perjantai 30. kesäkuuta 2017

Ilmanvaihtosuunnitelma ja -kone

Kiitokset Suomen kesän sadekeleille, talossamme on siirrytty julkisivuverhoilusta sisätiloihin asentamaan ilmanvaihtoa. Ilmanvaihto on ollut minulle aivan uutta asiaa, ja vaatinut siis huolellista perehtymistä, jotta olen pystynyt seuraamaan isännän tekosia raksalla. Opin, että ilmanvaihtojärjestelmän ansiosta normaalissa tilanteessa koko talon ilman vaihtuu kahden tunnin välein. Koneellisessa ilmanvaihdossa sekä taloon tuleva että sieltä poistuva ilma kulkee ilmanvaihtokoneen kautta. Ilmanvaihtokone lämmittää tarvittaessa ulkoa tulevan ilman ja suodattaa siitä epäpuhtaudet ennen huonetiloihin johtamista. Tuloilma johdetaan venttiilien kautta makuuhuoneisiin ja oleskelutiloihin eli niin sanottuihin puhtaisiin tiloihin. "Likaisista" tiloista, kuten keittiöstä, wc:stä ja pesutiloista poistetaan ilmaa poistoilmaventtiilien kautta. Tällä tavoin saadaan talossa aikaan hento ilmavirta, jossa puhdasta ilmaa siirtyy likaisiin tiloihin sieltä poistuneen ilman tilalle.

Uusissa taloissa vaaditaan, että ilmanvaihdon kuluttamasta energiasta mahdollisimman paljon (60-80%) saadaan talteen. Tämän vaatimuksen täyttäminen edellyttää koneellista lämmön talteenottoa. Huonetiloista poistettava ilma johdetaan ilmanvaihtokoneeseen, jossa sisätiloissa olleesta ilmasta otetaan talteen lämpöä ennen sen johtamista ulos jäteilmana.


Ilmanvaihtosuunnitelmaa lukiessa oli otettava käyttöön rakennusmerkintöjen selitekirja. Tällaiselle vasta-alkajalle vaikeinta oli hahmottaa, millä tasolla putki kulkee. Esimerkiksi ilmanvaihtosuunnitelman yläkerran kuvassa sama putki näyttäisi kulkevan vaakasuoraan talon läpi, mutta todellisuudessa kulkeekin ensin harrastetilan yläpohjassa ja siirtyy sitten kohtisuoraan ylöspäin talon yläpohjaan, jatkaen vielä sielläkin matkaansa. Nämä tasoerot merkitään kuvassa putken sisällä olevilla pisteillä, yksi tai kaksi pistettä pitkien viivojen välissä.

Oman hankaluutensa ilmanvaihdon suunnitteluun ja toteutukseen tuo se, että välipohjamme palkit ovat umpipuuta ja ne luonnollisesti kulkevat poikittain talon halki. Tämän lisäksi vielä keskellä taloa kulkeva kantava palkki on piilotettu välipohjan sisään, ja se katkaisee siis välipohjan myös toisessa suunnassa. Ilmanvaihtoputket pitää saada vietyä harrastetilasta talon toiseen päähän, mutta umpipuisista palkeista ei voida mennä ilmanvaihtoputkilla läpi. Sellaisissa alakerran tiloissa, joissa katto ei ole alaslaskettu, on ilmanvaihtoputki siis vietävä ensin alakerrasta talon yläpohjaan eli miltei katolle asti ja tuotava sitten oikeassa kohdassa takaisin alas, yläkerran läpi alakerran kattoon. Tällaisista ratkaisuista syntyy rumia kotelointeja pariinkin paikkaan yläkerrassa. Monet talotoimittajat ovat tarttuneet tähän ongelmaan käyttämällä posi-palkkeja, jotka ovat avoimia puun ja teräksen yhdistelmäpalkkeja. Mikäli nyt valitsisimme talotoimittajan, posi-palkkirakenne olisi erittäin korkealla sijalla valintakriteereissä.

Ilmanvaihtosuunnitelma, yläkerta. Oikealla harrastetila, jossa ilmanvaihtokone sijaitsee
Ilmanvaihtosuunnitelma, alakerta
Välipohjassa kulkevat tällaiset puut, joiden läpi ei putkilla pääse

Posi-palkin väleistä saadaan helposti vietyä putket myös talon halki (kuva jetta-talo.fi)
Ilmanvaihtokoneeksi meille valikoitui Flexit Spirit Uni 4, joka on pyöriväkennoinen kone lämmöntalteenotolla. Tilasimme sen Heatcolta LVI-Moren kautta 3150 euron hintaan. Olemme myös nähneet konetta myytävän edullisemmin messutapahtumissa. Silloin kone on tosin ilmeisesti toiminut asiakkaiden "sisäänheittäjänä", ja halvalla on myyty vain pari konetta. En löytänyt netistä paljonkaan kokemuksia kyseisestä koneesta, mutta muutama maininta oli koneen hyvästä energiatehokkuudesta. 2-3 kertaa vuodessa vaihdettavien suodattimien kalleudesta löytyi keskustelupalstoilta maininta, mutta nykyään löytyy myös edullisempia tarvikesuodattimia nettiverkkokaupasta. Flexitin omassa esitteessä ilmanvaihtokoneen hyviksi ominaisuuksiksi oli mainittu lisäksi muun muassa se, että laite on markkinoiden hiljaisin. Koneella on viiden vuoden takuu.


Ilmanvaihtokoneen taakse tulevan seinän runkopuiden väliin lisättiin puuta tukemaan koneen seinäasennusta. Kun paikka oli huolella suunniteltu ennen seinän umpeenlevystyä, pystyi koneen kiinnityskiskon asentamaan tuohon puuhun tukeutuen. Jouduimme asentamaan koneen melko ylös, koska sen alle pitäisi mahtua sekä keskuspölynimuri että lattialämmityksen jakotukki. Ilmanvaihtokoneen asennusohjeissa luki koneen yläpuolelle vaadittavan tilan määrä, joten ohjeet kannattaa lukea huolellisesti. 86kg painavan koneen nostimme isännän kanssa ylös ja ripustimme kiskoon. Homma oli melkoisen työn takana. Siinä tarvittiin koroketta jalkojen alle sekä väliaikainen korkea laskualusta koneelle matkalla maasta katonrajaan, sillä asentoa piti välissä vaihtaa. Kolmas henkilökin oli hyvä olla tukemassa ja varmistamassa että kone osuu kohdalleen kiskoon. Kysyin isännältä, oliko hänellä jotakin vinkkejä koneen asennukseen, niin kuulemma pitää vain ottaa mukaan vahva vaimo ;)


Kone paikallaan harrastetilan seinällä
Ilmanvaihtokone on nostettu harrastetilan seinälle jo huhtikuussa, mutta vasta nyt on siitä ylöspäin jatkettu ilmanvaihtoputkiston asentamisella. Kerron tuon urakan aloittamisesta enemmän seuraavassa postauksessa.

Lähteet: Suomirakentaa.fi, Heatco.fi

4 kommenttia:

  1. Laitatteko itse IV-putket?

    Huomasin myös IV-konetta valitessa, että se(kin) on ihan oma maailmansa. Pyöriväkennoiset ja ei pyörivät ja viilennyspatterit ja -konvektorit jne. Aikamoinen suo. :D

    Meille on tulossa Vallox 145 joka on sitten sitä ei pyörivää mallia. Pohdimme sen ja Pandionin välillä.

    VastaaPoista
  2. Kyllä, asennetaan itse ilmanvaihto kokonaisuudessaan. Isäntä askartelee niitä oman isänsä tuella ja avustuksella. Hyvin on tähän asti sujunut, tai ainakin sikäli kun itse niistä ymmärretään :)

    Iv-koneen valinta oli meillä sellainen, jota ei mietitty kovinkaan paljon, eikä tehty oikeastaan kunnollista vertailuakaan missään vaiheessa. Meidänkin LVI-suunnitelmassa oli referenssinä Vallox 145, jota vastaava sitten Flexitiltä oli tämä Uni 4. Siihen taidettiin päätyä lähinnä myyntipuheiden perusteella.

    VastaaPoista
  3. Ääniteknisesti huono tuollainen seinään ripustaminen. Varmaan kevytrakenteinen levyseinä vielä tuo takana näkyvä seinä? Toimii oikein kaikupohjana...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Meillä tuo takana oleva seinä on rakenteeltaan käytännössä ulkoseinä eli yksi "varsinaisen talon" neljästä seinästä, se joka erottaa harrastetilan muusta talosta. Seinän sisällä on 200mm villaa, ja tuon laitteen asennuspaikkana harrastetila on yksikerroksinen talossa kiinni oleva "lisäsiipi" eli yläpuolella ei ole lainkaan asuintilaa. Seinän takana on kodinhoitohuone ja vasta sen jälkeen tiloja joissa vietetään enemmän aikaa.
      Tuon koneen kiinnityksessä on lisäksi pyritty minimoimaan resonanssia niin, että kiinnityskiskossa on paksu kumi ja iv-koneen alareunan ja seinän välissä on myös eristettä.
      En toki oleta, etteikö ollenkaan ääniä pääsisi kuulumaan talon puolelle, mutta paikkaa on mietitty huolella ja ongelmia pyritty ehkäisemään eri tavoin :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...