Välipohja levytetty

Tämän viikon alku on mennyt isännällä välipohjan levyttämishommissa. Kastellin sateelta suojaan -urakkaan ei kuulu välipohjan vanerointia, mikä mielestämme on hiukan merkillistä. Tarkoituksena ilmeisesti siis olisi, että runko pystytettäisiin kokonaan telineiden avulla ulkopuolelta (tai että asentajat kekkuloisivat välipohjan palkilta toiselle yläkerrassa). Onneksi isännällä oli osaavia ohjastajia paikan päällä, niin työn sai hyvin alulle.

Maanantain työn aloitus. Keskellä olohuoneen korkea tila

Talon pohjoissivu ja pääoven aukko. Isäntä "katolla" eli yläkerrassa.

Talvi on kurjaa rakentamisaikaa, kun kaikki työkalut eivät ole tehty kestämään pakkasia. Uusi Sencon naulapyssy kuoli jo yhden vuorokauden jälkeen käyttöönotosta. Aivan liian varhainen kuolema johtui ilmeisesti tiivisteiden pettämisestä kylmyydessä. Onneksi asentajamme antoi lainaan oman paremman naulapyssynsä. Sekin oli kyllä Sencon, mutta pari sataa euroa kalliimpi ammattivehje.

Talvi näkyy myös raksablogin kuvamateriaalissa, kun on ollut vaikeaa ehtiä valoisan aikaan tontille. Jatkossakin on siis tiedossa synkkiä ja tärähtäneitä kuvia tai raksavalojen loistetta. Sainpas kuitenkin tänään napattua yhden kuvan, jossa päivänvalosta on vielä jäljellä häivähdys. Hirvitti kiivetä yläkertaan kolmen metrin korkeuteen heppoisia tikapuita pitkin. Näkymät olivat kuitenkin sen arvoiset.

Juuri ennen pimeän tuloa räpsäisty kuva. Vasemmalla korkea tila, takana meidän makuuhuone ja parveke.

Alakerrassa meillä on hiukan sotkuista, ja olohuoneessamme seisoo haki-telineen alkua. Pelkäsimme talon suunnitteluvaiheessa, että olohuoneen 5,5m korkeasta tilasta olisi tulossa kuilumainen, eli liian kapea ja jokseenkin merkityksetön. Suurensimme suunnitelmissa ollutta välipohjan aukkoa sen vuoksi pariinkin kertaan. Nyt näyttäisi siltä, että kuilumaisuudesta ei ole mitään pelkoa, vaan tilasta olisi tulossa avara ja ilmava.

Olohuone keittiön suunnasta katsottuna

Talvi alkoi hellimään isäntää tänään, kun vanerointi oli loppusuoralla. Lumiharja heilui ja askelta sai varoa kahta kauheammin, ettei vain liukastu kolmen metrin pudotukseen. Työ tuli kuitenkin valmiiksi. Lämpimät kiitokset aina niin ahkeralle isännälle. Huomenna asentajat pääsevät aloittamaan toisen kerroksen runkopystytyksen. Katon paikoilleen nostaminen on arviolta viikon päässä. En malta odottaa, että saadaan katto pään päälle!

Maalämpökaivo ja muita kuulumisia

Viime viikolla meille tuli yllätyksenä kiinnitysten viivästyminen vuokraoikeuden kirjaamisen pitkän käsittelyajan vuoksi. Saimme puhelimitse sovittua hakemukseemme kiire-leiman, joka toimi käsittämättömän hyvin. Jo torstaina saimme sähköpostiimme päätöksen kiinnitysten vahvistamisesta. Pystyimme siis sopimaan tulevalle keskiviikolle lainan allekirjoitusajan, ja jälleen kerran asiat sutviutuvat kun on kiire.

Saimme viime viikolla myös maatöiden laskun 17 177 euroa, sisältäen tontin täyttöjä, tärylevyjen vuokria, maa-aineksen poisvientiä sekä kaivuutöitä. Olimme positiivisesti yllättyneitä, sillä näyttäisi siltä, että maatyöt pysyvät budjetissa louhinnasta huolimatta. Teen yhteenvedon maatöiden kustannuksista, kun loputkin täytöt on tehty. Kaivuri olisi päässyt jo loppuviikosta tontille, mutta emme ehdi sitä ennen hiomaan sokkelin pintaa, asentamaan patolevyjä ja tekemään paria puuttuvaa läpivientiä - saati tilata styroxeja tontille. Routastyroxeista laitoin tänään lisää tarjouspyyntöä, ja pyrimme tekemään tilauksen ihan lähipäivinä. Päivittelin myös budjettitaulukkoamme ja nyt toteumasta on paremmin nähtävissä tilannettamme suhteessa budjettiin, vaikka hyvin harvat osiot ovat vielä kokonaan toteutuneet.

Viime viikon lopulla teimme tilauksen myös maalämpöpumpusta, lämpökaivosta, lattialämmityksestä, ilmanvaihtokoneesta sekä keskuspölynimurista. Näille kaikille yhteishintaa kertyi noin 17 000 euroa. Palaan myös näiden tarkempiin laitetietoihin ja hintoihin myöhemmin. Sovimme myyjän kanssa, että hän välittää yhteystietomme Rototecille, joka poraa kaivomme. Yllättäen tänään iltapäivällä isännälle soitettiin, että kaivo voitaisiin tulla poraamaan huomenna tai ylihuomenna. Koska talon ulkotäyttöjä ei ole vielä tehty, piti poraajan käydä tänään jo valmiiksi katsomassa pääseekö tontille poravaunun kanssa vai pitääkö kaivurin käydä sitä ennen tontilla. Kun puhelin soi uudelleen, oli siellä poraaja, joka ilmoitti voivansa aloittaa porauksen samalta istumalta. Isännälle syttyi tuli takapuolen alle, sillä putkenpäät piti käydä kaivamassa esille ja vedentulo oli myös varmistettava porausta varten. Onneksi työpaikalta pystyi lähtemään, ja poraus päästiin aloittamaan.

Rototec saapunut tontille

Pora työn touhussa

Poran juuresta porausjäte menee suoraan konttiin

Isäntä naputteli vasaralla sokkelin epätasaisuudet pois

Koska minulta tänään kysyttiin, miten maalämpö oikein toimii, selvennän asiaa pähkinänkuoressa (lähde www.rototec.fi ja oma aloittelijarakentajan tietämys): Maaperä sitoo itseensä aurinkoenergiaa, jota voidaan hyödyntää lämmittämiseen maalämpöpumpun, lämpökaivon ja vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän avulla. Peruskallioon porataan pintaveden alapuolelle ulottuva kaivo. Jotta lämpökaivoon ei joudu maa-ainesta ja epäpuhtauksia, peruskallion päällä olevan maakerroksen läpi asennetaan teräksinen suojaputki. Kaivon syvyys vaihtelee tapauskohtaisesti, koska pohjaveden taso vaihtelee alueittain. Myös lämmitystarpeen määrällä ja maalämpöpumpun koolla on merkitystä kaivon syvyydessä, ja niiden tulee vastata mahdollisimman hyvin toisiaan. Pääasiassa kaivot kuitenkin tehdään 100-200 metrin syvyyteen, ja itse olen kuullut vain 170-210 metriä syvistä lämpökaivoista. Rototecilla kaivo on halkaisijaltaan 115mm. Kaivoon asetetaan vedestä ja etanolista tehdyllä maalämpöliuoksella täytetty keruuputkisto, jonka kautta maaperässä oleva lämpöenergia voidaan maalämpöpumpun avulla"nostaa" ylös lämmityskäyttöön. Lämpö jaetaan kiertävän veden avulla taloon, esimerkiksi lattialämmityksen kautta. Lisäksi maaperästä voidaan hyödyntää maakylmää talon viilentämiseen, ja meillä tämä tullaan toteuttamaan kattokonvektorin avulla.

Jouduimme itse tänään lähtemään työkaluostoksille ennenkuin kaivo oli kokonaan porattu. Sen verran ehdimme jututtamaan, että meillä peruskallio oli kuulemma tullut vastaan alle kolmessa metrissä, eikä siksi tullut lisäkustannuksia ylimääräisen suojaputken tarpeesta. Usein porausyritysten tarjouksessa tuo kolme metriä on maksimimäärä suojaputken pituudelle, ja sen yli menevältä maksetaan melko korkea korvaus metriä kohden. Lähtiessämme porauksen syvyys oli noin 70 metriä, ja poraajan mukaan tahti oli parhaimmillaan noin 40 metriä tunnissa. Kaivomme on suunniteltu porattavan 190 metriin saakka, joten on mahdollista, että se on saatu tämän päivän aikana tehtyä. Keruuputket ja maalämpöliuokset tullaan ilmeisesti huomenna laittamaan. Sovitttu metrihinta lämpökaivomme poraukselle oli hiukan yli 30 euron.

Rautia Toikkosella käynti johti taas rahanmenoon, kun kävimme ostamassa kilpailutuksen tuloksena valitut työkalut. Isäntä oli maireana, kun tänään kotiin lähti akkuporakone ja akkukulmahiomakone. Aikaisemmilta ostosreissuilta kuvassa myös rullanaulain ja katkaisu/jiirisaha. Yksi laite jäi vielä puuttumaan (itsehän en muista laitteen nimeä, kun ei ole kuittia mistä tarkistaa) , ja sen haemme kun meille soitetaan sen saapumisesta. Samalla voimme korjata sen virheen, että meiltä rahastettiin 33kpl laikkoja, joita ostimme vain 3kpl. Hintaa laskuun tuli 50 euroa liikaa olemattomien laikkojen vuoksi. Virheen me huomasimme vasta kun laitoimme blogiin ylös hintatietoja, ja kävimme kuittia yhdessä läpi. Jotakin hyötyäkin tästä kirjoittelustakin siis on ;)

Isännän uudet työkalut

Kokemuksia Tallinnan rautakaupoista

Kävimme torstaina päiväreissulla Tallinnassa katsastamassa rautakaupat. Olin jostain syystä siinä käsityksessä, että työkaluista voi saada hyviä ja Suomeen verrattuna kilpailukykyisiä tarjouksia. Emme kuitenkaan ostaneet reissulta ainoatakaan työkalua. Tässä omat kokemuksemme muutamasta Tallinnan rautakaupasta.

Ehituse ABC: Liikkeestä emme löytäneet läheskään kaikkia työkaluja, joita olisimme halunneet ostaa. Koska olimme juuri aloittaneet rautakauppakierroksen, olimme vielä hieman katselumoodissa, emmekä siksi edes kysyneet työkaluista tarjousta. Tapetti- sekä kaakelivalikoimat olivat hyvät ja täällä näimme ihanan peilin, jollaisen olisimme varmaan ostaneet, jos projekti olisi ollut pidemmällä. Myös turkoosia kaakelia meinasimme ostaa samantien, sillä emme olleet nähneet missään vastaavaa. Kaakelissa oli taustalla turkoosin eri sävyjä ja päällä ikäänkuin laineileva lasipinta.

Bauhof: Tämä liike oli pieni pettymys. Sisällä oli todella hiostava lämpötila, vaikka ei ollut mikään hellepäivä. Työkaluja oli hyllyissä vähänlaisesti, ja hinnat vaikuttivat korkeilta. Tapetteja oli paljon ja hinnat olivat Suomen kauppoja halvempia kuten kaikissa muissakin käymissämme liikkeissä. Bauhofissa on meistriklubi-kortti, jonka haltija saa hinnoista alennuksia. Ajattelin löytäväni joitakin hyviä klubitarjoushintoja, joiden vuoksi olisi ehkä jaksanutkin kortin hankkia. Petyin siihen, että lähes jokaikisessä tuotteessa (tai ainakin työkaluissa) oli meistriklubi-hinta ja pienellä präntillä kalliimpi "tavallinen hinta". Käytäntö mielestäni osoittaa sen, että tarjoushinnasta on tullut normaalihinta, ja kaikkien liikkeessä asioivien olisi hankittava kyseinen kortti tai muuten ei ole järkevää ostaa liikkeestä mitään. Lähdimme suosiolla seuraavaan kauppaan, eikä edes kuvia jaksanut ottaa.

K-rauta: Liike oli miellyttävä siisteydeltään ja järjestykseltään. Tähän mielipiteeseen voi toki vaikuttaa se, että liike näytti samalta kuin Suomen K-raudat ja oli tutun tuntuinen. Koska olimme saaneet Suomesta K-raudasta hyvän tarjouksen työkaluista, pyysimme täältäkin myyjää apuun. Ensimmäinen ei puhunut suomea eikä englantia, mutta haki toisen myyjän, jonka kanssa pystyimme jotenkuten asioimaan suomeksi. Tämä myyjä etsi listamme työkalut ja antoi niille listahinnat. Kaikkia etsimiämme työkaluja ei löytynyt, ja joissain oli vähän edullisemmat hinnat ja joissakin paljon kalliimmat. Kun kaikkien työkalujen listahinnat oli katsottu, kysyttiin "könttähintaa", jos ostettaisiin useita työkaluja. Joku toinen myyjä olisi voinut tehdä tarjouksen meille, jos olisimme halunneet. Arvelimme kuitenkin, että hinnasta ei päästä alas tarpeeksi paljon. Parikin sataa kalliimman alkuperäishinnan lisäksi muun muassa työkoneiden akkuja oli jopa kolme vähemmän kuin Suomesta saadussa tarjouksessa. Emme uskoneet, että kauppa tulisi täältä kannattavaksi.

Espak: Tämä liike jäi mieleen kierroksemme parhaana. Liike oli kaikista käymistämme eniten "halpahallin" tyylinen ja hiukan sekainen, mutta meitä se ei haitannut. Liikkeessä näyttäisi olevan laajennuskin käynnissä, ja uusi hieno pääsisäänkäynti oli valmistumassa liikkeen toiseen päähän. Liikkeen työkalupuolen reunalla oli lähes 20 metriä pitkä seinusta täynnä Makitan ja DeWaltin työkaluja vieri vieressä, ja niillä oli oma tiski, jossa myyjä esitteli työkaluja. Hylly teki vaikutuksen, ja harmitti jälkeenpäin kun ei tullut otettua siitä kuvaa. Halusimme kuitenkin niin pitkän listan työkaluja, että meidät ohjattiin jonkinlaisen esimiehen luokse viereiseen lasikoppiin. Jotta meille voitiin tehdä tarjous, piti meidän löytyä heidän järjestelmästään ja tarvittiin jäsenkortti. Myyjä ohjasi meidät infotiskille, jossa rekisteröityminen tehtiin, ja se maksoi 3,20 euroa. Tämä oli lievästi ärsyttävää, mutta mietimme mieheni kanssa, että saavat ainakin vähän kompensoitua tarjoukseen käytettyä aikaa, jos emme ostakaan mitään. Saimme lopulta tarjouksen sekä Makitan että DeWaltin koneista, ja kummatkin jäivät Suomen hintoja kalliimmaksi. Päädyimme päättämään rautakauppakierroksen turhana ja lähdimme SuperAlkoon! :)

Jotta lukijoita ei harmittaisi meidän turha reissu, niin paljastettakoon, että oikeasti lähdimme Tallinnasta hakemaan juomia ensi kuussa järjestettäviin juhliin. Työkalulöydöt olisivat siis olleet vain plussaa.