Budjetin seuraaminen taloprojektissa

Uskallan väittää, että yksi suurimmista ellei jopa suurin omatoimirakentajan stressin lähde on budjetti ja rahankäyttö. Omatoimisuuden määrän kasvaessa kasvaa myös omatoimisesti hallittavien budjettirivien määrä. Muuttovalmiissa talossa merkittävä osa kustannuksista lyödään lukkoon ja talon suunnitteluvaiheessa, mutta omatoimirakentaja (varsinkaan amatööri) ei tiedä etukäteen puoliakaan siitä, mitä tulee maksamaan vaikkapa parvekkeen rakenteet ja vedeneristeet tai esimerkiksi kaikki katon läpiviennit ja kattoturvatuotteet. Nämä pitää yksitellen selvittää sitä mukaa kun hommissa edetään.

Olen tässä blogissa kertonut tähänastisen taloprojektimme kaikki kustannukset jokaista ruuvia ja mutteria myöten, ja aion jatkaa niin loppuun asti. On ehdottomasti jokaisen rakentajan ja bloggaajan oma asia, haluaako budjettia jakaa henkilökohtaisista syistä, mutta olen itse sitä mieltä, että taloprojektien erilaisuuteen on turha vedota syynä siihen ettei budjettia jaa. Luotan blogini lukijoihin tai ylipäätään rakennusprojektiin lähteviin ihmisiin sen verran paljon, että uskon heidän arvioivan lukemaansa kriittisesti, ymmärtävän rakentamisen ja rakennuttamisen hintalapun eron sekä vaikkapa sen, että kaikki talot ovat omanlaisiaan ja että se vaikuttaa kustannuksiin. Meidän talon budjetti paljastuu sitä mukaa kun kokonaisia työvaiheita saadaan toteutettua ja maksettua. Tämä siis oman etumme vuoksi, jottei mahdollinen yläkanttiin arvioitu budjetti alkaisi toteuttamaan itseään. Nyt kylläkin jälkikäteen on osoittautunut, että niitä alakanttiin arvioituja rivejä on ollut enemmän kuin yläkanttiin arvioituja..

Talolla on viimeisen kolmen viikon aikana tapahtunut hyvin vähän. Tämä siksi, että koko perheemme anoppia myöten on ollut jonkinlaisen superviruksen kourissa, ja kun isäntäkin on poissa pelistä, niin talollamme ei ole rakentajaa. Harmittaa kun talo ei etene, mutta ei voi mitään. Ajattelin nyt tässä välissä kirjoittaa meidän budjetin seurantamenetelmistä, jos siitä olisi apua jollekin tulevalle tai nykyisellekin rakentajalle tässä talon rakentamisen satojen tuhansien euroviidakossa. Tietysti tämä on vain yksi tapa seurata talobudjettia, ja se on vahvasti värittynyt omalla persoonallani, joka nauttii kaikista tilastoista, taulukoista, graafeista ja projektinhallinnasta ylipäätään :)

Budjetin muodostaminen

Taustatyötä on tehtävä paljon! Keräsin itse niin monta kustannusarviota suunnitteilla olevasta talostamme kuin ikinä käsiini sain. Joukossa oli mm. rakentaja.fi, suomirakentaa.fi, op.fi ja TaloPeli. Lisäksi otin talteen Rakennustutkimus RTS Oy:n keskimääräisen omakotitalon kustannuslistauksen, joka löytyy ainakin aina rakennusmessuilla jaettavista oppaista. Näistä kustannusarvioista lähdin osa-alue kerrallaan vertailemaan summia, ja yritin löytää niistä jonkinlaisen kultaisen keskitien, ottaen huomioon mitä työvaiheita itse tekisimme ja mihin tulisimme palkkaamaan urakoitsijan. Keskustelimme budjetista myös vastaavan mestarimme kanssa, ja saimme vinkkejä eri osa-alueiden kustannuksiin kaikilta tutuilta, jotka ovat rakennusalalla tai rakentaneet itse oman talon. Tuloksena oli tämänkin jälkeen hyvin karkea versio budjetista, jota on jouduttu moneen otteeseen muokkaamaan, kun tietoa karttuu lisää. Nykyinen budjettilistaus on ainakin tuplaten pidempi alkuperäistä, mutta onneksi käytettävissä oleva rahasumma rakenteilla olevaan taloomme on kokonaisuudessaan ollut jokseenkin realistinen, noin 1750 €/huoneistoalaneliö.

Budjettitaulukko pilvipalveluun

Ei riitä kahden käden sormet laskemaan, kuinka usein budjettia on tarvinnut päästä katsomaan "tien päällä". Esimerkiksi rautakaupassa käydessä voi ohimennen nähdä jotakin kiinnostavaa, mutta ostopäätöksen tekemiseen tarvitaan aina tieto siitä, sopiiko se budjettiin. On ollut myös tärkeää voida lisätä budjettiin uusia asioita, mikäli niitä tulee ilmi yllättävissä tilanteissa tai keskusteluissa. Näin on voinut varmistaa, ettei asia pääse välissä unohtumaan. Itse käytän Google sheetsiä tietokoneella ja kännykällä. Budjettitiedoston on voinut myös jakaa isännän kanssa, joskin myöhemmin ollaan huomattu, että parempi kun se on vain minun nähtävänäni (isännällä on taipumusta alkaa stressaamaan joka kerta taulukon nähtyään..). Google sheets toimii joskus vähän kömpelösti, minkä vuoksi silloin tällöin lataan tiedoston koneelleni ja tarkistan mm. että kaikki laskukaavat ovat kunnossa ettemme tee päätöksiä virheellisten summien perusteella. Uusi taulukko uudella päivämäärällä pitää vain muistaa ladata takaisin pilveen.

 

Budjettitaulukon olen muodostanut siten, että ensimmäisellä välilehdellä on koko budjetti kaikkine osa-alueineen ja riveineen. Yläpuolella olevasta kuvasta olen poistanut tätä demonstraatiota varten vielä auki olevat budjettirivien luvut, mutta tietysti tästä näkymästä pystyy heti selaamaan paljonko mihinkin asiaan on varattu rahaa. Vieressä on toteutuneiden summien sarake, ja kolmas sarake laskee niiden erotuksen eli ollaanko plussalla vai miinuksella. Värjään lopuksi vihreällä sellaiset rivit, joiden ainakin pitäisi olla kokonaan toteutuneet ja maksetut. Niihinkin on tosin joskus joutunut lisäämään jälkikäteen yllätyskuluja. Vihreän värin määrää silmäilemällä saa nopeasti kokonaiskuvan, kuinka suuri osa budjetista on jo toteutunutta ja kuinka suuri osa avointa. Tällä hetkellä reilusti yli puolet riveistä on jo valmiita. Valitettavasti punaista väriä tulos-rivillä on ollut enemmän kuin vihreää ja kokonaisbudjetti on miinuksella noin 1500 euroa. Taulukon vasemmalla puolen on myös muistiinpanoja siitä, onko työvaihetta ollut tekemässä urakoitsija, me itse vai molemmat.

Toisella välilehdellä on tiivistetympi kooste budjetista, eli  osa-alueiden yksittäiset rivit on piilotettu. Koko osa-alueen rivin voi muuttaa vihreäksi sitten kun kaikki sen alla olevat palaset ovat toteutuneet. Tästä taulukosta huomaa, että vaikka suuri osa budjetista on edellisellä välilehdellä vihreällä, monella osa-alueella on silti vielä jotain keskeneräistäkin kun koko osa-alue ei ole valmis.

Jokainen kuitti talteen!

Talobudjetin seurannan ihan tärkein kulmakivi on se, että kaikki kuitit ja maksut otetaan talteen ja kirjataan ylös. Moni budjetin seuranta ehkä kompastuu siihen, että ajatellaan ettei kaikilla yksittäisillä muutaman euron tai kympin rautakauppaostoksilla ole suurta merkitystä, mutta niistä kertyy suuria summia! Enpä olisi alussa uskonut, että meillä on tähän asti mennyt 2000 euroa työmaatarvikkeisiin ja käyttöaineisin, kuten maalarinteippeihin, ritsilankaan ja väriin, jätesäkkeihin, tusseihin, hengityssuojaimiin, työmaavaloihin, jakkaroihin jne. Lista on pitkä. Jotkut saattavat kerätä kaikki kuitit talteen, mutta kirjata niistä suuren osan ryhmään "sekalaiset", joka ei sitten jälkikäteen kerrokaan juuri mitään siitä, mihin se raha on mennyt.

Meillä isäntä on hyvin oppinut tähän kuittien keräämiseen. Hän laittaa ne aina ostoksilta tultuaan ensin pakettiauton kojelaudan päällä olevaan paperinpidikkeeseen, ja sitten tuo nippuina kotiin. Väliaikaisen vuokrakämppämme eteisen pöydällä on pino tai muovitasku, johon kuitit kerääntyvät. Mikäli laskut tulevat sähköpostiin, ne tulostetaan tuohon samaan pinoon maksamisen jälkeen, ja mikäli laskuja maksetaan netissä, isäntä kirjoittaa niiden summat ylös paperille ja lähettää paperista minulle kuvan kännykällä. Tuosta pinosta ja valokuvista eteenpäin kuitit ja summat ovat minun vastuullani.

Budjettitiedoston kolmannella välilehdellä on Kaikki kustannukset -listaus, joka on käytännössä lista kaikista kuiteista ja maksueristä. Tämä listaus on blogistakin tuttu Rahanmenoa -välilehdeltä. Tähän listaan laitan jokaisen kuitin rahasummineen, sisältöineen ja ostopaikkoineen. Kuiteista katson tietysti päivämäärät ja yritän laittaa ne aikajärjestykseen. Kuitista katson myös, ettei siinä ole mitään rakentamiseen kuulumatonta, kuten tuossa Bauhausin kuitissa. Ostimme nimittäin joulukynttelikön lamppuja samalla reissulla, enkä halua niitä rakennusbudjettiin mukaan. Yleensä kun isäntä on käynyt yksin rautakaupassa, kuiteissa on vähennettävänä ainakin Pätkis minibites -pussi, jotain limpparia tai suklaapatukoita kassan vierestä, mutta se sallittakoon ;)

Merkitsen tämän jälkeen kuittiin B+ merkiksi siitä, että se on lisätty tiedostoon, ja laitan kuitin kansioon muiden taloprojektin kuittien joukkoon, jälleen aikajärjestyksessä. Kaikkien kustannuksien listasta näkee kuukausittain käytetyn rahasumman sekä tähän mennessä käytetyn kokonaissumman. Kaavat täytyy tästäkin tarkistaa säännöllisesti.

Kuittien ja menoerien lisääminen kaikkien kustannusten listaan

Kun kuitti on lisätty kaikkien kustannuksien listaan, se pitää pilkkoa oikeisiin osa-alueisiin. Yhdellä ostoskerralla saatetaan ostaa tarvikkeita useaan tarkoitukseen, ja haluan että budjettien osa-alueet pysyvät järjestyksessä. Budjettitiedostossa on kaikille budjetin osa-alueille oma välilehti, joka on värikoodattu. Kunkin kustannuserän rivi värjätään sen osa-alueen värillä, mitä siinä on ollut rahamääräisesti eniten. Näin osaan etsiä rahasummia oikeasta paikasta, jos niitä on vaikkapa tarvetta jäljittää ja tarkastaa myöhemmin.

Jokaisen osa-alueen välilehdellä on tehty valmiiksi laatikot kaikkia budjetin rivejä varten. Laatikoissa on laskukaavat, jotta yhteissumma tulee näkyviin ja siirtyy myös ensimmäiselle välilehdelle budjettiin. Siten voidaan nähdä reaaliajassa, paljonko mihinkin budjetin riviin on jo kulunut rahaa. Tuosta Bauhausin kuitista laitoin pyyhekuivaimen kodinkoneet ja laitteet -välilehdelle, ovien vääntönupit ovet ja ikkunat -välilehdelle ja poranterät rakennuttaminen -välilehdelle. Lopuksi tarkistan vielä, että hajottamistani summista tulee yhteensä oikea summa, ettei summat muutu matkalla.

Yhden menoerän jaotteleminen eri välilehdille

Välilehdille kerätään omiin laatikoihinsa kustannuksia niin kauan kuin työvaihe on valmis. Kun sitten arvellaan, ettei kustannuksia enää k.o. asiaan synny, voidaan kokonaisbudjetissa värjätä kyseinen rivi vihreäksi ja lisätä tulos-sarakkeeseen kaava, joka kertoo mentiinkö budjetissa pakkasen puolelle. Budjettitaulukko on koostettu niin, että se laskee jokaisen osa-alueen kokonaistulokset yhteen ja kertoo lopuksi, missä koko budjetin suhteen mennään. Alla olevasta kuvasta on joitakin tyhjiä budjettirivejä leikattu pois, kun kuvasta tuli niin hirvittävän pitkä. Budjetti -välilehdellä nuo kaikki rivit näkyvät. Vielä pitäisi päivittää kyseinen sivusto blogissakin. Yritän parhaani mukaan pitää sen ajan tasalla, mutta summia vilisee välillä silmissä niin paljon, ettei meinaa pysyä kärryillä.

Nyt kun budjettitaulukko on ajan tasalla, niin täytyy vielä tarkastella kokonaistilannetta. Laskeskelen aina silloin tällöin, onko talo edennyt sen mukaisesti kuin rahaa on kaikkiaan mennyt. Tällä hetkellä tilanne on seuraavanlainen:

Talon etenemisen seurantaan tarvitaan jonkinlainen valmiusastetaulukko. Kokonaisuutena taloprojekti on niin monitahoinen, että on mahdoton sanoa absoluuttisesti, miten pitkällä se on, mutta erilaiset pankkien valmiusastetodistukset ja vastaavien mestarien käyttämät taulukot antavat osviittaa talon etenemisestä. Olen paria tällaista yhdistellen tehnyt itselleni seurantataulukon, jota täytän säännöllisesti. Näin jää myös mukava dokumentti siitä, miten taloprojekti eteni.

Ensimmäinen eli sininen sarake on "lomake" johon omaa taloprojektia vertaan. Jälleen värjään vihreäksi kokonaan valmiin työvaiheen, ja sitä vähemmän edenneet työvaiheet arvioin yhden desimaalin tarkkuudella. Yleensä minulla on myös liilalla värillä korostettuna niitä työvaiheita, jotka todennäköisesti seuraavaksi kohottavat prosenttimääräänsä sekä tumman harmaalla sellaiset asiat, jotka etenevät vasta muuton jälkeen, mutta otin ne tästä selvyyden vuoksi pois. Toisiksi viimeisestä sarakkeesta näkee tämän hetken tilanteen, eli että talo on noin 70,9 % valmiudessa. Kun huomaa, että budjetista on kuitenkin käytetty 76 %, alkaa vähän kurkkua kiristämään. Sen vuoksi olen lisännyt vielä yhden sarakkeen, johon voin laittaa ne prosenttiosuudet, jotka on jo etukäteen maksettu, mutta eivät ole vielä asennettu ja näy siksi valmiusasteessa. Näitä meillä on esimerkiksi portaat, joista on varausmaksu sisällä, piippu ja takka, jotka on toimitettu ja maksettu muttei asennettu, suihkut ja yksi hana, sekä iv-putket, jotka on jo ostettuna mutta ei asennettuna. Mikäli kaikki maksetut olisivat myös asennettu, valmiusaste olisi noin 75,5 %, joka on suurinpiirtein käytetyn rahasumman mukainen. Taas nukun yöni levollisesti!

Keskellä yötä sitten heräsin kuitenkin ja muistelin, että autokin kävi juuri "touhutonnin" verran korjaamolla, kun etupään jousiin tuli jotain vikaa ja nokka laahasi maata pari päivää, ja vakuutusmaksuja maksettiin hirveä summa. Haluan siis vielä tarkistaa, että meillä on rahaa viedä tämä taloprojekti maaliin asti. Sen pystyy laskemaan helposti. Kun kaikki talon kustannukset on listattu huolellisesti, lisään tuohon jo taloon käytettyyn summaan tilillä näkyvän rahasumman ja sen summan, mikä meille myönnetystä lainasta on vielä nostettavissa. Lopputulos kertoo, miten paljon talon pitäisi tulla maksamaan, että täytyisi jo alkaa myymään omia vaatteita päältään.

Nyt sitten saa uteliaimmat miettiä, olivatko nämä kuviteltuja vai todellisia summia, ja paljonko sitä lainaa oli alunperin myönnetty ja nostettu tähän mennessä :) Budjetti on joka tapauksessa meillä tässä kohtaa ihan hyvällä mallilla, vaikka näyttäisi siltä että se vähän tulee ylittymään. Tsemppiä muillekin raksaajille budjetin seurantaan!

Sadevesijärjestelmän asennusta ja vesikaton kustannuksia

Ihan ensiksi kiitokset kaikille ihanista tsempeistä, joita edelliseen kirjoitukseen tuli, ja heti perään pahoittelut että postausväli on kesän aikana pidentynyt. Meillä on selvästikin ollut raksan vuosipäivään liittyen pientä väsähtämistä. Sen lisäksi tällä viikolla isäntä ja poika olivat flunssassa alkuviikon hyvät kelit, ja loppuviikosta on ollut pelkkää sadekeliä. Kirsikkana kakun päälle autosta tyhjeni rengas, kun siihen oli uponnut ruuvi jostakin rakennustyömaisemista. Ei voi muuta sanoa kuin että kyllä nyt vastustaa.

Siitä nyt on jo pari viikkoa, kun meille toimitettiin sadevesijärjestelmä eli rännit ja syöksytorvet tontille. Tilasimme Sadexilta tuon järjestelmän kotiintuotuna, mutta asennuksen päätimme tehdä itse. Sadevesikourut valmistettiin tontilla saumattomina 0,6 mm vahvasta teräspellistä niin, että kone pakettiauton perässä sylki rännin ulos suoraan rullalta, vääntäen sen samalla oikeaan muotoonsa.

Rännien asennus aloitettiin mittaamalla kourulinja. Tämä on käytännössä räystään pituus, johon lisätään päädyissä noin 20mm ylitykset. Ylitys tarvitaan, jotta myös päätyräystäspellin päältä valuva vesi päätyy kourun sisään. Räystäskouruihin kohdistuu talvisin rasitusta lumesta ja jäästä. Koska kourut kiinnitetään otsalautoihin, on tärkeää huomioida jo asennusvaiheessa tai mielellään ainakin ennen maalausta otsalautojen riittävä kiinnitys. Me huomasimme vasta nyt, että otsalaudat on alunperin kiinnitetty vain nauloilla, joten isäntä lisäsi otsalautoihin ruuvikiinnityksiä. Tästä aiheutui vähän lisävaivaa, kun otsalaudat oli jo maalattu kahteen kertaan ja ruuvit tekivät nyt uusia reikiä.

Koska katollamme on koko mitaltaan lumiesteet, eivätkä lumikuormat pääse siksi vaurioittamaan rännejä, ne voitiin asentaa kattolinjan tasalle. Ritsilangalla kannattaa merkitä valmiiksi rännin asennuskohta, mitaten viivaan jo valmiiksi riittävät kaadot. Riittävä kaato on 1-2mm metrillä, ja itse päädyimme kahteen millimetriin. Pisin räystäslinja talossamme on noin 15 metriä, ja siihen on suunniteltu syöksytorvet molempiin päihin. Kaadot tulevat siis lähtemään räystään keskeltä molempiin suuntiin. Tämä seikka huomioon ottaen myös rännin asennus oli järkevintä ja helpointa tehdä kahdessa osassa, liittäen osat liitoskappaleella, vaikka rännin saumattomuus olisi aina hyvä asia. Ritsiviiva piirrettiin siis siten, että se laski 15mm matkalla talon keskeltä ulkoreunaan.



Ritsilangalla merkitty asennuslinja, huomioiden kaato 2mm/metri

Rännistä siis mitattiin ensin noin 7,5 metrin pätkä, johon merkittiin ja leikattiin syöksytorvien paikat. Reiät on turvallisin ja helpoin leikata peltisaksilla valmiiksi maassa. Leikatun reiän reunat taitettiin alaspäin tippanokaksi, jotta vesi ei lähde valumaan sadevesikourun pohjan ulkopintaa myöden. Rännin päihin asennettiin päätylaput ja tiivistettiin liimatiivistemassalla. Myös kannakkeet asennettiin kouruun jo maassa, ja niiden paikoilleen vääntämisessä tarvittiin ajoittain kahden miehen kädet, niin jäykkiä olivat. Valitsimme ulkopuoliset, rännin alapuolelta ympäri menevät kannakkeet, jotta rännien puhdistaminen olisi mahdollisimman helppoa. Kannakevälin tulisi olla noin 80-100cm. Meille väleiksi tuli noin 95cm.

Rännin kuljettaminen kattolinjaan oli hiukan hankalaa sen pituuden vuoksi. Ränni ei juurikaan painanut mitään, mutta oli erittäin herkkä vääntymään kun sitä yritettiin nostaa maan tasalta ylimmille telineille. Kun lopetin kuvaamisen ja autoin nostamisessa, niin selvitimme homman kolmisin nopeasti. Itse asentaminen ei ollut lainkaan hankalaa, kun paikka oli merkitty jo etukäteen ja kaikki kannakkeet olivat jo kiinni rännissä.



Meidän etupihalla viemässä ränniä katonrajaan

Syöksytorvien kohdalle asennetaan lähtökappale kourun alapuolelta. Lähtökappaleessa on liitosreunat, jotka taitetaan tiiviisti kourun reunojen ylitse. Syöksytorven väliputki vaatii hiukan mittailua, mutta toimittajalta siihen pitäisi tulla hyvät ohjeet. Ainakin Sadexilla asennusohjeissa oli mittataulukko ja selkeä kuva väliputken mittaamiseen. Meidän taloomme tulee kapeahkot tummanharmaat nurkkalaudat, ja halusimme syöksytorven näyttävän nurkkalaudan kanssa yhtenäiseltä kokonaisuudelta. Tämän vuoksi syöksytorvetkin ovat tummat, ja niiden kiinnitys tehtiin heti nurkkalaudan viereen, jolloin edestä katsoen syöksytorvi asettuu osittain nurkkalaudan eteen.

Kuvassa takana hämäävästi meidän kanavatuulettimen putki.
Ei siis tule oikeasti sadevesikourusta ulos :D

kuva Sadex

Nurkkalauta ja sen vieressä rännin kiinnitys, tosin vielä väliaikainen

Valmiit syöksytorvet ja kulmat talon etupuolella

Kaksikerroksisen talon rakentamisen huonoja puolia tulee esiin myös sadevesijärjestelmän asennuksessa. Syöksytorvista on pakko asentaa aina ensin vähän matkaa yläpäästä, purkaa telineitä välistä/edestä ja jatkaa vasta sitten asennus loppuun asti. Sillä välillä vesi valuisi syöksytorvesta suoraan alaspäin, osuen joko suoraan tai telineiden kautta roiskuen seinään. Ylimääräistä aikaa menee välissä siis kaikenlaisten viritysten kyhäämiseen, jotta vesi ohjautuu poispäin rakenteista siksi aikaa kun loppuseinä ehditään maalaamaan sekä asentamaan nurkkalauta ja syöksytorvi maahan asti.

Kaikkiaan sadevesijärjestelmän asentaminen on ollut melko yksinkertaista, joten voimme suositella rakentajille myös niiden omatoimista asennusta. On ollut hyvä, kun rännejä on saanut asentaa omaan tahtiin ulkoverhoustyön lomassa. Terassilippojen rännit ovat vielä asentamatta, ja pari syöksytorvea pitää jatkaa maahan asti. Nyt kun vesikatto varusteineen on suurinpiirtein asennettu ja kustannukset maksettu, niin voisin vetää ne yhteen. Budjetti heitti vesikaton osalta sitä paljon puhuttua häränpyllyä, eli yli mentiin 887 euroa. Ylitys johtui siitä, että minulla ei ollut tarpeeksi tietoa kaikesta kattoon liittyvästä pikkusälästä, jotka lisäävät yhteensä kustannuksia melko paljon. Toivottavasti tästä on apua muille budjettiaan suunnitteleville rakentajille. Muistutan tässä kohden, että talomme kerrosala on 232 m2 ja sen lisäksi pari terassilippaa, joten kattoakin on paljon.

Aluskate, kattorakenteet, räystäs- ja otsalaudat sekä tiilikate kuuluivat talopakettiin, mutta tiilien asentaminen ja katolle nostaminen ei kuulunut. Nosturikustannuksia yhden iltapäivän tiilien katolle nostamisesta kertyi 476 euroa, jota ei oltu huomattu budjetoida ollenkaan. Läpiviennit pysyivät budjetissa, mutta siitä huolimatta yllätyin että muutamille putkenpätkille läpivientisetteineen voi tulla noin paljon hintaa.

Lintuesteet ja harjatiivisteet eivät olleet lainkaan pakollisia laittaa, vaan päädyimme niihin kohtalaisen pienten lisäkustannusten vuoksi. Lintuesteet maksoivat noin 159 euroa ja harjatiivisteet noin 142 euroa. Kattoturvatuotteet sisältävät lumiesteet koko katon mitalle, kattosillan, seinätikkaan ja parit turvatikkaat. Päätyräystäspellit katon ja terassilippojen jokaiselle reunalle olivat jälleen täysin suunnittelematon kustannuserä, ja ne maksoivat 300 euroa. Tässä ei ole mukana kateruuveja, joilla kiinnitys tehtiin, koska kiinnitystarvikkeet ovat omassa budjetissamme eri rivillä. Rännit, räystäskourut ja syöksytorvet maksoivat 830 euroa. Kourua tässä oli 53 metriä, syöksysarjoja 8 kpl ja syöksyn lisämetrejä 15m. Kattoturvatuotteet ja sadevesijärjestelmä tilattiin Sadexilta, ja olemme olleet oikein tyytyväisiä palveluun. Mainitsemissani hinnoissa ei ole mukana asennusta. Tiilikaton, kattoturvatuotteiden, lintuesteiden ja harjatiivisteiden asennuksessa oli palkattuja asentajia isännän kanssa, mutta heidän palkkansa ovat budjetin osiossa "rakennuttaminen". Muut tuotteet on asennettu tai asennetaan itse.

Läpivientejä. Eipä ole tullut kysyttyä isännältä, mikä tuo pahviviritys on..

Päätyräystäspelti ja seinässä kiinni turvatikas

Lumiesteet ja ylempänä kattosilta ja läpivienti. Tiilejäkin vielä pino katolla, en tiedä miksi

Kuvassa näkyy päätyräystäspelti, lumiesteet, harjatiilet, joiden alla harjatiivisteet ovat,  sadevesikouru ja vähän turvatikkaitakin

"Tipuesteet" tiilien alla katon reunalla

Tähän loppuun vielä kevennyksenä kuva meitä "ilahduttaneesta" ruuvista renkaassa, sekä elokuun raksatunnit, joissa on nähtävissä pientä väsähdystä kesäloman jälkeen. Mutta periksi ei ainakaan vielä anneta!

Ihmettelin, kun auto tuntuu oudolta ja ajoin huoltoasemalle. Renkaassa oli jäljellä 0,5 baria ilmaa.

Ensimmäinen postaus rouvana: maatöiden kustannusten yhteenveto

Maatöiden toisen vaiheen lasku tipahti postiluukusta jo viime viikolla, mutta vasta nyt ehdin asiasta raportoimaan. Viime viikko meni meillä häävalmisteluissa, sillä menimme lauantaina isännän kanssa naimisiin. En ole halunnut pilata tätä rakennusblogia häähömpötyksillä, mutta nyt jälkikäteen voin kertoa että kiirettä on pitänyt töiden, häiden, koulun ja raksan yhteisessä sekasotkussa. Nyt kun häät on ohi, pääsemme taas suuntaamaan ajatuksia paremmin raksaan ja tulevaan talopakettiin. Päivitin jo budjetti -välilehdelle laskujen sisällön jakautumista eri osuuksien kesken. Tässä postauksessa pyrin avaamaan kustannuksia vielä hiukan enemmän.

Valokuvaajan ottamia kuvia odotellessa muistellaan häitä heikkolaatuisemmilla kuvilla :)

Tonttimme maatyöt olen itse jakanut kahteen osaan; maa- ja pohjarakenteisiin sekä perustusten jälkeisiin maatöihin. Näistä ensimmäinen vaihe kesti noin kaksi viikkoa. Pohjatyöt aloitettiin kantojen ja pintamaiden kaivamisella, ja kaikki kannot vietiin Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukseen. Tämän jälkeen vastaan tuli kalliota, joka vaati rakennuspaikan esimerkitsemistä ja louhinnan suunnittelua. Kun tuleva talo ja autokatos oli merkitty paikoilleen ja korot vielä kertaalleen käyty läpi vastaavan mestarin kanssa, pystyimme päättämään mistä kohdin kalliota oli louhittava. Osa kalliosta jätettiin esille tontille. 

Kun louhinta oli tehty, tonttimme oli yhtä suurta kivikasaa, josta seulottiin isot ja pienet erilleen sekä kuljetettiin osa kivistä pois. Loput voitiin käyttää tontin täyttämiseen. Poiskuljetus oli kallista, mutta louheen käyttäminen tontin täyttämiseen toi myös säästöjä. Mursketta tuotiin talon anturalinjalle, pihatielle ja autokatoksen alle runsaasti. Autokatosta jouduttiin vielä korkomuutoksen jälkeen korottamaan ostetulla murskeella noin 40cm verran, joka oli varmasti kallista. Tarkkaa hintavaikutusta tälle emme osaa arvioida. Tiivistäminen tehtiin vuokratuilla tärylevyillä, ja niiden kustannukset on kokonaan sisällytetty ensimmäisen vaiheen kustannuksiin, vaikka niitä käytettiin myös sisä- ja ulkotäyttöjen yhteydessä.

Ensimmäisen maatyövaiheen kustannukset:

Kaivutyö, 92,5 tuntia, 6475 €

Kaivinkoneen siirto, 62 €

Kantojen ja maan poisajo, 3-akselinen auto, 13 tuntia, 886 €

Kantojen ja maan poisajo, 4-akselinen auto, 31 tuntia, 2229 €

Jätemaksut, 184 €

Kalliomurske 0-90, 21 tn, 203 €

Kalliomurske, 0-56, 328 tn, 3443 €

Kalliomurske 0-32, 58 tn, 637 €

Kalliomurske 0-16, 16 tn, 183 €

Sepeli 8-16, 37 tn, 557 €

Hiekkaa, 162 tn, 1295 €

Tärylevyjen vuokrat, 510 €

Salaoja-, sadevesi- ja viemäriputket, kaivot, 2856 €

yhteensä: 19 520 € 

pihaan tuotiin myös noin tuhannella eurolla multaa, mutta sisällytämme tämän pihan kustannuksiin maatöiden sijasta.

Tästä laskettuna ensimmäisessä vaiheessa tontille tuotiin mursketta, sepeliä ja hiekkaa yhteensä 622 tonnia. Olimme toivoneet kaivuutöiden kestävän alle 80 tuntia, mutta yli mentiin hankaluuksien vuoksi. Paremmalla LVI-asioiden etukäteissuunnittelulla tunneissa olisi ehkä voitu säästää, mutta melko vähän. Kaivinkonekuljettajamme oli hyvin tunnollinen työaikalomakkeen täyttäjä, ja vähensi maksettavista tunneista useamman tunnin sellaiselta päivältä, kun kaivinkone oli rikkoutunut ja sitä oli pitänyt huoltaa paikan päällä.

Louhinnan meille suoritti Normilouhinta, joka oli täysin maaurakoitsijamme kautta hoidettu tilaus. Louhintayritysten kilpailuttaminen etukäteen kannattanee, jos on syytä epäillä kallion esiintuloa. Me emme voineet vaikuttaa louhinnan kustannuksiin, sillä emme olleet varautuneet siihen etukäteen ja pyytäneet tarjouksia muilta yrityksiltä. Kun kallio tuli esiin, piti vain nopeasti päästä eteenpäin maatöissä. Sama pätee myös räjäytyskatselmuksiin, ne kannattaa kilpailuttaa etukäteen.

Louhinnan kustannukset:

Avolouhinta, 126m2, 2812 €

Kanaalilouhinta 8 m2, 297 €

Maakivet, 15 m3, 334 €

yhteensä: 3443 €

Räjäytyskatselmuksen kustannukset: 

Katselmus, tärinämittaus, 7 tuntia, 554 €

3-komponentin tärinämittari, 3 tvr, 149 €

Videokamera, 1 tvr, 32 €

yhteensä: 736 €

Maatöiden toisessa vaiheessa perustusten teon jälkeen kaivuri oli tontilla kolmena päivänä. Täyttöaineita tuotiin jälleen runsaasti, yhteensä 452 tonnia. Suurin osa murskeesta meni ajotien ja autokatoksen lattian korottamiseen.

Toisen maatyövaiheen kustannukset:

Kaivutyö, 26 tuntia, 1855 €

Kaivinkoneen siirto, 62 €

Kalliomurske 0-32, 322 tn, 3514 €

Sepeli 8-16, 88 tn, 1321 €

Hiekkaa, 42 tn, 334 €

yhteensä: 7086 €

Budjettiin nähden maatöissä selviydyttiin melko hyvin. Louhinta ja kaivuutöiden pitkä kesto toivat negatiivisia iskuja budjetille, mutta täyttöihin oli budjetoitu enemmän kuin ne lopulta maksoivat. Tämä luultavasti johtui osittain siitä, että louhetta pystyttiin hyödyntämään tontin täyttämiseen. Kaikkiaan täyttöihin meni rahaa 11 490 €, mikä on käsittääkseni enemmän kuin keskiverto-omakotitalotyömaalla. Kuitenkin pidämme tätä kohtuullisena. Luulimme täyttöjen jakautuvan enemmän ensimmäisen vaiheen puolelle, mutta todellisuudessa niihin upposi rahaa molemmissa vaiheissa lähes yhtä paljon. Maatöiden budjetti olisi mennyt selkeästi pieleen, jos sadevesi- ja viemäritarvikkeiden budjetissa sekä perustusten valussa ei olisi ollut ylijäämää. 

Olemme nyt tyytyväisiä, että tontilla on valmista talon tuloon ja että budjetti ei heittänyt häränpyllyä heti alusta asti. Lisäksi on kiva jatkaa herrana ja rouvana, tietäen että talon postilaatikkoon tulee sitten aikanaan vain yksi sukunimi <3

Budjetti

Rakennusblogeissa budjetista puhumiseen on eri tyylejä. Jotkut eivät raota budjettia ollenkaan, toiset kertovat jotakin ja osa täysin avoimesti kaikki kustannukset. Miehen kanssa keskustelimme budjetin jakamisesta, ja totesimme että mitä sitä salailemaan. Kaikki varmaankin ymmärtävät, että taloprojektin kustannusarvio ei ole sama asia kuin lainan määrä. Eli meillä joko on koko talon verran velkaa, ei ollenkaan velkaa (dream on..) tai sitten jotain siltä väliltä. Kyllä me toki voidaan ystävien kesken lainojen määrästäkin puhua jos jotakuta kiinnostaa. Suomalaisilla vaan tuntuu olevan sellainen mentaliteetti, että rahasta ei sovi keskustella.

Julkaisin tässä kohdin talomme budjetin erittelyn, ja pian julkaisemisen jälkeen mies alkoi miettimään, että mitä jos blogilla on sittenkin lukijoita meidän urakoitsijaehdokkaista ja hinnat urakoille muodostuvat budjetin perusteella. Lopputuloksena oli, että tähän jo tuotu budjettierittely piti poistaa. Keräämme sen sijaan Budjetti -välilehdelle taloprojektin edetessä kustannustietoja suhteessa budjettiin sekä Rahanmenoa -välilehdelle tietoa kaikista toteutuneista kustannuksista. Näin pystymme antamaan tuleville rakentajille tietoa kustannuksista ottamatta sitä riskiä, että se vaarantaisi omaa budjettiamme.

Eniten meitä jännittää se, että hyväksyykö pankki kustannusarviotamme. Tapaaminen on ensi maanantaina ja vasta silloin kuulemme saammeko lopullisesti vihreää valoa vai emme. Jos he arvioivat budjettimme olevan pielessä, joudumme hakemaan lainaa muista pankeista tai miettimään talon pienentämistä. Toivomme todella, että näin ei tule tapahtumaan.

Talobudjettimme on 300 000€, sisältäen liittymät, mutta ei tontin ostohintaa. Kertauksen vuoksi: rakennamme kaksikerroksisen puutalon pääosin omin käsin (säältä suojaan -asennus tulee Kastellilta). Talomme on kerrosalaltaan noin 230m2 ja huoneistoalaltaan jotakuinkin 197m2. Tästä noin 19m2 (huoneistoalaa) on autotallimaista varasto/harrastetilaa, joka on kuitenkin asuinrakennuksen osana eikä sinne voi ajaa autoa sisään. Lisäksi on tarkoitus tehdä kahden auton kylmä katos, joko samaan aikaan talon kanssa tai myöhemmin. 

Kustannuslaskureista olen käyttänyt KotiOptimia, Osuuspankin kustannuslaskuria, SuomiRakentaa sekä TaloPeliä. Näillä kustannuslaskureilla hankkeemme budjetti oli jotakin 280 000-370 000 euron välillä. Oman työn osuuden rahallista arviota eivät kaikki laskurit antaneet. Paljon puhutaan myös keskiarvoisista rakentamisen kustannuksista, 1500-2000€/m2, kun itse rakennetaan. Toisinaan käytetään myös suuntaa antavia laskukaavoja "talopaketti x 3-4". Talopaketin hinta on meillä vielä muutosten vuoksi laskematta talotoimittajan puolesta, mutta arviomme mukaan se on noin 92 000€. Jos se kerrotaan kolmella, tulee 276 000€. Jos taas jaamme budjettimme kerrosalaneliöillä, saamme neliöhinnaksi 1300€. Tämä on monen mielestä alakanttiin budjetoitu. Mekin tiedostamme, että budjetti on jossain määrin turhan tiukaksi tehty, kuten suunnitteluosio. Talo vaan sattui paisumaan kuin pullataikina, ja me (niinkuin monet muutkin rakentajat) olemme optimistisia että kyllähän me säästetään tuosta ja tuosta..

Talopakettivertailua

Nyt ollaan saatu tarjouksia kaikkiaan viideltä talotoimittajalta, ja yhtä odotellaan edelleen. Talopakettien vertailu on äärimmäisen hankalaa, koska aloittelijarakentaja ei ymmärrä käytettyjä termejä tai talon osia nimeltä. Vertailua hankaloittaa edelleen se, että jotkin talotoimittajat toimittavat talot elementteinä ja toiset pre-cut-toimituksina.

Meille tärkeitä asioita oli tietysti hinta, mutta myös esimerkiksi maksuehdot eli minkälaisissa erissä ja kuinka nopeasti toimituksen jälkeen paketista maksetaan. Mielestämme on tärkeää, että hiukan myöhemmin ilmenevien materiaalivirheiden tai -puutteiden hoitaminen esimerkiksi väliseinämateriaaleissa on turvattu siten, että kaikkea ei ole vielä maksettu. Suurin osa talotoimittajista kuitenkin haluaa maksun viimeisenkin erän kahden kuukauden sisällä toimituksesta.

Pienetkin asiat näiden lisäksi merkitsee, kuten se, hoitaako talotoimittaja pystytykseen tarvittavat telineet, onko ikkunoissa sälekaihtimet tai mikä huonekorkeus on. Olimme päättäneet, että sisäkattoverhous on MDF-paneelia, välipohja tehdään kipsivalulla ja kate on joko tiiliä tai terästä. Lisäksi haluamme, että talotoimittaja kykenee joillakin järjestelyillä piilottamaan olohuoneen ja eteiseen väliseen aukkoon tehtävän kantavan palkin, joko upottamalla välipohjaan tai tekemällä alaslaskun eteiseen (ja silloin huonekorkeuksen on oltava riittävä tai kohtuullisilla kustannuksilla kasvatettavissa alakerran osalta).

Alla olevassa taulukossa on esimerkki meidän tekemistä talovertailuista. Taulukossa on vain tiivistettyä tietoa ja poikkeavia asioita, eli ei esimerkiksi ulkoseinien osalta sitä, mitä eristettä välissä on ja kuinka paljon, koska niissä meidän on luotettava talotoimittajan ammattitaitoon (ja kun ollaan lähellä talotoimittajan valitsemista, varmistetaan vastaavalta mestarilta että rakenne on järkevä).

Hinnoissa on tässä vertailussa hajontaa 15 000 euroa, johtuen muun muassa toimitussisällön eroista ja asennusten laskutustavoista. Omasta budjetistamme ja vertailun todellisista hinnoista emme vielä laita blogiin tietoa, sillä emme halua sen vaikuttavan tulevan talomme hintaan kilpailutusvaiheessa (vaikka blogin nimeä ei olekaan kerrottu talotoimittajille). Olemme miehen kanssa kuitenkin puhuneet, että olemme blogiin valmiita laittamaan talon budjetin toteutuvine kuluineen täysin avoimesti kunhan talotoimittaja on valittu. Olisimmehan itsekin tässä suunnitteluvaiheessa kaivanneet todellisia budjettitietoja oikeilta rakentajilta. Siitä siis lisää myöhemmin.

Vielä odotellaan yhtä tarjousta ennenkuin päästään tekemään päätöksiä. Viimeistään ensi viikolla asia varmistuu!