyllä kannatti.

Keittiön rungot, laatikoita ja taustalevyjä

Rungot taustalla, etualalla vasemmalla ovia ja etusarjoja

Helat eli kaikenmaailman kiskoja, saranoita sekä laatikonosia ja roskavaunu

Keittiökalustetukun kalusteiden kasaaminen ei ollut aivan niin hyvin ohjeistettua kuin vaikkapa IKEAn kalusteet ovat yleensä olleet. Kaapinrunkoihin kuului kuitenkin vain pari osaa, ja ne oli muovitettu aina kaappi kerrallaan, joten nopeasti hommasta sai kiinni. Rungoissa oli valmiit alustukset ruuvinrei'ille. Ulkokyljistä reikiä piti vähän poranterällä suurentaa, jotta ruuvinkanta saatiin rungon tasalle, eikä se jäänyt ulkonevaksi häiritsemään kalusteiden kasaamista vierekkäin. Rungoissa siis kyljet, pohjat ja sidelistat aseteltiin paikoilleen puutappeineen ja ruuvattiin sitten kiinni. Otimme kaikista rungoista ristimitat ja suoristimme niitä tarvittaessa. Taustalevyn kiinni naulaamisessa oli avuksi IKEAn runkojen mukana tullut apuväline, joka varmisti että naulat osuvat runkolevyyn eivätkä sen ohitse.

Ristimitan ottoa. Vähän piti töniä runkoa kulmista, jos mitoissa oli heittoa.

Laatikoiden kasaaminen olikin sitten hiukan monimutkaisempaa. Mukana tuli epämääräisiä räjäytyskuvia erilaisista laatikoista, ja laatikon osia oli niin monenlaisia, että niitä piti hypistellä päätä raapien. Tämä johtui siis siitä, että meille tuli sekä etusarjallisia laatikoita että matalia ja korkeita sisälaatikoita. Kaikkia osia ei tarvittu kaikkiin laatikoihin. Isäntä sai kuitenkin kiinni ideasta ja antoi minulle laatikon kasauksen oppitunnin opeteltuaan asian ensin itse. Tässä vaiheessa oli järkevintä rakentaa ensin kaikissa laatikoissa toistuva perusrunko; lastulevyinen takasarja, johon ruuvattiin kiinnityspalikat, joihin kiinnitettiin metalliset kyljet ja joiden väliin ruuvattiin lopuksi laatikon pohjalevy. Homma lähti sujumaan ihan sarjatyönä, vaikka laatikoita oli 40, 50, 60 ja 80cm leveinä ja kolmea eri korkeutta; pian kasassa oli 23 laatikon runkoa.

Keräsin epätoivoisesti kaikenlaisia löytyneitä osia ja aloin miettimään kasausta.
Isäntä sitten neuvoi, että ei näistä tarvita tässä vaiheessa kuin murto-osa.

Isäntä aloitti kalusteiden paikoilleen asentamisen kulmakaapista, edeten lyhyemmälle kalusteseinälle ensin. Laserin avulla seinälle piirrettiin viiva, jonka tasalle kaikkien runkojen piti yläreunastaan asettua. Samassa yhteydessä huomattiin, että jo listoitetun ikkunan lista pitää repiä pois, koska se olisi tullut laminaattitason eteen. Listoitus pitää siis tehdä myöhemmin jotenkin toisella tavalla. Vatupassin ja itsetehtyjen kiilojen avulla kalusteet asetettiin vaateriin. Tämän jälkeen ne kiinnitettiin toisiinsa sekä seinässä oleviin tukipuihin, joista onneksi löytyi tarkat mittakuvat ajalta ennen seinän levytystä. Tässä kohtaa piti myös tehdä taustalevyihin reiät sähkörasioille. Yksi sähkörasioista asettui vähän hassuun paikkaan, kun hyllyjen korkeusasemasta ei ollut kalusteiden tilausvaiheessa tarpeeksi tietoa.

Laserilla viivaa seinään

Isäntä askarteli kasan kiiloja

Compact-uunin sähköt hyllyn kohdalla, mutta toivottavasti ei haittaa

Rungot kiinni toisissaan ja seinässä

Seuraavaksi isäntä asensi myös pidemmän kalusteseinän alakaappien rungot oikeaan korkeuteen, kiinni toisiinsa ja piilokulmakaappiin peitelevyllä. Sen jälkeen siirryttiin yläkaappien runkojen asennukseen. Rungot kiinnitettiin toisiinsa jo lattialla. Yläkaappien pohjaan halutaan upottaa LED-nauhaa, joten sille jyrsittiin linjurin virkaa toimittaneen vatupassin avulla ura ennen kaappien nostamista seinälle. Seinään kaappien suunnitellulle pohjakorkeudelle asennettiin väliaikainen tukipuu, jotta kaappeja ei tarvinnut yrittää kannatella ilmassa oikealla korkeudella kiinnityksen ajan. Saimme kaapit helposti nostettua seinälle isännän kanssa kahdestaan.

Alumiinilista LED-nauhaa varten kaapin etureunaan. Sopi täydellisesti uraan,
pitää LED-nauhan viileänä ja pehmentää valosäteitä muovikannen avulla

Yläkaapit nostettu ja kiinnitetty seinälle

Seuraavaksi jääkaapin ja pakastimen yläpuolelle tulevia kaappeja varten asennettiin tukipuu. Kylmäkalusteiden molemmin puolin haluttiin myös kylkilevyt, ja vasemmalle puolelle oli pakko asentaa myös peitelista tuomaan tilaa pakastimen oven avaamiselle. Kylmäkalusteiden vieressä oleva seinäpätkä on nimittäin liian syvä, eikä pakastimen ovi ei pääsisi avautumaan kunnolla, mikäli se asennettaisiin kiinni tuohon seinään. Tällainen olisi hyvä huomioida talon suunnitteluvaiheessa, me emme tajunneet.

Kylkilevyjen asentamisesta teki hankalaa se, että ovimateriaalistamme ei saatukaan tarpeeksi korkeaa eli noin 230cm yhtenäistä levyä, vaan se piti tehdä paloista, toisin kuin kalusteiden myyntivaiheessa oli ilmoitettu. Isäntä siis joutui virittämään kylkilevyt paloista mahdollisimman huomaamattomasti reikälevyillä ja kulmaraudoilla kiinni toisiinsa sekä yläkaappeihin, ilman että rakenteesta tulisi hutera.

Tukipuu yläkaapeille paikallaan. Isäntä kokeillut kylkilevyä niin, että katkos on kaapin kohdalla,
mutta päätyi kääntämään sen vielä toisinpäin

Toinen kylki tehty kahdesta palasta, ja siihen kiinnitetty peitelista,
joka myös kahdesta palasta mutta katkos eri kohdassa

Kylkilevyt saatiin kiinnitettyä yläpäästään kaappien kylkeen

Sivulta katkoskohtaa ei huomaa, mutta edestä raidat paljastavat

Lopuksi asennettiin saareke kohdalleen. Isäntä kävi sen alle jäävän lattian läpi rahinalla, jotta alusta olisi mahdollisimman tasainen. Kaapit tasattiin jälleen kiiloilla vaakatasoon ja kiinnitettiin toisiinsa. Sähköjohtojen oli jo aikaisemmin huomattu tulevan vähän huonosta kohtaa ylös valusta, minkä vuoksi saarekkeen sokkelia ruokailutilan puolella oli pakko pienentää täysin olemattomaksi. Muuten sähköjohdot eivät olisi osuneet saarekkeen alle. Liesituulettimen putki meitä vielä vähän huolettaa, sillä se näyttäisi pakottavan liesituuletinta saarekkeen ulkoreunalle, niin että siihen lyö päänsä ruokaa laittaessaan. Kodinkonetoimitusta odottaessa..

Sitten päästiin laatikoiden asentamiseen. Sisälaatikoihin rakennettiin erilaiset etusarjat kuin varsinaisiin vetolaatikoihin. Korkeisiin laatikoihin tuli sivuille reelingit eli nuo tangot, jotka varmistavat tavaroiden pysyvän sisällä laatikossa. Isäntä on meistä se tarkempi, ja hoiti siksi etusarjojen ruuvauksen, jotteivät kaikki laatikkorivit olisi vinoja. Minä asentelin sillä välin liukukiskot kaappeihin ja laittelin laatikoita paikoilleen.

Puolikorkeassa kaapissa yliojentuvat saranat, jotta laatikot mahtuvat ulos

Etusarjojen asennukseen tuli osien mukana mittaohje. Merkit tehtiin maalarinteipin päälle,
sillä tummasta levystä ne eivät muuten olisi näkyneet.

Ensimmäinen etusarja paikallaan.
Isäntä askarteli myös peitelevyt piilokulmakaapin ja toisen kalusteseinustan väliin.

Laatikoissa ylimpänä matalat sisälaatikot. Laatikon kyljen mustasta reiästä pääsee vielä säätämään,
ja lopuksi niihin laitetaan peitelevyt.

Roskavaunukin paikoillaan

Saarekkeen laminaattitasoa mallattiin jo paikoilleen, mutta siihen pitää vielä tehdä reiät kodinkoneita varten ennen kiinnitystä. Kodinkonetoimitus tulee parin viikon sisällä. Muita keittiön tasoja varten ilmoitettiin keittiön lopulliset mitat keittiökalustetukkuun, ja ensimmäiset versiot tasoista ovat jo tulleetkin. Ikävä kyllä ne lähtevät vielä korjattavaksi, ne olivat nimittäin väärän kokoisia. Tasojen asennuksesta siis lisää myöhemmin. Tasolle alkoi nopeasti kertyä tavaraa, joten se suojattiin pahvilla. Korkeakiiltovalkoiset kaapinovet piipahtivat myös takaisin keittiökalustetukussa, sillä ovet tulivat meille ilman saranaporauksia, ilmeisesti heidän toimittajansa virheen vuoksi. Ne on saatu nyt asennettua, mutta ovien säätäminen on vielä kesken, ja suojakalvot pidetään paikoillaan loppusiivouksiin asti. Kiiltoaste ei siksi ole (muutenkin sumeassa) kuvassa kummoinen. Kaikkiaan kovin keskeneräiseltä se keittiö näyttää, välitilan laatoituksesta en uskalla vielä edes haaveilla.

Kodinhoitohuoneen kalusteiden kasaaminen aloitettiin eilen, ja se noudatti ihan samanlaista kaavaa. Kalusteita varastoidaan toistaiseksi olohuoneessa, sillä isännällä on kodinhoitohuoneen lattian ja kuraeteisen tekeminen kesken.

Kodinhoitohuoneen kalusterungot ja ovia.
Täytyy kyllä sanoa isännälle, että puhdistaa välillä puhelimestaan kameran linssiä,
kun hänen kännykällään ottamansa kuvat ovat aina näin sumeita :D

Yhden päivän aikaansaannos, kaikki kodinhoitohuoneen rungot yhtä custom-runkoa lukuunottamatta valmiit,
laatikoitakin aloitettu.

En olekaan vielä edes ehtinyt kirjoittamaan kodinhoitohuoneen kalustesuunnitelmista, vaikka lupailin. Kalusteet tuli tilattua viitisen viikkoa sitten. Siitä siis vielä nyt kuvapläjäys ja lyhyt selostus. Eli meillä on 14,3m2 kodinhoitohuone, joka toimii samalla pukeutumistilana matkalla pesuhuoneeseen, ja siitä on käynti harrastetilan kautta joko etupihan puolelle tai takaoven kautta katetulle kuistille ja sitä kautta takapihalle. Kodinhoitohuoneessa haluttiin panostaa tilan riittävyyteen ja avaruuteen, vaikka myöhemmin on vähän mietityttänyt, että olisiko sittenkin pitänyt yrittää saada vaatesäilytystäkin sopimaan kodinhoitohuoneen yhteyteen. Nyt siellä ei ole tarkoitus säilyttää vaatteita, vaan niille on omat tilansa yläkerrassa. Kodinhoitohuoneen takapihan puoleisella sisäänkäynnillä on "kura-alue", suunniteltu lähinnä ulkoa leikkimästä tulevia lapsia varten. Tuohon heti oven eteen tulee kuramatto, johon voi riisua likaiset kengät, ja jonka alla on kaadot hiekanerotuskaivolle. Seinän vieressä on pieni suihkutussyvennys vaikkapa kumisaappaille, ja sen yläpuolella rättipatteri niille märille vaatteille. Kura-alue on vasta tekeillä, joten sen toteutuksesta selostusta myöhemmin.

Pääasiallinen kalustenurkkaus käsittää L-mallisen alakaappirivistön, jossa on kulmakaappia lukuunottamatta pelkästään vetolaatikoita. Ovimateriaalina niissä on ihanan eloisa Caledonia, johon ihastuin heti nähtyäni sen keittiökalustetukussa. Kyseinen levy on oikeasti runkomateriaalia, mutta sitä on nyt yleistyvässä määrin käytetty myös ovimateriaalina. Laminaattitasoksi valittiin sama kuin keittiössä, eli Moon Night-taso, joka jäljittelee tummaa betonia. Välitilaan tulee Crystal Mix-mosaiikkilaattaa ja lattiaan QD Fume-laattaa. Yläkaapit ovat korkeakiiltovalkoisilla ovilla varustettuja normaaleja vetimellisiä kaappeja. Tiskialtaaksi tilattiin Taloon.comista rosterinen Teka Linea R15-allas. Alla vähän huonolaatuisia kalustekuvia, joita olen itse ottanut Sweet Home 3D-ohjelmalla kodinhoitohuoneen suunnitelmista.

Kalustekuvat Pirkanmaan keittiökalustetukku

Teka Linea R15, kuva taloon.com

Kodinhoitohuoneen materiaalit: pystyssä korkeakiiltovalkoinen Akasia ja runkomateriaali Caledonia.
Laminaatti Moon Night, laatat QD Fume, välitilalaatta Crystal Mix

Toiselle seinustalle tulee pesutorni, ja sen viereen kaksi 60cm leveää korkeaa kaappia. Toinen on pyhitetty kokonaan pyykeille, ja toiseen tulee siivoustarvikkeita varten laatikkoja. En halunnut perinteistä siivouskaappia/telinettä, vaan lastoja ja imurin letkua säilytetään viereisen harrastetilan teknisessä tilassa, jossa keskuspölynimuri sijaitsee.

Tässä kuvassa kuraeteisen nurkkaus näyttää todella pieneltä,
se on todellisuudessa piirun verran isompi. Vetimet kuvassa ihan hassusti.

Kolmannella seinustalla on pukeutumistilaa, eli pieni penkki vetolaatikoilla ja nosto-ovilla varustetut yläkaapit, joiden pohjaan on tarkoitus laittaa spotit tunnelmavalaistusta varten. Seinään haluaisin jonkinlaista struktuuripaneelia, joka toisi saunan eteisen tyylistä tunnelmaa. Seinustan vasemmassa reunassa on käytännön pakosta tehty kattoon asti korkeat kaapistot, koska nurkassa kulkee radonputki ja sen vieressä on pyykkikuilun tulo. Likavaatteet putoavat siis tuon korkean kaapin sisään yläkerran vaatehuoneesta. Tuo pyykkikuilun kaappi on se custom-kaappi, jonka isäntä joutuu askartelemaan paikan päällä taas kerran palasista, jotta se pysyisi kasassa peitelevyineen. Sen kun pitää olla ylhäältä ontto eli ilman "kattoa".

Tähän suunnitelmakuvaan on tullut pieniä muutoksia. Kulmakaappi tehdäänkin jalkojen päälle kuten penkitkin, jolla vaikutelma on toivottavasti edes hiukan yhtenäisempi.

Jos nyt joku on jaksanut lukea tänne asti, niin minulla on vieläkin asiaa :D Kerroin aikaisemmin tässä postauksessa, että olimme kiinnostuneet Logoclicin Ambienta Tammi -laminaatista, mutta päädyimme myöhemmin siihen, että kyseinen laminaatti on liian kallis. Emme enää pitäneet järkevänä käyttää laminaattilattiaan 25€ neliöltä, joten katsoimme valikoimia uudelleen. Päädyimmekin sitten hiukan vaaleampaan harmaaseen Paradorin Tammi Skandinavia -laminaattiin, joka oli kulutusluokaltaan alhaisempi (32), mutta neliöhinnaltaan puolet halvempaa. Palasimme siis siihen alkuperäiseen päätökseen, että lattiaan ei panosteta.

Laminaatti Parador Tammi Skandinavian, kuva:Bauhaus.fi

Olin koko talven ajan seurannut, että Bauhausissa on käytännössä kerran kuukaudessa laminaattipäivät "ota 4, maksa 3". Maaliskuussa kun nuo päivät olivat edellisen kerran, emme olleet vielä lyöneet valintoja lukkoon. Sitten huomasinkin, että tarjouspäiviä ei enää tullut, kun valinta oli tehty. Selasin koko viime vuoden Bauhausin uutiskirjeet sähköpostistani, ja tajusin että maalis-huhtikuun vaihteesta lokakuuhun ei ollut lainkaan laminaattitarjouspäiviä. Jopa yömyynnit, eli 10% alennusyöt verkkokaupassa olivat nyt kesäksi loppuneet kokonaan. Vähän aikaa harmitti todella kovasti, ja olimme jo nöyrtyneet isännän kanssa siihen, että laminaatit haetaan ensi viikon alussa normaalihinnalla. Sitten lauantaina juuri kun istuimme raksapakuun ja olimme lähdössä hommiin, kilahti uutiskirje kännykkään. Ajoimme suorinta tietä Bauhausiin ja heitimme pakun perään 52 pakettia laminaattia, 417€ alennuksella siis. Kyllä hymyilytti! Myyjän kanssa kun rupateltiin, että alennuspäiviä ei olekaan ollut pitkään aikaan, niin myyjä totesikin, että niitä ei yleensä olekaan kesällä. Muille raksaajille siis tämä vinkkinä :)

Vähän jo purkamista aloitettu

Pakko vielä loppuun kommentoida talon työtunteja, kun ei tiedä koska seuraavan kerran ehtii kirjoittamaan blogiin. Nimittäin työtunneissä päästiin toukokuussa rakennusajan TOP3:een 371,5 tunnilla, kun isäntä käytti kesälomansa raksalla. Korkeammalla ovat olleet vain viime vuoden heinäkuu, jolloin isäntä oli edellisen kerran kesälomalla, ja vuoden 2017 tammikuu, jolloin meillä oli kaksi palkattua asentajaa hommissa. Tunteja on kaikkiaan kertynyt nyt 4736, josta isännän tunteja on 2316. RTS on arvioinut omakotitalon rakentamiseen kuluvan keskimäärin 3700 työtuntia, eli meidän tuntimäärä on vielä ihan kohtalainen amatöörivoimin ja keskimääräistä hiukan suurempaan taloon. Keskimäärin rakentajat käyttävät omakotitalon rakentamiseen ikiomaa aikaansa noin 1816 tuntia, eli siihen nähden isännän tunnit ja lisäksi minun käyttämäni 636 tuntia ovat jo 63% enemmän, appiukosta puhumattakaan. Oman työn osuus meidän projektissa on kyllä tuntunutkin. Onneksi kesällä päästään oikeasti muuttamaan.