maanantai 26. syyskuuta 2016

Maalämpökaivo ja muita kuulumisia

Viime viikolla meille tuli yllätyksenä kiinnitysten viivästyminen vuokraoikeuden kirjaamisen pitkän käsittelyajan vuoksi. Saimme puhelimitse sovittua hakemukseemme kiire-leiman, joka toimi käsittämättömän hyvin. Jo torstaina saimme sähköpostiimme päätöksen kiinnitysten vahvistamisesta. Pystyimme siis sopimaan tulevalle keskiviikolle lainan allekirjoitusajan, ja jälleen kerran asiat sutviutuvat kun on kiire.

Saimme viime viikolla myös maatöiden laskun 17 177 euroa, sisältäen tontin täyttöjä, tärylevyjen vuokria, maa-aineksen poisvientiä sekä kaivuutöitä. Olimme positiivisesti yllättyneitä, sillä näyttäisi siltä, että maatyöt pysyvät budjetissa louhinnasta huolimatta. Teen yhteenvedon maatöiden kustannuksista, kun loputkin täytöt on tehty. Kaivuri olisi päässyt jo loppuviikosta tontille, mutta emme ehdi sitä ennen hiomaan sokkelin pintaa, asentamaan patolevyjä ja tekemään paria puuttuvaa läpivientiä - saati tilata styroxeja tontille. Routastyroxeista laitoin tänään lisää tarjouspyyntöä, ja pyrimme tekemään tilauksen ihan lähipäivinä. Päivittelin myös budjettitaulukkoamme ja nyt toteumasta on paremmin nähtävissä tilannettamme suhteessa budjettiin, vaikka hyvin harvat osiot ovat vielä kokonaan toteutuneet.

Viime viikon lopulla teimme tilauksen myös maalämpöpumpusta, lämpökaivosta, lattialämmityksestä, ilmanvaihtokoneesta sekä keskuspölynimurista. Näille kaikille yhteishintaa kertyi noin 17 000 euroa. Palaan myös näiden tarkempiin laitetietoihin ja hintoihin myöhemmin. Sovimme myyjän kanssa, että hän välittää yhteystietomme Rototecille, joka poraa kaivomme. Yllättäen tänään iltapäivällä isännälle soitettiin, että kaivo voitaisiin tulla poraamaan huomenna tai ylihuomenna. Koska talon ulkotäyttöjä ei ole vielä tehty, piti poraajan käydä tänään jo valmiiksi katsomassa pääseekö tontille poravaunun kanssa vai pitääkö kaivurin käydä sitä ennen tontilla. Kun puhelin soi uudelleen, oli siellä poraaja, joka ilmoitti voivansa aloittaa porauksen samalta istumalta. Isännälle syttyi tuli takapuolen alle, sillä putkenpäät piti käydä kaivamassa esille ja vedentulo oli myös varmistettava porausta varten. Onneksi työpaikalta pystyi lähtemään, ja poraus päästiin aloittamaan.

Rototec lämpökaivo
Rototec saapunut tontille

Rototec lämpökaivo
Pora työn touhussa
Poran juuresta porausjäte menee suoraan konttiin
Isäntä naputteli vasaralla sokkelin epätasaisuudet pois

Koska minulta tänään kysyttiin, miten maalämpö oikein toimii, selvennän asiaa pähkinänkuoressa (lähde www.rototec.fi ja oma aloittelijarakentajan tietämys): Maaperä sitoo itseensä aurinkoenergiaa, jota voidaan hyödyntää lämmittämiseen maalämpöpumpun, lämpökaivon ja vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän avulla. Peruskallioon porataan pintaveden alapuolelle ulottuva kaivo. Jotta lämpökaivoon ei joudu maa-ainesta ja epäpuhtauksia, peruskallion päällä olevan maakerroksen läpi asennetaan teräksinen suojaputki. Kaivon syvyys vaihtelee tapauskohtaisesti, koska pohjaveden taso vaihtelee alueittain. Myös lämmitystarpeen määrällä ja maalämpöpumpun koolla on merkitystä kaivon syvyydessä, ja niiden tulee vastata mahdollisimman hyvin toisiaan. Pääasiassa kaivot kuitenkin tehdään 100-200 metrin syvyyteen, ja itse olen kuullut vain 170-210 metriä syvistä lämpökaivoista. Rototecilla kaivo on halkaisijaltaan 115mm. Kaivoon asetetaan vedestä ja etanolista tehdyllä maalämpöliuoksella täytetty keruuputkisto, jonka kautta maaperässä oleva lämpöenergia voidaan maalämpöpumpun avulla"nostaa" ylös lämmityskäyttöön. Lämpö jaetaan kiertävän veden avulla taloon, esimerkiksi lattialämmityksen kautta. Lisäksi maaperästä voidaan hyödyntää maakylmää talon viilentämiseen, ja meillä tämä tullaan toteuttamaan kattokonvektorin avulla.

Jouduimme itse tänään lähtemään työkaluostoksille ennenkuin kaivo oli kokonaan porattu. Sen verran ehdimme jututtamaan, että meillä peruskallio oli kuulemma tullut vastaan alle kolmessa metrissä, eikä siksi tullut lisäkustannuksia ylimääräisen suojaputken tarpeesta. Usein porausyritysten tarjouksessa tuo kolme metriä on maksimimäärä suojaputken pituudelle, ja sen yli menevältä maksetaan melko korkea korvaus metriä kohden. Lähtiessämme porauksen syvyys oli noin 70 metriä, ja poraajan mukaan tahti oli parhaimmillaan noin 40 metriä tunnissa. Kaivomme on suunniteltu porattavan 190 metriin saakka, joten on mahdollista, että se on saatu tämän päivän aikana tehtyä. Keruuputket ja maalämpöliuokset tullaan ilmeisesti huomenna laittamaan. Sovitttu metrihinta lämpökaivomme poraukselle oli hiukan yli 30 euron.

Rautia Toikkosella käynti johti taas rahanmenoon, kun kävimme ostamassa kilpailutuksen tuloksena valitut työkalut. Isäntä oli maireana, kun tänään kotiin lähti akkuporakone ja akkukulmahiomakone. Aikaisemmilta ostosreissuilta kuvassa myös rullanaulain ja katkaisu/jiirisaha. Yksi laite jäi vielä puuttumaan (itsehän en muista laitteen nimeä, kun ei ole kuittia mistä tarkistaa) , ja sen haemme kun meille soitetaan sen saapumisesta. Samalla voimme korjata sen virheen, että meiltä rahastettiin 33kpl laikkoja, joita ostimme vain 3kpl. Hintaa laskuun tuli 50 euroa liikaa olemattomien laikkojen vuoksi. Virheen me huomasimme vasta kun laitoimme blogiin ylös hintatietoja, ja kävimme kuittia yhdessä läpi. Jotakin hyötyäkin tästä kirjoittelustakin siis on ;)

työkaluja rakentaminen
Isännän uudet työkalut

4 kommenttia:

  1. Hei!
    Olemme itsekin pohtineet lämpökaivon mahdollisuutta tontillemme. Rakennusprojekti on vielä kuitenkin niin alkutekijöissään, että tämä ei ole vielä varmaa. On hyvä kuitenkin lukea lämpökaivoista, niin osaa sitten aikanaan tehdä oikean valinnan, kiitos siis tästä informaatiopaketista. En tiennytkään, että kaivot voivat olla noin syviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Hyvä, jos tästä on hyötyä :) Maalämpö on tosi suosittu lämmitysvaihtoehto, mutta sen alkukustannukset ovat aika suuret, jolloin se maksaa itsensä takaisin aika hitaasti. Isommassa talossa mielestäni kuitenkin paras vaihtoehto. Tsemppiä projektiin!

      Poista
  2. Erittäin informatiivinen kirjoitus jälleen kerran. Varmasti hyötyä monille rakentajille, jotka miettivät maalämpöä lämmönlähteenä.

    VastaaPoista
  3. Me olemme myös miettineet kesäasunnollemme jotain lämmitysmuotoa, sillä haluaisimme viettää siellä enemmän aikaa näin kylmillä keleillä. Maalämpöhän kuulostaa ainakin ympäristöystävälliseltä sekä edulliselta itse asennuksen jälkeen. Toki tuo asennus itsessään kuulostaa aika tyyrilltä. Kiitos hyvästä kirjoituksesta, mihin lämpö perustuu ja muutenkin!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...