Ensimmäinen seinä, valmiusastetodistusta ja paperiviidakkoa

Viime perjantaina nosturi kävi tontilla ja siirsi kattolohkot sivuun. Osa katoista tuli autokatoksen perustusten päälle tehdyn alustan varaan. Asentajat olivat pyytäneet naapuriltamme luvan säilyttää katon reunaa viikon tai pari hiukan rajan ylitse heidän puolellaan, ja tämä lupa ystävällisesti saatiin. Isäntä kävi viikonloppuna appiukon kanssa peittelemässä kattolohkot siten, että laudan paloilla naulailtiin kevytpeitteitä kevyesti kiinni kattolohkoihin. Ilman naulaamista pressut olisivat varmaan lentäneet ensimmäisissä myrskytuulissa pois. Samalla työmaata hiukan siistittiin tulevaa viikkoa varten.

Talon runkopystytys aloitettiin eilen ja pääsimme juuri ennen pimeän tuloa katsomaan ensimmäistä noussutta seinää. Pystytyksessä oli tullut pieniä viivästyksiä siitä, että puut eivät olleet järjestyksessä pinoissa ja siirtelyyn oli mennyt paljon aikaa. Toisen puolen pitkä seinä oli parhaillaan tekeillä ja ensimmäisen kerroksen seinät valmistuvat mahdollisesti loppuviikosta.

Pankista saimme tiedon, että ensimmäisen valmiusastetodistuksen voisi mielellään toimittaa tässä vaiheessa. Valmiusastetodistuksen tarkoitus on toimia rakenteilla olevan talon vakuusarvon määrittelyn perustana, kun luottoa nostetaan. Sitä mukaa kun talon rakentaminen etenee, talon vakuusarvo kasvaa. Valmiusastetodistuksessa on muutama kompastuskivi, jotka saattavat tulla vastaan aivan hankkeen alussa tai vasta loppupuolella.

Alkuvaiheessa kuten esimerkiksi meidänkin tapauksessamme pre cut-talossa voi olla siten, että talopaketti ja monet muutkin tarvikkeet ovat tulleet ja pitäisi jo maksaa, mutta juuri mitään paketista ei ole vielä pystytetty. Lautaniput tontilla eivät kasvata talon vakuusarvoa, vaan vasta se, mitä on rakennettu valmiiksi. Jos siis omaa rahoitusta ei ole hankkeen alkua varten riittävästi, voi tulla kiire pystyttää taloa vakuusarvoa nostaakseen, jotta saa luottoa nostettua ja ensimmäiset isot laskut maksettua. Lyhyesti sanottuna siis se, kuinka paljon rahaa budjetista on käytetty, ei läheskään aina vastaa talon valmiusastetta. Esimerkiksi meidän tilanteessamme nyt, kun talopaketin ensimmäinen lasku pian maksetaan pankissa, budjetistamme on käytetty 124 000 euroa ja risat. Valmiusasteen on nyt arvioitu olevan 27-28%, joka vastaa noin 84 000 - 87 000 euroa.

Valmiusastetodistus, 28%

Teimme OP:n omaan todistuspohjaan arvion valmiusasteesta ja vastaava mestari hyväksyi sen ja oli arviosta aika lailla samaa mieltä. Toki olisimme tehneet myös muutoksia arvioon, jos vastaava mestari olisi ollut eri mieltä. Lienee selkeämpää elää koko projektin ajan noiden ehdotettujen prosenttien mukaan (sarake keskellä) ja arvioida hankkeen etenemistä suhteessa siihen. Tässä tilanteessa, kun esimerkiksi perustukset ja ulkopuoliset rakenteet olivat valmiit, laitoimme prosenttiluvuksi ehdotetun luvun 9%. Tämä voi osoittautua haasteelliseksi projektin loppupuolella, kun oma budjettimme eroaa kuitenkin jonkin verran siinä, miten kustannukset jakautuvat esitettyihin osioihin. Toinen kompastuskivi valmiusastetodistuksessa onkin se, että liian korkeaksi arvioidut valmiusasteet tekevät lisäluoton nostamisesta hankalampaa tai ainakin voi joutua pankissa vähän selittelemään. Pankin voi olla vaikea myöntää useita kymmeniä tuhansia lisälainaa hankkeelle, jonka valmiusaste edellisen valmiusastetodistuksen mukaan on ollut esimerkiksi 98% prosenttia.

Saimme vihdoin myös paperit kasaan kuntaa varten. Aikaisemmin luulimme, että pelkät rakenneleikkaukset riittävät rakennusvalvonnalle, mutta kuvia siis tarvitsee toimittaa hiukan enemmänkin.. Koitimme kysyä rakennusvalvonnasta, että mitä rakennekuvia sinne oikein kaivataan. Vastaus oli jokseenkin ympäripyöreä, että niin hyvät kuvat että tarvittaessa rakenne pystytään tarkkaan jälkikäteen selvittämään. Vastaavan mestarin kanssa keskusteltuamme päädyimme siihen, että laitamme kaikki rakennekuvat yhtenä kappaleena kuntaan. Tällainen lista niitä sitten tuli jo aikaisemmin toimitettujen pääpiirustusten ja rakenneleikkausten lisäksi:

• Perustuksen mittaohje
• Ohjeelliset perustusleikkaukset
• Perustussuunnitelma, talo ja autokatos
• Seinärunkojen rakennekuvat
• Tasopiirrustukset, yläpohja ja välipohja
• Korkoleikkaukset
• Ristikkokaaviot
• Mitoitettu pohjapiirros, 1. ja 2. kerros
• Vesikattomitat
• Kattotuolien kelpoisuustiedot- ja kuvat (SEPA:lta)
• Tietysti myös kaikki LVI-suunnitelmat
• Maalämpökaivon porausraportti

Paperiviidakon selvittämisessä meni aika paljon aikaa. Kastellilta saimme vain pääpiirrustukset kolmena sarjana ja pääasiassa muut kuvat yhtenä kappaleena. Tietysti myös työmaalle piti saada omat kappaleet, joten joitakin kuvia piti tulostella lisää. Isäntä teki listan ihan kaikista kuvista, joita meillä talosta on ja minä sitten haalin niitä kasaan kodin epämääräisistä pinoista ja tein kansion, jossa on aivan kaikki mahdolliset talon kuvat työmaalle hyvässä järjestyksessä, seläkkein varustettuna. Helpotti huomattavasti paperikaaosta, kun tietää että ainakin yhdestä kansiosta löytyy ihan kaikki suunnitelmat ja kuvat. Nyt kun kuntakin saa pian omansa niin stressi hiukan taas helpottaa.

Aloituskokous pidetty

Tänään oli projektimme aloituskokous. Menimme vastaavan mestarin kanssa hyvissä ajoin tontille odottelemaan tarkastusinsinööriä. Tovin odoteltuamme puhelin soi, ja tarkastusinsinööri tiedusteli olimmeko tulossa tapaamiseen, joka pidetään kaupungintalolla. Hiukan nolostuneina kiirehdimme oikeaan paikkaan miltei puoli tuntia myöhässä, ja kokous pidettiin pikakelauksella. Tästä myöhästymisestä otan itse syyn niskoilleni, sillä mieleen muistui puhelimen soidessa, että aikaa varatessani oli puhetta kokouksen pitämisestä "toimistolla". Mutta kun ihan tosissani luulin, että aloituskokouksessa on tarkoitus vain potkia kiviä tontilla ja päivitellä, että joo-o, tuohon se tönö sitten pitäisi pystyttää..

Aloituskokouksen sisältö oli siis minulle ennestään tuntematon asia, mutta olin kuitenkin varautunut siihen ottamalla mukaan lähes kaikki mahdolliset paperit ja piirrustukset. Asialista tai pöytäkirjamalli on kuntakohtainen, mutta muille aloituskokouksen sisältöä pohtiville tässä esimerkki Pirkanmaalta. Tarkastusinsinööri oli aloittanut pöytäkirjan täyttämällä tonttimme tiedot sekä ruksimalla kääntöpuolen välttämättömiä pikkuruutuja. Minä sitten toimin sihteerinä loppulomakkeen täyttämisessä, kun sitä käytiin yhdessä läpi. Pahoittelen kuvien laatua, koitan korvata köyhän miehen skannaukset (eli puhelimella paperista otetut kuvat) paremmilla, kun on oikea skanneri käytettävissä. Kuvia saa klikkaamalla suuremmaksi ja mahdollisesti tarkemmaksi.

Aloituskokouksessa on siis tarkoitus kerätä kuntaan tietoa projektin vastuuhenkilöistä ja suunnittelijoista sekä varmistaa, että rakennuttaja tietää omat vastuunsa ja velvollisuutensa. Samassa yhteydessä tarkistetaan rakennuslupa ehtoineen sekä kunnasta vielä puuttuvat asiakirjat, ja annetaan lupa töiden aloittamiseen. Omassa aloituskokouksessamme annoimme tarkastusinsinöörille rakennekuvat sekä KVV/IV-työnjohtajan ilmoituksen, nimesimme minut vastuuhenkilöksi käyttö- ja huolto-ohjeen laatimiseen sekä mainitsimme pöytäkirjassa autokatoksen korkeuden korottamisen 20cm suunnitelmiin nähden. Lopullisia LVI-suunnitelmia meillä ei ollut vielä suurina tulosteina, sillä pohjatöiden aikaan niihin tehtiin muutoksia. Ne pitää siis vielä tulostaa ja toimittaa tarkastusinsinöörille.

Saimme kokouksen päätteeksi pyytämällä tarkastusinsinööriltä KVV-työn, IV-työn sekä rakennustyön tarkastusasiakirjat eli käytännössä vastaavan mestarin sekä kvv/iv-vastaavan tarkistuslistat, kaikki omilla lomakkeillaan. Alla esimerkki rakennustyön asiakirjasta. Lomaketta kuuluu säilyttää työmaalla, ja se toimii muistilistana ja pöytäkirjana, jotta kaikki asianmukaiset tarkastukset tulevat tehdyksi. Itse pohdin ääneen sitä kuinka säilyttäisin lomakkeet, jotta ne pysyisivät siistinä. Tähän vastaava mestarimme tokaisi, että ei kukaan usko lomakkeen olleen työmaalla, jos se on puhdas. Täytynee siis löysätä pipoa ja tyytyä vain pitämään huolta, etteivät nämä tärkeät paperit katoa.

Maanantaina sähköurakoitsija oli käynyt asentamassa mittauskeskuksen tulevan autokatoksen reunaan, ja sen mittaroinnin oli ilmeisesti Elenia hoitanut tiistaina. Rakennuspaikan sijainti oli käyty merkitsemässä, tosin talon kahdeksasta kulmasta vain kolme oli merkitty, mutta tallin kaikki neljä kulmaa löytyivät. Täytynee luottaa, että perustusten tekijä osaa mittailla talon paikoilleen noista merkityistä kulmista. Ajankohtatietoa perustusten urakoitsijalta odotellaan edelleen. Edes puhelinsoitto ei auttanut selventämään asiaa, vaan pyydettiin laittamaan sähköpostia (joka tehtiin jo viime viikolla). Jää nähtäväksi, kompensoiko varsinainen perustusten valaminen tämän yhteydenpidon heikkouden.

Mittauskeskus "autokatoksessa"

Niille tarkkaavaisille, jotka ihmettelevät julkaisun kellonaikaa; tämän rakentajan leipätyöhön kuuluvat myös yövuorot, joissa toisinaan on hiljaisiakin hetkiä. Projekti ei onneksi ainakaan vielä ole aiheuttanut unettomia öitä ;)

Paperihommat etenee

Tänään kävimme Ylöjärven kaupungintalolla tekemässä vuokrasopimuksen tontista sekä viemässä puuttuvat selvitykset rakennuslupahakemukseen. Sen jälkeen asioimme maanmittauslaitoksella. Tässä kirjoituksessa siis kuulumisien lisäksi asiaa siitä mysteerisestä panttikirjasta.

Ylöjärven kaupungintalo

Puhuimme rakennusvalvonnasta saamastamme korjauslistasta Kastellin myyjämme kanssa, ja protokollan mukaan heidän suunnittelijansa piirtää uudet kuvat, jos muutospyynnöt tulevat rakennusvalvonnan puolelta. Tein siis myös pikaisen soiton rakennuslupakuviemme piirtäjälle, ja hän ystävällisesti teki muutokset kuviin heti. Saimme seuraavana aamuna hakea painosta uudet kuvat vietäväksi rakennusvalvontaan. Nopeaa toimintaa siis jälleen. Asemapiirrustukseen siis lisättiin hulevesiputket ja naapurin rakennukset. Julkisivupiirrustuksiin vaihdettiin katon väri tumman harmaaksi. Rakenneleikkauksista teimme itse lisää tulosteita, sillä niitä oli tullut vain kaksi painosta. Enää puuttui siis vain tontin hallintaoikeuden näyte.

Saimme maanantaina yhteyden myös tonttiasiamieheen, joka oli saanut talomme vahvistetun kerrosalan rakennusvalvonnasta. Liittymälaskut oli laskettu sen perusteella, ja saimme melko suuren kokonaislaskun sähköpostiimme samalla kun saimme tarkistettavaksi tontin vuokrasopimusluonnoksen. Toteutuneiden kustannusten välilehdeltä näkyy, paljonko maksoimme tässä vaiheessa vesi- ja jätevesiliittymistä (pelkästään niistä yhteensä yli 10 000 € ). Sähköliittymä on vielä tilaamatta Elenialta, ja se laskutetaan heiltä erikseen.

Liittymälaskun ja ensimmäisen vuoden tonttivuokran kuitin kanssa menimme tänään aamupäivällä allekirjoittamaan vuokrasopimuksen. Tämän jälkeen tarkistimme yhdessä rakennuslupa-arkkitehdin kanssa paperipinkkamme, ja  totesimme, että kaikki puuttuvat liitteet olivat nyt kasassa. Hakemuksemme tulee päätettäväksi ensi maanantaina ja tiistaina voi tiedustella, myönnettiinkö se! Varsinainen lupa tulee postissa kotiin mahdollisesti myöhemmin samalla viikolla.

Tontin vuokraajan täytyy määräajan puitteissa hakea maanmittauslaitokselta vuokraoikeuden kirjaamista (verrannainen lainhuudolle, joka tehtäisiin siinä tilanteessa, että tontti ostettaisiin). Päätimme marssia maanmittauslaitokselle tekemään tämän samantien. Toimitus oli yksinkertainen, yksi lomake piti täyttää ja virkailija otti kopion vuokrasopimuksesta, 111 euron lasku tulee perästä. Maanmittauslaitokselta haetaan myös kiinnitykset, joista saatavia panttikirjoja pankki haluaa velan vakuudeksi.

Koska en aikaisemmin tiennyt mitään panttikirjoista, perehdyin aiheeseen. Hiukan yksinkertaistettuna voisi sanoa, että panttikirja on ikäänkuin euromääräinen osakekirja. Koska haluamme käyttää rakentamaamme taloa velan vakuutena, mutta talosta ei ole olemassa eikä siihen tule osakekirjoja, täytyy tehdä kiinnitys. Kiinnitys tai meidän tapauksessamme useita kiinnityksiä tehdään tietyille summille, jotka merkitään rekisteriin, ja niitä vastaan saamme panttikirjoja annettavaksi pankkiin lainan vakuudeksi. Jos kiinteistö jouduttaisiin luoton maksamatta jättämisen vuoksi pakkohuutokauppaamaan, pankilla on oikeus periä saataviaan hallussaan pitämiensä panttikirjojen perusteella. Pankkimme haluaa panttikirjoja 1,2*velan määrä, sillä laina kasvaa korkoa, ja perintäkuluja tulee perittävän lainan päälle, jos sen maksu laiminlyödään.

Mikä meitä ensin hiukan hämmensi, oli että kiinnitysten summaa ei rajoiteta millään tavalla, ja saisimme niitä niin monta ja niin suurelle summalle kuin haluaisimme. Kiinnitysten määrä ei kuitenkaan kerro kiinteistön vakuusarvosta. Koitin selventää asiaa itse itselleni hypoteettisella tilanteella: suunnittelisimme rakentavamme 80m2 pienomakotitalon syrjäiselle tontille. Hakisimme kiinnityksiä puolen miljoonan edestä viidessä osassa (5*100 000€ kiinnitys). Tarjoaisimme tämän jälkeen pankille kiinnityksistä saatuja panttikirjoja ja pyytäisimme niitä vastaan lainaa 400 000€. Pankki myöntää kuitenkin lainaa vain sen verran kuin arvottaa rakennettavan talon olevan rahassa. Velan vakuudeksi otetaan 1,2 kertaa (voi olla pankkikohtainen) panttikirjoja, ja loput panttikirjat ovat ikäänkuin turhia. Niillä ei saisi myöskään muista pankeista lainaa, sillä niissä on järjestysnumerot, ja neljäntenä saataviaan perivä velkojaehdokas ymmärtäisi myös, että realisointitilanteessa panttikirjojen 1,2 ja 3 haltijat vievät kaiken mitä talosta rahaa saadaan. Näin itse asian ymmärsin, korjata ja kommentoida saa mielellään :)

Kiinnitysten määrä ei myöskään kerro velan määrästä. Kun panttikirjoja on useita, pankki voi vapauttaa niitä velalliselle sitä mukaa kun lainaa on lyhennetty tarpeeksi. Tällöin panttikirjaa voi halutessaan käyttää uuden velan vakuutena. Panttikirja ja kiinnitys ovat voimassa pysyvästi, ellei niitä erikseen kuoleteta. Kiinnitykset näkyvät siis rasitustodistuksessa, vaikka niitä vastaan otetut lainat olisi jo maksettu pois. Itse haimme kiinnityksiä kolmessa erikokoisessa osassa ja yhteensä sille summalle, mitä arvioisimme talon ja tontin kokonaiskustannusten olevan. Kaikkien panttikirjojen saajaksi merkitään pankkimme, mutta niitä voi hakea vapautettavaksi itselle jos ne eivät ole velan vakuudeksi tarpeellisia. 

Panttikirjojen luullaan toisinaan olevan jotain suuriakin tonttiin tai taloon kohdistuvia rasitteita, vaikka kyseessä on hyvin neutraali asia. Tärkeintä on, että ostettaessa kiinteistöä saadaan kaikki kiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset itselle - aivan kuin osakekaupassa haluttaisiin osakekirjat itselle. On jopa hyvä, että panttikirjoja on olemassa, sillä niitä voi käyttää oman lainansa vakuutena, eikä tarvitse hakea niitä itse, sillä se on maksullista.

Kiinnitystä haettaessa sai ainakin vielä valita, haluaako sähköisen vai kirjallisen panttikirjan. Tässäkin trendi on liikkumassa kohti sähköistä, ja kuka tietää saako kirjallisia panttikirjoja enää parin vuoden päästä. Valitsimme itse sähköisen panttikirjan. Siinä tapauksessa sähköiseen rekisteriin merkitään kiinnityksiin saajaksi meille velan myöntänyt taho eli pankkimme, ja pankille syntyy panttioikeus kiinteistöön. Pankissa toki tehdään vielä kirjalliset sopimukset ja panttaussitoumukset. Sähköisenä jokaisen panttikirjan kirjaaminen ja vahvistaminen maksaa tällä hetkellä 33€.

Paperihommat ovat siis hoidossa! Sovimme tänään kaivurimme kanssa, että alustava päivä kaivuutöiden aloitukseen on maanantai 29.8. Kovasti alkaa jo jännittää :)

Rakennusluvan bumerangi saatu!

Juuri kun eilen olin ajatellut, että rakennusluvassa menee vielä useampi viikko, saimme sähköpostiin viestin rakennusluvan käsittelystä tiistain ennakkopalaverissa. Ylöjärvi oli perinteensä mukaisesti löytänyt hakemuksesta korjauskehotuksia, joista parikin oli mielestämme aiheettomia. Jonkin verran oli kyllä omassakin työssä vikaa. Teksti on pitkä ja sisältää paljon havainnollistavia kuvia. Sivun latautuminen voi siis kestää normaalia kauemmin.

Ensimmäisenä puutelistalla on hallintaoikeuden näyte. Ylöjärvellä se tulee lähes aina huomautuksena korjauslistaan. Heidän protokollansa mukaan rakennuslupahakemus tarkastetaan aina ensin ennakkopalaverissa, jonka jälkeen tonttiasiamies lähettää kerrosalan perusteella lasketut liittymälaskut ja vuokrasopimusluonnoksen tai kauppakirjaluonnoksen rakennusluvan hakijalle. On jokseenkin hölmöä, että hallintaoikeuden näytteen puutos laitetaan korjauslistalle aivan kuin hakija olisi tehnyt jotain väärin, vaikka heidän järjestelmänsä vain nyt on tällainen. Ylöjärvelle pisteitä kuitenkin siitä, että rakennuslupaprosessi on niin nopea. Nyt näyttää siltä, että meidän lupa tulisi noin 3-4 viikossa.

Toisena listalla on RH2-lomake. Tässä pääsimme omakohtaisesti kokemaan sitä "eipäs, juupas" -meininkiä. Kävimme siis rakennusvalvonnassa ennakkokäynnillä kesäkuussa, ja kysyimme silloin tarvitseeko meidän täyttää RH2-lomaketta. Rakennustarkastaja sanoi silloin, että kyseistä lomaketta ei tarvita. No lomake on nyt täytetty (yksi onneton rivi..) ja odottaa lähtöä Ylöjärvelle.

RH2. Eikö näitä tietoja olisi saanut johonkin muuhun
lomakkeeseen ympättyä?

Listan kolmas kohta pyrki vetoamaan asemakaavamääräykseen, 171§, vaatien hulevesisuunnitelmaa asemapiirrustukseen. Asemakaavamääräyksessä sanotaan tarkalleen ottaen "hulevesien imeytys- ja viivytysrakenteet tulee esittää rakennusluvan hakemisen yhteydessä".

Alla on kuvakaappaus LVI-asemapiirroksesta, jonka toimitimme rakennuslupahakemuksen liitteenä. Kuvassa näkyy viivytys- ja imeytysrakenteet, sekä liitteenä oli kuva viivystyskaivosta ja sanallinen selostus toteutuksesta. Olemme siis toimineet kaavamääräysten mukaisesti eli esittäneet rakennusluvan hakemisen yhteydessä hulevesisuunnitelmat. Rakennusvalvonta haluaa nyt kuitenkin nämä juuri asemapiirustukseen. Tämä on käytännönkin kannalta naurettavaa, sillä LVI-suunnittelijahan on ottanut meidän suunnittelijan piirtämän valmiin asemapiirustuksen ja lisännyt siihen putket. Kuvan nimeksi tuli siten "LVI-asemapiirros". Nyt meidän pitäisi saada talon lupakuvien piirtäjä tekemään sama asia, minkä LVI-suunnittelija on jo tehnyt. Tuloksena kuvakin olisi muutamaa putkea lukuunottamatta täysin samanlainen. Ei voi ymmärtää.

LVI-suunnittelijan tekemä LVI-asemapiirros ja sen hulevesisuunnitelmat

Seuraava rivi aiheutti hämmennystä: "naapuritontit 6 metriin saakka" ? Kuudesta metristä arvasin, mitä asia koskee ja kaivoin suunnitteluohjeesta seuraavan osion: "Naapurirakennuspaikkojen rakennukset, jotka sijaitsevat kuutta metriä lähempänä rajoista, tulee esittää asemapiirroksessa".

Meidän naapurissa länsipuolella on lähes valmis rakennus, joka on piirretty asemapiirrokseemme. Itäpuolen tontti on luonnontilassaan, eikä siinä ole vielä mitään rakennuksia. Nyt kuitenkin sen tontin haltijoilla on myös rakennuslupahakemus sisällä tai juuri hyväksytty, ja meidän olisi siis pitänyt heidän suunnittelemansa rakennuksen sijainti merkitä omaan hakemukseemme. Korjausvaatimuksen johdosta meidän siis pitäisi piirrättää ja teettää kopiot omasta asemapiirroksestamme uudelleen, koska tällä välin naapurin suunnitelmat ovat edenneet, vaikka tontilla ei vielä "sijaitse" yhtään rakennusta (!)

Suunnitteluohjeen mukaan katon värin tulee olla harmaa, ja me olimme merkinneet sen mustaksi. Tämä oli meidän virheemme, sillä alla olevan kuvan perusteella tulkitsimme että tuo oikean puoleinen väri on kyllä jo musta, ja sitä saisi käyttää. Nimetään se nyt sitten vaikka tummanharmaaksi papereihin, aivan sama.

Rakenneleikkaus meiltä tosiaan puuttui, sillä saimme sen vasta nyt jälkikäteen rakennekuvien myötä. Saimme niitä tosin vain kaksi kappaletta, joten täytyy selvittää pitäisikö niitä saada painatettua lisää vai riittääkö rakennusvalvontaan yksi kappale. Viimeinen korjauslistan kohta oli naurettava, sillä se oli vain muistutus käyttöönottokatselmusta varten, eikä voida millään toimittaa tällä hetkellä rakennusvalvontaan lomaketta, joka saadaan vasta sitten kun talo on jo pystyssä ja vaippa ummessa.

Korjauslistalla oli vain asioita, mitä en todellakaan osannut odottaa. Olin tyytyväinen siihen, että hakemuksessa oli loppujen lopuksi melko vähän pielessä ja korjauspyynnöt olivat lähinnä saivartelua eikä todellista mokailua hakemuksen teossa. Ensi viikolla siis olisi käytävä rakennusvalvonnassa viemässä pari puuttuvaa paperia ja sanomassa pari valittua sanaa. Tällä hetkellä ajattelen, että uutta asemapiirrosta emme tilaa, vaan piirrän sitten vaikka itse viivoittimella naapurin kuvitellun rakennuksen meidänkin kuviin. Katsotaan kumpi voittaa, byrokratia vai rakennusluvan hakija.. Onneksi käytiin jo hankkimassa raksapaku, sillä kohta päästään tositoimiin, jos ei sitä ennen suututeta rakennusvalvontaa!

Rakennuslupahakemus jätetty

Yksi etappi on jälleen saavutettu, kun kuukauden verran työn alla ollut rakennuslupahakemus on nyt jätetty. Isäntä kävi viemässä nipun omin käsin rakennusvalvontaan, jotta siellä voitiin heti katsoa, ettei ole unohdettu mitään olennaista. Olen itse jo alusta asti ottanut henkilökohtaiseksi tavoitteekseni saada rakennuslupahakemuksen kerralla läpi - mitä ei ole varmaan enää vuosiin tapahtunut Ylöjärvellä :D Hakemuksemme otetaan käsittelyyn aikaisintaan viikon tai kahden päästä, sillä ruuhkaa on melkoisesti. Jännityksellä odotamme, minkälaisen huomautuslistan he saavat meille kyhättyä.

Kerron tässä postauksessa rakennuslupahakemuksen sisällöstä ja siihen liittyneistä pienistä hankaluuksista. Perusteellisen luonteeni vuoksi olen tehnyt jokaisen hakemuksen osan pilkuntarkasti viilaten. Hakemuksen tekeminen tuntui ensin ylitsepääsemättömältä urakalta, mutta vähän kerrallaan tehden ja neuvoja kokeneemmilta kysyen se kuitenkin valmistui. Nyt tuntuu, että seuraavasta rakennuslupahakemuksesta selviäisi jo helposti.

Rakennuslupahakemuksemme sisälsi seuraavat osat:

• Varsinainen rakennuslupahakemuslomake
• Pääpiirrustukset, talo ja autokatos, kolme sarjaa (kaksi seläkkeillä ja sidottuna, yksi ilman)
• yhdessä asemapiirroksessa naapurit tonttikohtaisesti lueteltuna ja jokaisen kohdalla kuulemislauseke, paikka, päivämäärä ja naapurien allekirjoitukset, jotka keräsimme itse
• Rakennushankeilmoitus RH1 (kaksi lomaketta: asuinrakennus ja talousrakennus erikseen)
• Perustamistapalausunto (kaksi sivua), jonka vastaava mestarimme on tehnyt
• Maalämpöjärjestelmän rakentamistapaselostus
• kaikkiin asemapiirroksiin merkitsin lämpökaivon etäisyydet tontin lähirajoista. Sidontamitat rakennukseen nähden oli tehty rakennuslupakuviin suunnittelijan toimesta.
• otimme naapurien kuulemisten yhteydessä asemapiirrokseen myös yhden naapurin suostumuksen siihen, että lämpökaivo on lähempänä heidän rajaansa kuin suositeltu 7,5m (etäisyys on 7,2m rajaan, mutta heidän lämpökaivoonsa 33m)
• Energiatodistus ja energiaselvitys
• Vesilaitoksen liitoskohtalausunto
• Vesi- ja viemäriliittymishakemus
• LVI-asemapiirros (lisäliite, hulevesien viivästyksen vuoksi)
• Pihasuunnitelma (lisäliite, istutussuunnitelma voidaan esittää myös asemapiirroksessa)
• Vastaavan työnjohtajan hakemus, liitteenä koulutustodistuksista jäljennökset, joihin hankimme oikeaksi todistajien allekirjoitukset

Ystäviltä kysellen ja internetistä lukien olen selvitellyt, minkälaisista syistä rakennuslupahakemukset ovat tulleet "bumerangina" takaisin. Yksi syy oli, että sokkelin korkeus ei tule ilmi kuvista, ja sen vähimmäiskorkeus on 500mm puuverhoillussa talossa. Leikkauspiirrustuksiin isäntä ja vastaava mestari sitten raapustivat korkeudesta merkinnät, jotta asia tulee ilmi. Myös hormin ja tulisijan yhteensopivuudesta on tullut (vähän väkisin väännetyn oloinen) huomautus "tulee olla yhteensopivat", joten kirjoitin varmuuden vuoksi hormin viereen, että takka ja hormi tilataan samalta toimittajalta, joka varmistaa yhteensopivuuden. Jotkut olivat myös saaneet palautekommenttina, että energiatodistuksesta puuttui vastaavan mestarin allekirjoitus tai hakemuksessa ei ollut molempien omistajien allekirjoitusta. Päätimme välttää allekirjoitusten puuttumisesta huomauttamisen lätkimällä vastaavan mestarin allekirjoituksia vähän joka toiseen paperiin, ja tietysti tarkistaen että itse olemme allekirjoittaneet kaikki.

Kaava-alueellamme oli suunnitteluohjeessa vaatimus, että tontin osalta pitää olla piha- ja istutussuunnitelma, jossa on vähintään 5 kotimaista lehti- tai havupuuta. Koska pihasuunnitelmassamme oli niin runsaasti kasveja, korostin selvyyden vuoksi keltakynällä pihasuunnitelmastamme tuomet ja pihlajat (yhteensä 5kpl) ja kirjoitin, että nämä ovat kotimaisia lehtipuita ja istutetaan ennen loppukatselmusta, ja muuten pihasuunnitelmaa edistetään mahdollisuuksien mukaan. Tämän tein siksi, että täyttäisimme minimivaatimukset, mutta emme lupaisi pihasuunnitelmalla mitään, mitä emme ehkä pystyisikään jostain syystä toteuttamaan.

Asemakaavassa on alueellamme hulevesien käsittelyn kaavamääräys 171§: ”Tonteilla tulee viivyttää vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä. Hulevesien imeytys- ja viivytysrakenteet tulee esittää rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Tonteille sijoitettavien viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestä ja niissä on oltava suunniteltu ylivuoto.” Hulevedet aiheuttivat meille hiukan päänvaivaa, sillä termiä "hulevedet" käytetään myös puhuttaessa perustusten kuivatusvesistä eli salaojissa kulkevista vesistä. Alueellamme ne saa johtaa sadevesiviemäriin, mutta sade- ja pintavesiä ei. Muun muassa katolta rännejä ja syöksytorviä pitkin valuvat vedet siis pitää erillistä putkistoa pitkin johtaa viivästykseen, jolla ne saadaan hallitusti imeytettyä maastoon. Olin asiasta jo hyvissä ajoin yhteydessä LVI-suunnittelijaamme, joka teki viivästyssuunnitelman. Saimme häneltä LVI-asemapiirroksen liitettäväksi rakennuslupahakemukseen.

Vesi- ja viemäriliittymishakemuksessa pään raapimista aiheutti kysymys veden ja jäteveden kulutusmääristä kuutiometreinä vuorokautta kohden, sekä suurin hetkellinen vedenkulutus. Vedenkulutusta arvioimme sen perusteella, että ihmisten keskimääräinen vedenkulutus on 155 litraa vuorokaudessa. Tästä laskettuna kolmen henkilön vedenkulutus olisi 0,465m3/vrk. Suurimpaan hetkelliseen vedenkulutukseen en löytänyt mitään vastauksia internetistä, joten kysyin asiaa LVI-suunnittelijaltamme. Hänen mukaansa vesikalusteen suurin normivirtaama on 0,4 litraa/s, ja vedenkulutukseksi voimme laittaa 0,45m3/vrk. Liittymishakemus oli muutenkin tuskallinen täytettävä, kun kysyttiin korkeusasemista ja hulevesien johtamisesta. Jälkeenpäin ajateltuna se toki tuntuu jo helpolta.

Rakennuslupakuvien valmistumisen jälkeen huvitti, kun piti miettiä mitä tarkoittaa, kun ohjeissa lukee "pääpiirrustuksista kaksi sarjaa seläkkein varustettuna ja sidottuna". Siinä sitten pohdittiin, että minkälaista sen narun pitää olla, ja tarkoittaako sidottu että ovat seläkkeestä kiinni toisissaan vai että ovat ikäänkuin narulla sidottu lahjapaketti. Isäntä sitten osasi sitoa seläkkeet toisiinsa niin, että niitä pystyy lukemaan paremmin selaten. Hakemuksesta tuli oikein sievä pino.

Loppuun täytyy sanoa, että oli mukavaa kun naapureita piti kuulla rakennuslupahakemuksen johdosta. Pääsimme tapaamaan kaikki tulevat rajanaapurit ja vastapäätä asuvat myös, ja kaikki vaikuttivat mukavilta ihmisiltä. Alueellemme on muuttamassa paljon lapsiperheitä ja samanikäisiä ihmisiä kuin itse olemme. En malttaisi odottaa, että pääsemme asumaan sinne itsekin!

Rakennusvalvonnan ennakkokäynti

Saatiin tällä viikolla kolmannet tarkistuskuvat talosta, ja nyt näyttää jo tosi hyvältä. Käytiin tänään siis rakennusvalvonnassa kysymässä, miltä meidän rakennuslupakuvaluonnokset näyttää. Muutamia huomioita ja vastauksia kysymyksiimme tuli:

• Hätäpoistumistiet pitää vielä tarkistaa. Jokaisesta huoneesta yläkerrassa tulee olla hätäpoistumismahdollisuus, eikä yhdessä huoneessa sellaista ollut.
• Jokaisessa huoneessa tulee olla tuuletusmahdollisuus. Ikkunat on ollut tarkoitus vielä tarkistaakin, jotta tuuletus toteutuu.
• Yhdessä huoneessa oli kaksi palovaroitinta, mikä ei sinänsä haittaa, mutta on ehkä tarpeetonta. Harrastetilassa ei taas ollut ollenkaan palovaroitinta, ja siellä on kaikki tekniset laitteet..
• Tekninen tila-merkintä harrastetilasta kannattaa poistaa, sillä merkintä asettaa tilalle vaatimuksia, eikä kyseisessä huoneessa voisi silloin esim. yöpyä tarvittaessa. Sama pätee, jos sen merkitsisi varastoksi. Merkitään se siis vain harrastetilaksi.
• Sadevesien viivästys pitää vielä merkitä asemapiirrokseen.
• Julkisivuissa oli vielä jäänyt ulkoverhouksen väriksi valkoinen, vaikka alueella ei saa tehdä valkoista taloa. Vaaleanharmaa siis.
• Talon lattian korkoa kannattaisi hiukan nostaa naapurien lattian tasalle, sillä viereen on mahdollisesti tulossa vielä hiukan korkeammalle talo (jottei kaikkien vedet valu meidän tontille)
• Pohjatutkimus ei ole pakollinen

Suunnitelmamme kuitenkin näyttivät toteuttamiskelpoisilta, ja korjausten myötä pitäisi mennä rakennuslupahakemus ongelmitta läpi (aika näyttää, pitääkö paikkansa :D). Tältä näyttävät uusimmat pohjakuvat talosta:

Alakerta. (Kastelli ja RPN-konsultointi Oy)

Yläkerta. (Kastelli ja RPN-konsultointi Oy)

Oltiin tehty tapaamista varten pitkä lista kysymyksiä rakennuslupahakemuksen tekoa ajatellen, ja pyydettäessä saatiin kaikenmaailman lomakkeita, mitä liitteeksi tulee laittaa. Niitä oli vastaavan työnjohtajan, KVV-vastaavan ja IV-vastaavan hakemus, maalämpöjärjestelmän rakentamistapaselostus, rakennushankeilmoitus RH1 sekä vesi- ja viemäriliittymishakemus. Kuvassa lisäksi liitoslausunto, jonka pyysin jo aikaisemmin vesilaitokselta. Vielä puuttuu energiaselvitys, selvitys naapurien kuulemisesta (saatiin neljän naapuripariskunnan yhteystiedot), piha- ja istutussuunnitelma sekä selvitys rakennuspaikan pohja- ja perustamisolosuhteista. Täytyypä sanoa, että oli hyvä tutustua rakennuslupahakemuksen ohjeisiin ennen käyntiä rakennusvalvonnassa, sillä rakennustarkastaja ei itse lomakkeita tyrkyttänyt, vaan ne piti osata pyytää. Olisi voinut tulla sormi suuhun hakemusta täytettäessä, jos olisi pitänyt siinä vaiheessa alkaa näitä lomakkeita jostain hankkimaan!

Rakennuslupahakemukseen liitettäviä asiakirjoja 

Muista asioista sen verran, että pihasuunnittelijan valinnan peruutin. Tämä siksi, että puhuessani hänen kanssaan puhelimessa, tuli sellainen vaikutelma että yhteistyö ei oikein toimi. Uutta siis vielä etsitään, joskin yksi vahva vaihtoehto meillä nyt on. LVI-suunnitelmista olemme varmaankin saamassa ensi viikon aikana kaksi uutta tarjousta, joten ehkä päästään jo pian päätöksiin siinäkin asiassa. Sähkösuunnittelija on valittu ja vahvistettu.

Viimeisistä viimeisimmät (toivottavasti) korjaukset kuviin tehdään varmaankin juhannuksen jälkeen ja sitten aletaan varailemaan laatupalaveria Kastellin kanssa. Kalustesuunnitelmia tehdään koko ajan kuumeisesti, jotta voidaan varmistua, että talon mitat ovat toimivat keittiön, kodinhoitohuoneen ja vessojen osalta. Kustannusarviota ollaan myös tehty, ja pian pääsen budjetinkin esittelemään.

Nyt juhannuksen viettoon ja ensi viikolla takaisin näihin hommiin!

Talousrakennuksen sijoittelun ongelmia

Tänään törmättiin jälleen kerran kaavan asettamiin rajoituksiin. Aikaisemmin hylkäsimme jo yhden katsomamme tontin asemakaavan joustamattomuuden vuoksi. Nyt olimme tyytyväisiä tähän tonttiin, sillä rakennusoikeutta on 250m2, eikä ollut tarkennettu sen käyttöä asuinrakennuksen ja talousrakennuksen välillä (kuten Tampereella usein on esimerkiksi 200+50m2). Meille oli tärkeää, että saamme lämmintä varastotilaa sekä ison lämpimän harrastetilan. Rakennuslupakuviemme ennakkosarjoissa talousrakennuksemme on ollut 6mx10m eli 60m2 kahden auton katos + lämmin harrastetila. Vielä isommankin olisimme halunneet, mutta palomääräysten mukaan yli 60m2 auton säilytykseen tehty rakennelma pitäisi sijoittaa 8m päähän rakennuksista, eikä tonttimme siihen taipunut, emmekä halunneet palo-osastointitalkoisiinkaan lähteä.

Kävimme tänään tontilla ja näimme tulevan naapuriimme omalla tontillaan. Tuli puhetta talousrakennuksen koosta ja rakennusluvan hakemisesta. Ilmeni, että kunta on sittenkin rajoittanut talousrakennuksen koon 50 neliömetriin. Tähän rajoitukseen lasketaan mukaan myös autokatos, vaikka sitä ei lasketakaan mukaan rakennusoikeuteen. Naapuri oli asiasta rakennuslupahakuvaiheessa koittanut vääntää tuloksetta, ja katoksen kokoa oli hänenkin pienennettävä. Emme olleet uskoa asiaa ennen kuin tavasimme uudelleen sanasta sanaan rakennusjärjestyksen, suunnitteluohjeen, asemakaavan sekä kaavaselitteet ja löysimme seuraavan listan "pienellä präntätystä osiosta":

Eli siellähän se selkeästi sanotaan, 158§: talousrakennuksen pohjapinta-ala saa olla enintään 50m2. Siinä ei siis puhuta kerrosalasta, sillä siihen autokatosta ei laskettaisi. Kaavan rakennusoikeudesta kertovaa merkintää ei ilmeisesti kuitenkaan ole voinut tehdä 200+50, sillä talousrakennuksia saa olla kaksi erillistä (166§), ja oman tulkintani mukaan silloin myös niiden pinta-ala voi olla yhteensä maksimissaan 100m2.

165§ kertoo, että talousrakennuksen saa sijoittaa myös rakennusalueen rajojen ulkopuolelle. Päätimme tämän vuoksi miettiä vaihtoehtoa, että harrastetila sijoitettaisin katoksesta erilleen asuinrakennuksen lähettyville tai siihen kiinni. Talossa kiinni ollessaan harrastetilaa ei enää kuitenkaan pidetä talousrakennuksena vaan talon osana, ja se ei saa ylittää asuinrakennukselle osoitettua rakennusaluetta. Ärsyttävää on se, että autotallissa ei saa varastoida mitään ylimääräistä, ja harrastetilassa ei taas saa säilyttää autoa. Minkälainen tila pitäisi siis olla, jos haluaisi varastoida tavaraa ja joskus myös korjata autoa tai vaihtaa renkaita? Saako harrastetilassa edes joskus korjailla autoa, ja pitääkö talon seinät silloin osastoida? Mitähän vakuutusyhtiö asiasta sanoo?

Nyt mietimme siis kuumeisesti, haluammeko tehdä harrastetilan, jossa voi huoletta varastoida tavaraa, mutta ei voi säilyttää autoa, vai haluammeko autotallin, josta pääsee auton sisään ajamalla helposti suoraan talon sisään, mutta jossa ei voi varastoida, ja tarvitaan myös erillinen osastoitu varastotila. Harrastetila talon päätyyn ei välttämättä ole kovin esteettinen, vaikka sen porrastaisi talon runkolinjasta. Ja jos sen porrastaisi, se saattaisi varjostaa takapihaamme ilta-auringon säteiltä, vaikka samalla suojaisikin naapurin katseilta. Toisaalta se voisi tulla perustus- ja lämmityskustannuksiltaan halvemmaksi, kun on talon kanssa samaa pohjaa. Hankalaa on.

Huomenna olemme tapaamassa jälleen Kastellin myyjää, jotta tekisimme viimeisiä muutoksia rakennuslupakuvien ennakkosarjoihin. Tuntuu silti, että vielä on erittäin monta asiaa auki ja että rakennuslupakuvat eivät ole vielä lähelläkään valmistumista. Olemme kyllä jo saaneet huomata, että talon suunnittelu on erittäin vaativa prosessi!